/

Osa blogini lukijoista tietääkin, että rakastan tutkia erilaisia pohjapiirroksia ja suunnitella pieniä muutoksia, talon pintoja ja ehkä jopa jo sisustustakin! Välillä tämä ns. harrastus on pinnalla ja välillä jää ajan- ja motivaationpuutteen vuoksi taka-alalle. Tuossa vapun tienoilla innostuin taas asiasta ja kuin vahingossa päädyin selailemaan erilaisia pohjia. Sitä kautta löytyikin sitten lähes täydellinen pohjaratkaisu meidän perheemme tarpeisiin!

Olen ainakin kerran aiemminkin erilaisia pohjia täällä pyöritellyt ja kaivoin tuon kyseisen postauksen tähän linkiksi. Ensin täytyy kuitenkin todeta, että etsin tuota postausta viime elokuun postausten joukosta, mutta olinkin kirjoittanut sen elokuussa 2015! Kysynpähän vain, että mihin katosi yksi vuosi??? No joka tapauksessa, tuo kyseinen postaus löytyy otsikolla Pohjapiirrosten pyörittelyä. Siellä avasin tätä aihetta enemmänkin, jos joku haluaa käydä lukaisemassa.

Käyn yleensä tutkimassa näitä pohjapiirroksia eri talofirmojen sivuilla – sehän ei tokikaan tarkoita, että talo täytyisi ostaa kyseiseltä talofirmalta. Pohjamalliahan voi lainata mistä vain ja sen voi teettää kenellä/millä firmalla vain. Pohja, johon kovasti tykästyin, löytyi Design-Talojen mallistosta. Meillä on miehen kanssa mielessämme muutamia seikkoja, joita seuraavassa talossa täytyisi olla; sellaisia, joita ei nykyisessä kodissamme ole ja joita kovasti kaipaamme. Sitä ei osaa kaikenlaista lapsettomana pariskuntana ajatella, mutta tarpeet muuttuvat, kun perheestä muodostuukin lapsiperhe. Tämän pohjan kun löysin, menin ihan kananlihalle! Siinä oli heti sellainen fiilis, että jep, tämä. Jotain muutakin kuin laatikkomuotoa. Tosin olen tullut sellaiseen päätökseen, että laatikkomallinen talokin olisi kiva, jos siinä olisi hyvin arkea tukevia yksityiskohtia, mutta mies haluaa, että talon pohjassa on jotain muutakin kuin ne neljä ulkonurkkaa. Tässäpäs tämä ensinäkemältä lähestulkoon täydellinen pohjaratkaisu:

Kirjaanpas tähän nyt, mitkä ovat meidän silmissämme tämän pohjaratkaisun parhaat puolet! Sisäänkäynti on ihan kiva, mutta siitä tekisin ulkopuolen rimoituksilla epäsymmetrisen. Kivaa on myöskin se, että tänne tiellepäin on muitakin kuin pieniä vessan tms. ikkunoita; näin myös etupihan julkisivu miellyttää silmää.
Kun astutaan eteiseen, on oikealla tekninen tila, joka siirtyisi tästä autotallin yhteyteen. Tämän tilalle tulisi vaatehuone, johon riisuttaisiin ulkoiluvaatteet. Ehkä vesipistekin tänne kurakelejä ajatellen, ehkä. Tämän yhdistetyn kuraeteisen ja vaatehuoneen vieressä on toinen vaatehuone, joka voisi toimia vanhempien vaatehuoneena. Vaatehuoneen ei tarvitse sijaita aivan makuuhuoneen yhteydessä, jotta aamulla pitempään nukkuva ei aina heräisi toisen penkoessa kamppeitaan.

Vaatehuoneen takana oikealla olisi meidän vanhempien makuuhuone ja sen yhteydessä jokunen vaatekaappi lisäsäilytystilana. Eteisaulasta löytyy talon pääwc, joka on kyllä aika pieni… Lähes kolme kertaa nykyistä päävessaamme pienempi. Vessaa vastapäätä on tilaa mm. vieraiden ulkovaatesäilytykselle. Vessan vasemmalta puolelta löytyy kaksi makuuhuonetta: lastenhuoneet. Tosin harmillisesti toinen on pienempi kuin toinen ja tässä ollaankin ensimmäisen ongelman edessä: makuuhuoneiden välistä seinää ei voi oikein muuttaa oviaukkojen vuoksi. Mitenköhän tämän voisi ratkaista?

