/

Aivan ihanaa, kun vappuviikonloppu on tänä vuonna tällainen pidennetty viikonloppu! Tänään on ikään kuin perjantai, vaikka eilen sellaisen jo vietimmekin ja tämä perjantai poikkeaa normiperjantaista myös siten, että tämä on koko perheen yhteinen vapaapäivä. Mietiskelimme tuossa aamiaispöydässä lauantaipuuhia: mitäs tänään tehtäisiin? Tiedossa on ainakin viikonlopun kauppareissu ja sitten normisetti ulkoilua ja ruuanlaittoa. Keksinkin siinä sitten, että kauppareissuun voisimme yhdistää lounaan kaupungilla. Olemme tykästyneet erääseen thai-ravintolaan, joten ehkäpäs tänään sinne! Tosin uusi italialainenkin on vielä testaamatta, mutta ehkä sen vuoro tulee myöhemmin.

Tässä muutama satunnainen räpsy tältä aamulta. Kuvat napsin, kun olin matkalla työhuoneestani aulan ja keittiön kautta olohuoneeseen, heh! Meillä on muuten ollut pojan vauva-ajoista lähtien eteisen sähkötaulussa polaroidkuvia; poika tykkää niitä aina ulos lähtiessämme ja kotiin tullessamme katsella. Kuvat ovat pikkuhiljaa siirtyneet oven yläosaan, sillä jossain vaiheessa kyllästyin niiden ja niitä pitävien magneettien lattialta noukkimiseen.

Pojan ensimmäisiä päiväkotiaskarteluja jääkaapin ovea koristamassa:

Ystävänpäiväkortti ja pääsiäistipu. Mietin, että täytyisi kerätä pojalle jokin sellainen tärkeiden muistojen laatikko, johon mm. nämä ensimmäiset päiväkotityöt pääsisivät. Kaikkia tuskin tulee säilytettyä ikuisesti, mutta nämä ensimmäiset ja pojalle erityiset nyt ainakin. Pala kurkussa odotan äitienpäiväaskarteluja… Poika jo viikolla niistä jotain puheli, kunnes muisti ja lopetti lauseen kesken kuiskaten Se on salaisuus! 

Tällaisia lauantaipuuhia täällä! Ja pieni yhdistetty jumppa- ja painituokio, ennen ulos lähtöä! Poika on aina niin onnessaan niinä aamuina, kun isikin on kotona. Miehestäni puheenollen: hän istahti tänä aamuna blogini ääreen ja aloitti toivomanne DIY palju -postauksen. Sitä luvassa siis ihan lähipäivinä!

Aurinkoista lauantaita! :)

/

Näky, joka on ihan pakko tallentaa tännekin; ei näitä (toivottavasti) joka vuosi tapahdu! Näin talvisen lumiset on vappumaisemat täällä – miltä teilläpäin näyttää?

Jos joku miettii ja epäilee, niin kyllä; nämä kuvat on otettu tänään, vajaa tunti sitten. Toivoin sitä valkoista talvea ja sehän sitten tulikin, vaikkakin vasta keväällä. Nyt on kyllä niin mielenkiintoista nähdä, millaisen kesän saamme ja millainen joulu on taas tulossa… Jouluna pitää olla lunta ja piste! Siltä varalta, että ensi jouluna ei ole, voin sitten katsella näitä kuvia… Kyllähän tuossa olohuoneen sohvalla istuskella kelpaa, kun edessä avautuu tällainen maisema, mutta kun ehti päästä jo jonkinmoisiin kevätfiiliksiin, niin onhan se hassua!

Nyt tässä mietin, kun kello näyttää cappuccinotaukoa, että lämmittäisinkö sittenkin glögit?

