Paluu arkeen koitti tänään niin meidän kuin varmasti monen muunkin kodissa. Tulihan tuota jo kaksi viikkoa enemmän tai vähemmän lomailtuakin, joten ihan mukavaakin palata normiarkeen. Ensi viikko taitaa olla ensimmäinen normaalimpi viikko, kun loppiainenkin osuu taas viikonlopulle ja viikko alkaa jo maanantaina. Joten hyvästi haahuilupäivät, tervetuloa arki ja rutiinit!
Kun tässä muutama päivä sitten tein tuota vuoden 2012 muistelupostausta, törmäsin vuoden takaiseen lauseeseen; tämä esiintyi tuolloinkin alkuvuoden postauksessani:
Don’t cry over the past, it’s gone.
Don’t stress about the future, it hasn’t arrived.
Live in the present and make it beautiful.
Sopii erinomaisesti paitsi jokapäiväiseen elämään, myös hyvin näin vuoden alkajaisiksi. Tuota ajatellessani huomasin, miten se sopii myös joulun kaipuuseeni. Ja siihen joulusta luopumisen vaikeuteen. Suretti, että joulu oli ohi, mutta huomasin, että joulukoristeiden katseleminen vain pahensi sitä surua ja sai oloni tuntumaan siltä, kuin roikkuisin menneessä. Niinpä meidän joulukuusi lähti varastoon säilöön jo 29.12. Se oli koristeineen liian jouluinen katseltavaksi. Muutkin joulukoristeet säilöin laatikoihinsa odottamaan seuraavaa joulua, ei lokakuuhun ja joulufiilistelyiden aloittamiseen enää niin pitkä aika ole vai mitä :). Nyt enää muutama tähti valaisee pimeitä iltojamme, mutta nekin poistuvat pikkuhiljaa ja viimeinenkin viimeistään Nuutinpäivänä. Jouluhaikeus on vaihtunut intoiluun alkaneesta vuodesta.
Nyt kun olen tässä pikkuhiljaa laittanut joulua pois, olen jo alkanut miettimään kotimme talvilookia. Joulun mentyä haluan kotiin kovin pelkistetyn lookin, sellaisen puhtaan pöydän, mihin alkaa sitten rakentaa asioita. On monenlaista pientä projektia odottamassa ja haaveissa, nekin näkee selvemmin, kun on ikään kuin puhdas pöytä pohjana. Syksyn aikana oli sen verran muita kiireitä, että kotiprojektit joutuivat odottamaan. Mies on edelleen kovin kiinni kesämökin rakentamisessa, joten en tiedä mitä ehdimme kotona toteuttamaan, mutta aika näyttää.
Yksi projekti liittyy keittiöön, yksi eteiseen & aulaan, yksi makuuhuoneeseen… Muutama upea taulukin tulee kotiamme koristamaan lähiaikoina, esittelen ne teille joku päivä. Niille täytyy vain ensin löytää paikat täältä kotoa, siinä onkin miettimistä!
Hyasintit kasvoivat ruukuissa melkoisen pitkiksi: varret kaartuivat ja hipoivat jo pöydän pintaa, joten leikkasin kukinnot talteen. Eivät mielestäni näytä ollenkaan jouluisilta näin. Kauniita valkoisia kukkasia!
Muutama sana blogistani! Blogini tulee varmasti jatkumaan tällaisenaan, vaikka vuosi vaihtuikin ;), tuntuisi oudolta jos näin ei olisi. Jos blogini tästä kovasti muuttuisi, täytyisi minun muuttua myös ihmisenä; sen verran omana itsenäni tätä tulee tehtyä. Tämän näkökohdan vuoksi katson aina hiukan huuli pyöreänä lukijoiden toiveita/vaatimuksia blogien muutoksille – siinähän vaatii samalla ikään kuin ihmisen blogin takana muuttuvan. Tottakai riippuu hiukan blogin luonteestakin: toiset antavat itsestään enemmän kuin toiset, mutta mielestäni juuri tuo piirre erottaa blogit lehdistä – kirjoittajan vuoksi (tai ansiosta :)) koen blogit henkilökohtaisempina kuin lehdet.
Koska blogini aihealueet ovat nämä täällä jo nähdyt, niin olisiko teillä niihin liittyen jotain toiveita? Tarkoitan, toivoisitteko kenties jonkin aihealueen juttuja lisää? Kirjoitan blogia vahvasti fiiliksen mukaan: nytkin postausluonnoksissa on nelisenkymmentä juttua, mutta en tarttunut yhteenkään niistä, vaan fiiliksen mukaan aloin kirjoitella näitä mielessäni pyöriviä ajatuksia. Kuten olen aiemminkin sanonut: jokaiselle aiheelle/postaukselle on oma inspiraatioaikansa ja niitä rauhassa odottelen :D. Joinain päivinä on enemmän aikaa kirjoitella kuin toisina, joten joskus aiheet valikoituvat sitäkin kautta. Jonain päivänä, kun on inspiraatiota, saatan luonnostella eri postauksia kolmekin tuntia, jonain päivänä ehdin hädin tuskin kommentit julkaisemaan (kommenttien julkaisu minulla on päällä mm. siksi, että näen kaikki vanhempiinkin postauksiin tulevat kommentit/kysymykset, joita tulee kohtalaisen paljon). Joskus taas on päiviä, kun otan satoja valokuvia ja sen jälkeen seuraa mahdollisesti viikon valokuvaustauko. Ihanan vaihtelevaa! Ja ihanaa, kun on mahdollista odottaa niitä erilaisia inspiraatiohetkiä eikä tästä sen vuoksi tule mitään pakkopullaa. Tämä bloggaaminen saa myös tasaisin väliajoin aikaan sellaisia pakahdun innosta ja ilosta –tunteita. Esim. silloin, kun tuntuu että postausideoita on mielessä kymmenkertaisesti aikaan nähden; tuntuu ettei niitä ehdi koskaan saamaan blogiiin asti eikä tiedä mistä päästä aloittaisi tai vaikka silloin kun saa lukijalta ihanan viestin, oli se sitten blogikommentti tai sähköposti. Nämä tunteet on juuri sellaisia bloggaamiseen vahvasti koukuttavia tunteita.
Nytkin intoilen, sillä mulla on monta uutta postausideaa mielessäni. Osa liittyy kevääseen, voisivat ajoittua maalis-huhtikuuhun, joten niiden kanssa joudun vähän pinnistelemään :D. Tämä kasvattaa siis hiukan myös kärsivällisyyttä, joka on ainakin minulle hyväksi.
Mutta tällaisia ajatuksia näin vuoden alkajaisiksi. Että jos joku siellä miettii oman blogin perustamista niin ei muuta kuin tuumasta toimeen!