Sitten hypätään hetkeksi ulos ja astutaan sisään kodinhoitohuoneen ulko-ovesta! Tämä olisi todennäköisesti meidän arkieteinen, joten kuraeteisen paikka voisi olla täälläkin, jos se tänne mahtuu… Olemme kaavailleet asiaa niin, että kodinhoitohuoneeseen tultaisiin autokatoksesta ja autokatos olisi talon ja autotallin välissä. Mies haaveilee jättikokoisesta autotallista (nykyinen kuulemma aivan liian pieni, vaikka täysin normikokoinen onkin…) ja siinä onkin yksi pähkinä purtavana: miten se mahtuisi tontilla sijoittumaan?

Tässä hieman julkisivua takapihan suuntaan. Meille tämä talo tulisi ehdottomasti pulpettikattoisena, valkoisena ja isommilla ikkunoilla sekä terassialueella. Sisällä olisi ainakin olohuoneen osalta vino, korotettu sisäkatto.

Pohjaratkaisu – palataanpas siihen vielä loppujen tilojen osalta! Kodinhoitohuoneen ulko-oven vieressä on tuollainen turha nurkka, joka vedettäisiin suoraksi, jotta saataisiin tiloihin samalla lisää neliöitä. Tämän talon pohjassa neliöitä on 148, joten sitä voisi hyvin kasvattaa 10-15 neliöllä. Kodinhoitohuoneen yhteydestä löytyy talon toinen wc, joka on sijoitettu kivasti erilleen kylpyhuoneesta. Emme tykkää ratkaisusta, jossa wc-istuin nököttää kylpyhuoneen nurkassa/lattialla. Saunan koko on ihan ok, siihen on turha neliöitä haaskata, mutta kylppäri on melkoisen pieni. Poreamme täytyisi johonkin mahduttaa ja tähän se ei mahdu, ainakaan kulmamallisena.

Kodinhoitohuoneesta matka jatkuu keittiöön: lyhyt matka tuoda kauppakassit autosta sisälle. Tykkään kovasti keittiön sijoituksesta tuohon olohuoneen yhteyteen ja koko talon keskelle, mutta keittiö tuntuu turhan pieneltä. Lisäksi mietimme, että kaipaisimmeko keittiöön jonkinmoista ikkunaa..? Jos pohja tulisi meidän käyttöömme tällaisenaan, tulisi keittiöön sellaiset muutokset, että tuo saareke olohuoneen ja keittiön välillä olisi matala ja jääkaappi & pakastin siirtyisivät keittiön u-syvennyksen toiselle laidalle. Niitä vastapäätä toisella laidalla olisi se aamiaiskaappi, josta haaveilen! Lisäksi saarekkeen syvyyttä voisi hieman olohuoneen suuntaan kasvattaa ja sen yläpuolelle tulisi jotkin kauniit riippuvalaisimet tasoa valaisemaan ja ihanaa tunnelmaa luomaan ♥. Mahdollisesti käynti keittiöön talon pääsisäänkäynnin kautta laitettaisiin umpeen siten, että siinä kohdalla jatkuisivat alakaapit ja taso – näin keittiöön tulisi lisää säilytystilaa.

Olohuone vaikuttaa kivalta, toki huonekalut sijoitettaisiin eri tavalla. Takka näkyy sekä olohuoneeseen että keittiöön, ehkä ruokapöytäänkin. Ruokapöytä sijaitseekin omana soppenaan keittiön vieressä ja ruokailutilan yhteydestä pääsee terassille, kuten meillä nytkin. Terassi laajenisi molempiin suuntiinsa koko talon leveydelle ja siellä olisi omat pisteensä sekä grillailuun, syömiseen että olemiseen.

Ruokailutilasta pääsee vielä talon yhteen makuuhuoneeseen ja tähän tulisi sellainen lasiovi, jossa olisi ne ohuet, mustat karmit ja listat – täydellistä! Tämä huone toimisi minun työhuoneenani. Ehkä jokin huomaamaton verhoratkaisu oven yläpuolelle, jotta joskus näkymän työhuoneeseen saisi piiloon… Jos työhuoneelle ei jonain päivänä enää olisi tarvetta, löytyisi tälle huoneelle kyllä muutakin käyttöä! Harmittaa niin, että nykyisessä kodissamme on vain kolme makuuhuonetta. Tämän kotimme pohjaa piirtäessämme muistan niin hyvin sen hetken, kun sanoin Joo, kolme makuuhuonetta riittää! Ei meistä kumpikaan ala koskaan tekemään kotona töitä. Ja kuinkas sitten kävikään! Yhden lapsen perheenä tämä vielä toimii, mutta jos saamme toisen lapsen, loppuvat huoneet kesken. Lapsi ei ensimmäiseen pariin vuoteen tarvitse omaa huonetta, mutta viimeistään kouluiässä on oltava oma rauha. Vaikka en tekisi töitä kotona, on minulla aina jotain projektia meneillään eli huone olisi siinä tapauksessa ikään kuin harrastehuone. Eli sehän voisi olla minulle sama kuin autotalli miehelle :D.

