/

 

Tämä mun piti tehdä jo maanantaina, mutta näin ne hommat joulun alla näköjään viivästyy (varsinkin kun tekee tapansa mukaan noin kymmentä asiaa samanaikaisesti!). Muutama osoite kaipasi vielä hieman täydennystä, osoitekirja oli hukassa ja vaikka mitä muita viivästyksiä! Enkä muuten aloittanut yhtään liian aikaisin joulukorttien askartelua silloin marraskuun alussa… Viimeinen joulukorttien tekoon tarvittava inspis iski nimittäin vasta viikonloppuna, jolloin viimeinen erä kortteja valmistui :D. Nyt kaikki kortit on kuitenkin omissa kirjekuorissaan ja punaisessa postituskuoressa postiin kiikutusta odottaen. Huomenna on muuten viimeinen mahdollinen päivä lähettää kortit joulupostimerkein!

Miten tänä vuonna kaikki jouluvalmistelut on jotenkin työläämpiä… Kamala kiire koko ajan, monta asiaa hoidettavana lähes yhtäaikaa ja tuntuu ettei mitään ehdi eikä to do -lista ollenkaan lyhene. Onko muilla samoja fiiliksiä? Tälle asialle täytyy tehdä jotain, sillä eihän tämän tällaista stressaamista pidä olla! Oon vaan niin kovasti halunnut/pyrkinyt välttämään sen jouluviikon stressin ja kiireet, että ne on mulla nyt tällä viikolla :D. Huomenna kuitenkin pysähdyn nauttimaan joulun odotuksen tunnelmasta, sillä saan ystäviä kylään! Lisäksi viikon päästä starttaava joululoma saa väkisinkin suupielet ylöspäin, hiphei!

 Kivaa keskiviikkoa kaverit!

/

 

Löysin tässä hiljattain uuden blogin: elisabeth heier. Kauniita kuvia tulvillaan ja seuraaminen onnistuu, jos vain vähänkään ruotsi taittuu, ei se norja niin erilaista ole, hih. Ja tokihan voi ihailla pelkkiä kuviakin! Tänään löysin sieltä aivan ihanan Elisabethin itse tekemän joulukalenterin, jonka kuvat sain hänen luvallaan blogiini lainata. Kivan simppeli toteutus, tykkään kovasti! Ja mikä parasta; tällaisen tekeminen onnistuu lähestulkoon keneltä tahansa:

Siis niin ihana, että harkitsin tuollaisen tekemistä jopa meillekin. Miehen kanssa voitais aina vuoropäivinä sujauttaa pussiin jotkut yllärit! Sanoinkin äsken hänelle, että ajattelin toteuttaa meille tällaisen joulukalenterin. Sain reaktiona sellaisen ilmeen, joka ei suoranaisesti riemua kuvasta ;D ”Siis pitäis ostaa 12 yllärilahjaa, tuleeko siitä stressi… Ostan kyllä ne kaikki sitten kerralla.”
Eli voiko tuon nyt tulkita suostumiseksi? :)

Joko teillä on joulukalenterit hankittuina vai teittekö kalenterit itse? Minä alan nyt tutkimaan pakettia, jonka hain juuri postista: paketti sisältää tarvikkeet tulevan joulun kattaukseemme! Ajattelin nimittäin tänä vuonna toimia hieman eri tavalla ja kuvata teille joulukattauksemme tänne blogiin jo etukäteen, miltäs kuulostaa?

Kuvat lainattu elisabeth heier.

/

 

Tätä postausta minulle ehdotti blogini lukija Marja; hän kysyi, josko haluaisin jakaa tämän sytykeruusujen teko-ohjeen blogissani ja kiinnostuin heti! Meillä kun poltellaan ahkerasti kynttilöitä ja lämmitellään takkaa, sopii tämä vallan hyvin :))
Tämä on kiva kierrätysaskare, jonka parissa voi puuhailla myös yhdessä lasten kanssa. Näissä ensimmäisissä kuvissa apurina esiintyykin reipas 3-vuotias poika :).
(Kuvat Marjan.)

Tarvikkeet:
– kananmunakennoja
– kynttilänjämiä
– vettä
– kattila

Kastele kananmunakennot, jotta ne pehmenevät hiukan. Irrota kennosta kuppiosa.

Laita kaksi kuppiosaa päällekkäin. Irrota kennon kannesta pitkiä suikaleita. Rullaa suikale kerälle ja laita se kuppiosan sisään.

Laita kynttilänjämät kattilaan veden sekaan. Kun kynttilät on sulaneet veden pinnalle, voi kananmunakennosta tehdyn ruusun upottaa kattilaan. Vettä saa olla sen verran reilusti, että sinne mahtuu upottamaan ruusun. Älä päästä vettä kiehumaan, vaan pidä lämpötila tarpeeksi matalana (jos steariini kuumuu liikaa, se ei tartu ruusuihin). Upotuksen jälkeen laita ruusu jäähtymään leivinpaperin päälle. Ruusun voi kastaa useamman kerran steariiniin, jotta ruusuun saa voimakkaammin väriä ja paksummasti steariinia. Kastamisessa voi käyttää apuna myös pihtejä, jos haluaa. Kattilan puhdistus onnistuu helpoiten, kun antaa steariinin kovettua veden pinnalle. Tämän jälkeen steariinikerros kuoritaan ja kattila pestään kuumalla vedellä sekä Fairylla.

Yksi ruusu riittää sytyttämään takkatulen. Kauniisti pakattuina ruusut toimivat pienenä joulumuistamisena. Ja vinkkinä: tuoksukynttilästä voi kovertaa hieman tuoksuvaa steariinia kattilaan, jolloin ruusuihin saa hiukan tuoksuakin!
Suuret kiitokset Marjalle näistä ohjeista! Harmittaa kovasti, että on tullut heitettyä kaikki kynttilänjämät pois tässä syksyn mittaan, tästä lähtien kyllä säästän ne! Nämä on myös siitä mukavia, etteivät ole mitenkään jouluun sidottuja, vaan näitä voi hyvin tehdä pitkin talvea: takkatulesta kun tulee nautittua ainakin maalis-huhtikuuhun saakka.

Yhdyn Marjan sanoihin:
hyvää joulunodotusta ja nautinnollisia hetkiä takkatulen äärellä!