/

>

Aurinkoista huomenta!
On vuorossa blogini 500. postaus, josta ajattelin teidän (toivottavasti) mieliksi tehdä hieman erilaisen!
Eräs lukija toivoi tätä multa jo viime kesänä, mutta sillon kieltäydyin, koska kotimme sisustus oli mielestäni liian keskeneräinen. Nyt on reilu vuosi asumista takana tässä kodissamme ja tämä vuosi on opettanut ettei kodin sisustus taida koskaan valmiiksi tullakaan! Aina löytyy jotain pientä muutettavaa, maku muuttuu, silmä kaipaa jonkinmoista vaihtelua yms. Siitäpäs syystä blogit onkin erinomainen kanava löytää kaikkia ihania ja kivoja ideoita, joita soveltaa ehkä omassa kodissakin!
Ja sen vuoksi jatkan myös tätä omaa blogiani, vaikka tämä ei pelkästään sisustusasioita käsittelekään, vaan on ikään kuin oma nettipäiväkirjani. Kuten suurin osa blogeista taitaa tänä päivänä pohjimmiltaan olla! Jos kirjoittelisin pelkkää sisustusasiaa, ois postaustahti huomattavasti harvempi, sillä sisustusasiaa ei vain yksinkertaisesti vuoden jokaiselle päivälle riitä, valitettavaa mutta totta.
Nytkin mulla on mielessä pari mielestäni mielenkiintoista muutosta kotiimme, jotka tulee todennäköisesti ja toivottavasti toteutumaan vuoden loppuun mennessä, mutta niistä kerron teille myöhemmin lisää!

Tämän blogin kautta oon tutustunu aivan ihaniin ihmisiin ja monesti tulee mieleen et voi vitsi ku pääsisitte meillä käymään, hih!

Omasta kokemuksestani voin ainakin sanoa, että videokuvasta saa paremman kokonaiskäsityksen kuin valokuvista. Niinpä nyt kutsunkin teidät virtuaalisesti meille,
tervetuloa!

Ensin täytyy hieman selittää videon aikana kuuluvia ääniä, jos jollain ne sattuu koneessa päällä olemaan… Taustalla soi radio (sattu muuten sopivasti tuleen yks monista lemppareistani Hurts:n Sunday), oven narinaa kuuluu yhdessä kohtaa ja avaapa nuorempi kisuneiti äänensäkin jossain välissä. Kuvasin kyllä kolme videota ja tulin sit lopulta siihen tulokseen et jokaisessa oli hieman jotain mätää, joten menköön tämä nyt tämän kerran :P
(Tärinää tuli väkisin ku ympäri taloa kävelin.)
P.S. Älkää kiinnittäkö niin suurta huomiota videon viimeiseen pariin sekuntiin…

Ostin teidän vierailun kunniaks kimpun pinkkejä ruusuja. (Tosin jos en ois katkassu videota just tuohon, oisitte nähny miten yks ruusunnuppu näki erään kattimatin kitaan, mutta vain hetken verran…)
Vanhempi kisukin seuras mua kahden ensimmäisen videon aikana, mut kyllästyi sitten ja pysytteli tämän kolmannen videon aikana lähinnä eteisessä.
Kiitos kun kävitte meillä :)

/

>

Aktiiviset lukijat varmasti muistaa, miten loppuvuodesta pähkäilin uuden kameran hankintaa. Ostinkin sit lopulta kaksi kameraa tarkoituksenani pitää niistä toinen. Käytin kameroita yhtä aikaa, testailin ja vertailin. 
Nämä kamerat oli Canon EOS 500D (järkkäri) ja Canon Powershot S95 (ei järkkäri).


Vaikka tämä järkkäri on kamerana kauniimpi (:D) ja monipuolisempi ja ja ja…




… päädyin silti pitämään alemman Powershotin enkä oo katunu! 
Mun kärsivällisyys & kiinnostus ei ainakaan tässä vaiheessa riittäny järkkärin kans säätämiseen (tulevaisuudesta en toki tiedä), vaan mulle sopii parhaiten kamera, joka on heti valmis tilanteeseen ku tilanteeseen. Lisäks mulla on aika pienet kädet ja ne kädet väsy järkkäriä käyttäessä melko pian, heh!


Tämä on enemmän kuin täydellinen kamera pieneen käteen:


Kuvat Googlen kuvahaku

Kameraani kuvaillaan mm. näin:

PowerShot S95 on edistynyt pienikokoinen digitaalikamera kuvaajille, jotka tarvitsevat etenkin hyvää suorituskykyä ja monipuolisia käsisäätöjä. Uudessa mallissa on kehitetty kameran helppokäyttöisyyttä, käsisäätöjä, HD-videokuvausta, HS System -järjestelmää ja hybridikuvanvakainta. 
HS System -järjestelmän ja valovoimaisen objektiivin ansiosta 10,0 megapikselin PowerShot S95 suoriutuu loistavasti hämärässäkin. Teräväpiirtovideot, RAW-tallennus ja ainutlaatuinen, nopeat käsisäädöt mahdollistava objektiivin säätörengas tekevät siitä ihanteellisen raskaan sarjan valokuvaajan taskukameran.