Kuten tekstistä huomaa, on talossa monien toimivien yksityiskohtien lisäksi hieman toimimattomiakin ratkaisuja. Jos tästä saisi poimittua ne parhaat palat ja sijoitettua hieman muunnettuun pohjaan, niin lopputulos olisi täydellinen. Yksi hyvin tärkeä seikka tässä pohjassa vielä on: ilmansuunnat ja huoneiden sijoittelu niiden mukaisesti! Tässä talon kuumimmat huoneet osuvat saunaan ja työhuoneeseen sekä ruokailutilaan – just hyvä! En missään nimessä halua, että makuuhuone olisi kuuma pätsi, vaan makuuhuoneiden tulee olla varjon puolella. Tässä vanhempien makuuhuoneeseen paistaa vain ilta-aurinko, mutta sen puoleisella seinällä ei ole edes ikkunoita, joten ongelma ratkaistu senkin osalta. Meillä on tälläkin hetkellä makuuhuone pohjoisen puolella ja se on ihan täydellinen ratkaisu! Pidämme aina makuuhuoneen ovea kiinni, joten huone pysyy kivan viileänä. Kesähelteillä voisi olla viileämpi, mutta noin muuten toimii.

Mutta tällainen pohjaratkaisu tällä kertaa! Mitä mieltä sinä olet – hitti vai huti? 

(Kuvat lainattu Design-Talo.)

/

Äitienpäiväviikonloppu tuli ja meni enkä ehtinyt tänne ollenkaan! Harmittaa, mutta koska mies oli töissä pitkää päivää, valitsin tärkeimmän ja pidin seuraa pojalleni. Neljäs äitienpäiväni oli hieman erilainen kuin aiemmat. Heräsin aamulla pojan söpöön ääneen joka sanoi vierestäni Hyvää äitienpäivää. Heräsin tosi väsyneenä, sillä olin valvonut kahtena edellisenä yönä enemmän kuin nukkunut. Pojalla on kova yskä ja hän yski kaksi yötä ihan taukoamatta. Mies nukkui sohvalla ja minä yritin silmät ristissä korjailla pienen asentoa, kohottaa jatkuvasti tyynyltä valuvaa päätä, tarjota milloin vettä ja milloin hunajaa oloa helpottamaan… Tuollaiset yllättäen ilmaantuvat valvotut yöt tuntuvat melko rankoilta!

Poika oli kattanut isänsä kanssa aamiaisen pöytään ja niinpä mussutin siinä paahtoleipää tuorepuristetun appelsiinimehun kera. Mies kysyi aamiaistoiveitani edellisenä päivänä ja sanoin, että en halua mitään ihmeellistä: leipää ja tuorepuristettua appelsiinimehua – jälkimmäinen on niin herkkua! Silti pöydästä löytyi jogurttia, pala suklaakakkua ja sulatettuun suklaaseen upotettuja vadelmia. Siitä sitten melko pian mies lähtikin töihin ja minä jäin pojan kanssa kaksin. Makoilimme sohvalla ja katselimme lastenohjelmia, kunnes oli aika alkaa laittautumaan. Meillä oli varattuna äitienpäivälounas naapurikaupungista ja sinne suunnistimmekin puoliltapäivin. Saimme seuraksemme vanhempani sekä veljeni ja hänen avovaimonsa. Lounaan jälkeen veljeni ja avovaimonsa hyppäsivät autoni kyytiin ja suuntasimme vielä mummuani moikkaamaan. Itse olin käynyt siellä pojan kanssa jo paria päivää aiemmin. Veimme tuolloin mummulleni äitienpäiväruusun. Annoin ruusun pojalle auton luona ja sanoin, että vietkö isomummulle ja toivotat samalla hyvää äitienpäivää. Poika antoi ruusun mummulle keittiössä, halasi ja sanoi korvan kohdalla hyvää äitienpäivää. En ole pappani kuoleman jälkeen nähnyt mummuni liikuttuvan, mutta nyt 16 vuoden tauon jälkeen näin ja siinä me yhdessä nyyhkytimme. Mummu sanoi muistavansa tuon ihanan hetken ikuisesti.

