/

 

Meillä on oma paikkansa paperinkeräykseen meneville lehdille yms. ja niiden vieressä sellainen mun oma säilytyspaikka, johon laitan tärkeitä/säilytettäviä papereita ja lehtiä. Yhtenä päivänä olin lähdössä tyhjentämään paperinkeräyskassia, kun ajattelin että käynpäs läpi sen viereisenkin säilytyspaikan ja karsin turhat pois. Sieltä löytyikin ihana viime jouluna jonkin lehden välissä tullut Arabian joululehtinen! Olin laittanut sen jemmaan ajatuksella ”tämän haluan hyödyntää joskus johonkin” ja nyt päätinkin leikellä siitä parhaat palat pakettikorteiksi. Ihanan talvisen ja jouluisen tunnelmallisia kuvia!

Lehtinen oli kartonkia eli hieman paksumpaa, mutta liimasin korttien taakse vielä toisen valkoisen kartongin, peittämään mahdolliset toisen puolen tekstit ;). Hyvän joulun toivotukset lahjan saajan nimen kera, rei’ittäjällä reikä kulmaan ja nauhalla lahjaan kiinni! Isompaan lahjaan mukaan isompi ja pienempään pienempi pakettikortti.
Lehtisen välistä löytyi myös yksi sivu valmiita pakettikortteja, näillekin tuli käyttöä eikä tuo Arabian logo nyt niin häiritsevä kuvan reunassa ole ;). Että jos pakettikortit on vielä hankkimatta, niin ei muuta kuin omaa sisustuslehtivalikoimaa penkomaan!

Kolme yötä Jouluun on… 

Pakkanen huitelee parissakymmenessä pakkasasteessa ja vielä pitäis kaupoille lähteä… Kauppalistalle lisäsin vielä viime hetkillä rommirusinarahkan ainekset, nam! Siitä tuli viime joulunakin niin herkullista (vaikka itse sanonkin :P), että sitä on ehdottomasti tehtävä nytkin, ehkä jopa jo huomenna, jos en malta aatonaattoon asti odotella…

Mutta nyt seuraavan puuhastelun kimppuun! Pirteää pakkasperjantaita!

/

 

Mikä ihana valosysteemi sinulla on ruokapöydällä? – kysyi eräs lukija sunnuntaina. Kiva että ”valoilmiö” herätti mielenkiintoa, olinkin ajatellut esitellä tämän valoköynnöksen ihan omana postauksenaan!

Pari viikkoa sitten kävimme eräällä porukalla vähän joulupuuhastelemassa paikallisessa käsityöliikkeessä, jossa meille pidettiin pieni oppitunti tällaisen valoköynnöksen tekemisestä. Köynnös on tehty ohuehkosta valkoisesta paperinarusta ja se virkattiin sormin! Näin pinnasta saatiin kivan eläväisen näköinen. Jokaisen käsiala on eri näköistä, joten kahta samanlaista ei tullut ;). Mun käsiala oli aika tiukkaa ja pötkylästä alkoi muodostua omissa silmissäni liian kapoinen. Vaikka miten purin ja sormivirkkasin uudestaan, lopputulos oli aina samanlainen. Niinpä tein itse köynnöstä alle puoli metriä ja vein loput äidilleni :D. Hän teki köynnöksen ilomielin loppuun ja hänen käsialansakin oli isompaa/löysempää, joten sain tästä sellaisen kuin toivoinkin.

Työn alussa luotiin yhdeksän silmukkaa, josta köynnöstä sitten alettiin tehdä eteenpäin. Kun työ oli valmis (= äitini oli saanut sen valmiiksi, ei mennyt montaa tuntia!), pujottelin sen sisään valosarjan. Sen jälkeen päättelin köynnöksen päät, oikeastaan virkkasin ne umpeen, jotta valot pysyvät sisällä. Työläintä tässä taisi olla niiden valojen saaminen köynnöksen sisään, sen vuoksi ei kannata tehdä kovin tiukkaa putkiloa :). Oli tosi kiva oppia tämän tekeminen! Äitinikin innostui tuosta sormivirkkaustekniikasta sen verran paljon, että teki vaikka minkämoista pussukkaa ja maljakon suojusta samalla tekniikalla.