Aina silloin tällöin törmää juttuihin, missä aivan kuin oletetaan, että ostamalla järjestelmäkameran, on hyvät kuvat taattu! Mutta faktahan on, että kyllä sillä järkkärilläkin huonoja kuvia saa :). Sen käyttöä täytyy opetella ja toki on hyvä olla myös silmää valokuvaamiseen. Sitte alkaa olla jo melko hyvät edellytykset niihin onnistuneisiin & hyviin kuviin.
Toki tärkeintä on olla itse tyytyväinen omiin otoksiin, muulla tuskin on väliä! Monenlaisilla kameroilla saa hyviä kuvia. Tottakai laadukkailla järkkärikuvilla ja pokkarikuvilla eroa on, mutta mikä riittää itselle, se riippuu aina siitä :). 
Mä ainaki oon tyytyväinen omiin kuviini ja nautin kaikesta, mitä voin kamerani läpi katsella :). Ja ennen kaikkea nautin oman kamerani käyttämisestä!



Säännöllisesti tulee tiedusteluja, millä kuvaan, joten tässä vastaus teille samaa miettiville!
Ja jos joku miettii uuden kameran hankintaa, mutta ei lämpene järkkärille, on tässä erittäin hyvä vaihtoehto! Canon Powershot S95 ei ole paljoakaan järkkärirunkoa edullisempi, hintaa kameralla on ostopaikasta riippuen 359 eurosta aina yli neljäänsataan. Järjestelmäkameran hintaa toki nostaa sitten objektiivit ja muut mahdolliset lisävarusteet. 

Mutta voi miten ihana tätä pientä kameraani on käyttää <3.
Erityisesti kamerassa pidän sen pienikokoisuudesta sekä erittäin valovoimaisesta objektiivista! Tietysti suuri plussa paukahtaa myös kuvanvakaimesta.  
Mies kysyikin viime viikonloppuna, ku taaaaaas kerran kameraani ylistin, et pitääkö ostaa toinen samanlainen varalle ;D. 
Not bad idea, not bad at all!


Mut hei:
It’s Monday, have a (piece of) mudcake!
 

/

>

Arjen katkaisuun on aina hyvä keksiä erinäisiä syitä ;).
Tänään se syy on blogini 1-vuotissynttärit!

Tämä synttäripostaus on samalla 478. postaukseni. 
Pikaisen laskutoimituksen suoritin ja näistä kaikista postauksistani 1/5 on ollut kisuaiheisia eli niistä löytyy tagi ”kisut”. Loput lähes 400 postausta on ollut sisustusta, omaa kotiani tai pintapuolisesti omaa elämääni käsitteleviä juttuja. Näillä aiheilla jatketaan blogini toista vuottakin, aina sillä fiiliksellä miltä musta ikinä tuntuukaan ja toki myös lukijoiden toiveita olen usein kuunnellut. Ehkä mukaan tulee myös uusia aiheita, ei voi tietää, aika näyttää!
***

Eilen vietettiin tosi kiva lauantai-ilta; käytiin yhdessä lempiravintoloistamme syömässä.

Suosittelen lämpimästi tätä ravintolaa; ruoka on täydellistä, miljöö ihanan tunnelmallinen sekä palvelu erinomaista! Nämä seikat saa meidätkin palaamaan tähän paikkaan kerta toisensa jälkeen. 

Tällä kertaa mun valinta oli pippuripihvi konjakkikermakastikkeella:

Mies valitsi Lyhdyn leikkeen bearnaisekastikkeella:

Jälkiruokana miehellä vaniljajäätelöä kinuskikastikkeella (joka oli taivaallista, Lyhdyssä valmistettu!) ja mulla tuoreet, metsämansikkaliköörillä marinoidut mansikat, vaniljajäätelöä ja kermavaahtoa :P

Meidän ruuat juomineen (olut, viini ja maito) ja jälkiruokineen tuli maksaan n. 70 €, jos se antaa hiukan käsitystä hintaluokasta.
Suunnitelmissa oli mennä yöllä vielä yöuinnille, mut ukkonen pilas suunnitelmat, höh!

Käytiin sit vaan pienellä kesäillan ajelulla :)

Haluan kiittää teitä kaikkia; teitä jotka olette seuranneet juttujani ihan ensimmäisestä päivästä lähtien, teitä jotka olette tulleet mukaan matkan varrella ja ihan uusimpiakin lukijoita.
Kiitos teille kaikille ystävällisille, ihana olla tämmönen paikka, missä tapaa samanhenkisiä ihmisiä, oli se yhdistävä asia sitten kodin sisustus tai kisulaiset tai jokin muu ;). 
Tämän blogin aloittaessani en ajatellut tulenko bloggaamaan pari kuukautta, vuoden vai useita vuosia! Niin paljon upeita asioita tää on kuitenkin tuonu mun ja koko perheemme elämään ettei tästä enää niin vain voi luopua!
Mutta päivä kerrallaan mennään, tulevasta kun ei kukaan tiedä.

Mulla on suunnitteilla teille jymyjuttu (ei mikään arvonta), yritän ehtiä toteuttaa sen piakkoin ja se vois olla vaikka blogini 500. postaus!
Sen verran voin paljastaa, et joku osoitti toiveensa tätä kohtaan jo viime syksynä!

Ihanaa viikon viimeistä päivää!
:)