Mummun luota suuntasimme äitienpäivänä matkamme vielä vanhemmilleni ja illaksi palasimme pojan kanssa kotiin. Mies kotiutui juuri ennen pojan nukkumaanmenoa ja äitienpäiväni päättyi Leijonien peliä seuraten.

Mieheltä sain kymmenen keltaista ruusua. Itse olin ostanut itselleni nuo pinkit pionit – ensimmäiset tälle vuodelle! Nauratti kun otin näitä kuvia, sillä vanhempi kisuneitinen mietti samanaikaisesti taustalla, että mitähän tuolta takan päältä löytyy… Ei kuitenkaan hypännyt, mutta kauan se sitä mietti. Ketterä 14-vuotias! ♥

Poika oli askarrellut päiväkodissa ihanan keltaisen kukkakortin ja istuttanut taimen, voi niisk! Runokin kortista löytyi ja itkin jo kolmannen sanan kohdalla sitä lukiessani :D. Mieheltä sain lahjaksi kaksi uutta helaa Pandoran rannekoruuni. Joskus törmää keskusteluun siitä, miten puolisoiden ei tulisi/kuuluisi ostaa toisilleen isän- tai äitienpäivälahjoja, mutta itse olen eri mieltä. Ensinnäkään pieni lapsi ei kunnolla ymmärrä päivän merkitystä, jolloin vanhempi voi hieman opastaa asiassa. Yhtä tärkeää kun on muistaa omaa äitiään, on tärkeää muistaa myös oman lapsensa äitiä. Se on kunnioituksen osoitus omalle puolisolle, ikään kuin kiitos, että olet niin hyvä äiti/isä lapselleni. Olen yleisestikin sitä mieltä, että elämässä täytyy juhlia aina, kun siihen pienikin aihe on.

Nyt vielä hetki töitä cappuccino kourassa – näin iltapäivästä tämä työtahti aina hieman hidastuu… Ja sitten poikaa hakemaan! Ajattelimme grillata tänään päivällisruuan, sillä aurinko paistaa niin ihanasti. Illalla on sitten luvassa MM-lätkää. Pelit ovat menneet näissä kisoissa vähän niin ja näin, mutta jospas Leijonat illalla yllättäisivät! Pitkistä työpäivistään johtuen mies on nukahtanut iltaisin usein samaan aikaan kuin kolmevuotiaamme, mutta tänään olisi tarkoitus katsoa peli yhdessä – saapa nähdä miten käy ;).

/

Viikonloppu käsillä – äitienpäiväviikonloppu. Yleensä näihin aikoihin on jo kovin kesäistä ja lämmintä, mutta nyt näyttää hieman erilaiselta. Tarkoitukseni oli postailla nyt iltasella jotain muuta, mutta koneelle istahtaessani mielessäni pyörikin tuleva äitienpäivä erilaisten mietteiden kera ja mietin, että olisipas ihanaa, jos silloin…

… joku olisi puolestani vaihtanut puhtaat lakanat sänkyyn; vaikka valkoiset pellavaiset parin kuukauden tauon jälkeen!

… joku toisi cappuccinon aamulla vaikka sänkyyn asti, kauniilla tarjottimella lempikupistani (tosin en tiedä, tietääkö mies edes, mikä on lempikuppini, täytyykin ihan mielenkiinnosta kysyä…):

… sängynpäädyssä näkyisi tällainen auringonnousu ja vaaleansininen, pilvetön taivas:

… kelit suosisivat ja aamuisen cappuccinon kera voisi sipsutella omalle terassille auringonpaistetta ihastelemaan:

… löytäisin ruokapöydältä jonkin kauniin kukkakimpun jonkun toisen tuomana:

… keittiö olisi aamupalatouhuista huolimatta ihan putipuhdas:

… ainoana käytönjälkenä minun kädestäni laskema cappuccino:

Todennäköisesti näistä ei tule toteutumaan juuri mikään :D. Mies tekee pitkää työpäivää, poikkeuksellisesti myös nyt alkavana viikonloppuna, mutta ehkä aamuinen cappuccinohetkeni sentään järjestyy! Toisena toivon, että poikani malttaisi olla hetken aloillaan, jotta saisin hänet vaikka hetkeksi kainalooni ♥. Kolmantena odotan innolla hetkeä, jolloin hän tuo päiväkodissa tekemänsä lahjan – hän on taatusti siitä innoissaan ja ylpeä! ♥

Siinäpä ne tärkeimmät vai mitä! Hyvää viikonloppua! 

(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)