Kodissamme on useakin tuollainen kulmaus, joka on parin viime vuoden aikana kokenut muutoksen, mutta tässä nyt yksi aulamme kulmaus!
Kun kotona on elämäntilanteiden muutosten myötä tarvetta muutoksille, tulee ensimmäisenä tuskasteltua, että miksi meidän kodissa ei ole sitä eikä tätä eikä tuota jne. Kunnes sitten muutamien tuskallisten pohdiskelujen jälkeen yhtäkkiä oivaltaa ratkaisun ja on hyvin kiitollinen siitä, että 11 vuotta aiemmin kahtena aikuisena suunnittelemamme koti muuntautuu eri (lapsiperhe)tarpeisiin!
Tällainen muutos kodissamme tapahtui odottaessani kuopusta kaksi vuotta sitten. Koska kodissamme on vain kolme makuuhuonetta, täytyi työhuoneeni muuttaa, jotta kuopuskin saisi oman huoneen. Niinpä laitoimme yhden visuaalisesti kivan, mutta hukkaneliöitä käsittävän käytävän umpeen ja työhuoneeni on ollut siellä jo kaksi vuotta. Hyvällä suunnittelulla ja järjestelmällisyydellä olen saanut käytävämallisesta, kolmen (!) neliön työhuoneestani oikein toimivan paketin :D. Siellä on useimmiten aika luova kaaos ja työt niin sanotusti vaiheessa, mutta suunnitelmissa on tehdä siellä tässä talven aikana suursiivousta, joten voisin sen yhteydessä napata sieltä sitten muutaman kuvankin!
Kun käytävä oli vielä käytävänä, oli näkymä aulan toiselta laidalta tuohon suuntaan tämä:
Ihanaa valoa ja avaruutta, jossa silmä edelleen lepää! Visuaalisesti siis tosi kiva, mutta perhekoon kasvaessa muutos oli välttämätön. Nämä postauksen ensimmäiset kuvat olen ottanut alkusyksystä 2015 postaukseeni Uutta valoa aulaan.
Tulikin tuosta kuvasta mieleen, että en ole aikoihin käyttänyt tuota ihanaa lasimaljakkoa! Siinä on tosi kiva muoto ja se sopii juuri tietynlaisille kukille; ohutvartisille ja kauniisti kaartuville. Juuri tuollaisille kuin nuo kultapallot (jos muistin nimen oikein)!
Näkymä aulassa tänään, kun käytävän paikalla on työhuoneeni:
Aulassa on samaa oikeastaan enää vain Vanila-seinävalaisimet* ja tuo musta aakkostaulu*. Niin ja lipasto, se seilaa jo kymmenettä vuotta aulamme seinältä toiselle. Ensimmäisten kuvien Eamesin tuoli on nykyään työtuolinani (vie vähemmän tilaa ”kopissani”, kuten esikoinen työhuonettani nimittää), kun taas tuo entinen työtuolini on muuttanut aulaan ns. varatuoliksi, jota usein tarvitaan milloin eteisessä ja milloin ruokapöydän ympärillä.
Auki olevasta ovesta näkyy entinen makuuhuoneemme, joka on tätä nykyä kuopuksemme huone sotkuineen päivineen. Sieltä onkin sitten kulku työhuoneeseeni ja myöskin vaatehuoneeseen. On tämä melkoinen sokkelo nykyään – täällä oli joulupukkikin jouluaattona eksyä! :D
Kyselin Instagramin puolella, kummasta toivoisitte postausta ensimmäiseksi: aulan muutoksesta vai uudesta makuuhuoneestamme. Uskomatonta mutta totta: äänet jakautuivat täysin 50/50 %, joten nähtäväksi jää, kumpi tulee ensin! Kuvat ehdinkin jo ottamaan, vielä kun olisi aikaa istahtaa tähän koneellekin. Tämä yksi kulmaus ei siis ollut aulan osalta ainoa siellä tapahtunut muutos!
Mutta nyt toivottelen teille mahtavaa alkanutta helmikuuta ja starttaan lauantaipäivän perheeni parissa! ♥
*Saatu aikoinaan blogiyhteistöistä.