P.S. Jos teillä ei ole lunta, älä kommentoi. :D

/

Olen tässä mietiskellyt, että milloin olisi aika tehdä muutoksia pojan huoneessa: sitten vasta, kun sille on oikeasti tarvetta vai sitten, kun huone vain alkaa näyttää liian pienen lapsen huoneelta pojan ikään nähden? Tällainen ajatus tuli mieleeni yhtenä päivänä pojan huoneessa leikkiessämme, kun katselin siellä ympärilleni. Huone oli alkuun vauvan valtakunta (tosin eihän vauva sitä edes käyttänyt) ja sitten reilun vuoden päästä siitä alkoi muodostumaan taaperon huone. Taaperoikä oli ikä, jolloin poika alkoi itsekin leikkimään huoneessaan, mutta varmaankin ensimmäiset pari vuotta on sellainen aika, jolloin lapsi ei niinkään omaa huonetta tarvitsisi. Toki tuo riippuu hieman perheestäkin…

Olen myös miettinyt sitä, milloin poika siirtyisi omaan huoneeseensa nukkumaan. Ehkä sitä voisi koittaa ensi syksynä, jos siltä tuntuu. Tähän asti hän on nukkunut Stokken Sleepi-sängyssään (saatu aikoinaan blogin kautta) ja mahtuu sinne kyllä edelleen, mutta viimeistään syksyllä on ajankohtaista siirtyä isoon peittoon ja silloin tulee tarpeeseen myös isompi sänky. Makuuhuoneessamme tulee isomman sängyn kanssa turhan ahdasta, kun ostimme pari kuukautta sitten sen 180-senttisen sängynkin, joten ehkä siirto olisi paikallaan silloin. Lapsi varmaan tottuu tähän uuteen järjestelyyn, mutta en tiedä miten on minun laitani!

Katselin netistä muutamia lastenhuonekuvia ja mietin, minkähän ikäinen lapsi huoneissa asustaa… Usein nämä kuvat on stailattu joko vauvalle tai sitten pienelle taaperolle: harvemmin löytyy kouluikäisen huoneista kuvia.

Tosiaan viimeistään sitten, kun poika siirtyy omaan huoneeseensa nukkumaan, täytyy huoneessa tehdä muutoksia, jotta sänky mahtuu sinne. Säilytystilaa huoneessa on tämän hetken tarpeisiin nähden ainakin hyvänlaisesti, mutta ylimääräistä säilytystilaa ei ole eli niistä mistään ei voi luopua. Ainoastaan sohva on sellainen hieman ylimääräinen juttu eikä niin välttämätön, mutta siinä on kyllä ihana yhdessä makoilla ja lukea kirjoja! Poika menee aina sohvalleen, jos lukee kirjoja yksinäänkin, joten käytössä se kyllä päivittäin on. Nooh, täytyy miettiä näitä sitten loppukesästä uudemman kerran. Ehkä sänky tulee sitten korvaamaan sohvan.

Innostuin eilen putsailemaan kotimme sohvia (olohuoneen ja pojan huoneen) hieman perusteellisemmin ja samalla päätin järjestellä pojan huoneessa huonekaluja vähän toisella tavalla. Tämä projekti tuli lähestulkoon valmiiksi, joten täytyypä ottaa siitä kuvat lähipäivinä! Ikkunanpesu-urakan aloitin toissailtana ja se on vielä kesken. Ulkoa ikkunat on kokonaan pesemättä (nyt täällä sataa vettä/räntää/rakeita vaakasuoraan), joten saapa nähdä, ehdinkö saamaan ne puhtaiksi juhannukseen mennessä! Ainakaan näillä ”kauniilla kevätkeleillä” ei valmista hetkeen tule. Puhumattakaan katupöly- ja siitepölykaudesta… Myös terassi odottaa kevätilmettään, mutta eiköhän sinne jonkinmoinen versio pojan synttärijuhliksi saada.

Millä tavoin teillä tapahtui muutos taaperon huoneesta leikki-ikäisen huoneeksi?

(Kuvat lainattu 55kvadrat & Alvhem/Fredrik Karlsson.)