En meinannut malttaa odottaa, että saan köynnöksen osaksi kattausta ja viime viikolla se pääsikin heti testaukseen. Aika kiva! Pimeälläkin valaisee hyvin. Kukaan vieraistani ei glögikattauksen äärellä edes ihmetellyt, mistä valoköynnös saa virtaa, heh! Teippasin valojohdon sitten varmaan melko huomaamattomasti: ensin pöydän jalkaan ja sitten lattiaan teipillä kiinni (ettei siihen kukaan kompastu), ylimääräinen johtokasa lipaston alle ja virtaa pistorasiasta lipaston vierestä. Kätevää! Ja ainahan voi käyttää paristoilla toimivia valoja, jos ei ole pistorasiaa lähettyvillä.
Ajattelin, että tämän voi asetella myös takan päälle tai roikkumaan rennosti takan puutilaan. Myöskin johonkin makuuhuoneista se pääsee: roikkumaan verhojen viereen verhotangosta lattiaan. Käyttökohteita on monia!

Huomenna istahdan tuohon pöydän ääreen ajan kanssa fiilistelemään joulua! Kuuntelen joululauluja, luen joululehtiä ja nautin glögilasillisen. Aikomuksena olisi aloittaa myös joulusiivoukset. Mutta ei vielä tänään, tänään on vielä muita asioita hoidettavana!

Valoisaa tiistaita!

/

 

Huomasin viime viikonloppuna niitä talvisempia tekstiilejä vaihtaessani, ettei mulla oikeastaan ole niitä! Varsinkaan tyynynpäällisiä! Vain pari valkoista pörröistä päällistä ja nekin hieman vanhoista sohvistamme värjäytyneet (enkä ole millään aineilla saanut väriä takaisin täysin valkoiseksi). Niinpä kuin tilauksesta äitini toi eilen valmiiksi saamansa aivan ihanan palmikkoneule-tyynynpäällisen, se on niin pehmoinen ja talvinen! <3 Nuorempi kissakin nukkui koko illan selkä sitä vasten, vaikka yleensä on tyyppiä mikään ei saa koskettaa minua kun nukun. Laitan kuvaa tyynystä lähipäivinä. Näin vain ne ääneen lausumattomatkin toiveet huomioidaan joulun alla, aivan kuten viime vuonnakin :).
Tyyny sai aikaan sen, että surffailin koko eilisen illan etsiskellen kaikenlaisia ihania talvitekstiilejä. Novitan sivuilta bongasin niin ihanan torkkupeiton että! Puhumattakaan niistä muutamista tyynynpäällisistä, joita parissakin käsitöihin keskittyvässä blogissa ihastelin. Mä tykkään kyllä suunnitella näitä juttuja, mutta en ehkä osaisi itse niitä neuloa :P. Esim. tälle peitollekin keksin vaikka minkämoisia väriversioita, oi oi! Ja tyynyn kaveriksi, tottahan toki.

Siis aivan ihana! Kuinkakohan työläs tehtävä tuollainen olisi… Kuvan peitto on kokoa 130×170 cm ja siinä on käytetty viittä eri lankaa/sävyä. Itse haaveilen sellaisesta, jossa olisi kolmea tai maksimissaan neljää eri väriä. Täytyypä kurvata töiden jälkeen käsityöliikkeen kautta, ainakin suunnittelemassa jos ei muuta! Ja nämähän on tällaisia pidemmän aikavälin projekteja, ei ollenkaan nyt tähän jouluhässäkkään sekoitettavia, mutta ainahan suunnitella voi :)

Kuva lainattu Novita.