/

Kurkataanpas tänään hieman perheemme pikkumiehen huoneeseen! Tämä huone on erittäin harvoin sellaisessa kunnossa, että siellä voi edes kävellä – saati sitten valokuvata. Meidän poikamme ei näytä minkäänmoisia innostumisen merkkejä siivoamista kohtaan. Yleensä kuuluu vain ”Äiti, älä siivoa!”, jos alan keräämään enimpiä tieltä pois… Joskus toki hänkin innostuu keräilemään tavaroita laatikoihin, mutta yleensä tuollaiset keräilytuokiotkin keskeytyvät, kun kerätessä käteen osuukin jokin hyvin mielenkiintoinen lelu, jolla täytyy alkaa leikkimään samantien :D. Mites teidän kolmevuotiaanne? Missä vaiheessa lapselta olisi realistista odottaa omien leikkien poiskeräämistä?

Sain alkukesästä vihdoin koottua jonkinmoisen taulukollaasin huoneen tyhjälle seinälle. Siitä löytyy yksi canvastaulu ihanan tekstin kera, Puisto-juliste kehystettynä, traktorikortti sekä pikkumiehen omaa taidetta: eräs tussityö, ensimmäinen päiväkodissa tehty vesivärityö nimeltään Joki sekä isänpäiväksi 2015 mustikoilla maalattu kortti.

Vaihdoimme alkukesästä huonekalujen paikkoja huoneessa. Sohva oli aiemmin tuossa ikkunan alla lokerikon paikalla, nyt käänsimme sohvan seinää vasten. Siinä on mielestäni ihana lukea yhdessä kirjoja, voi samalla makoilla kainalokkain! Harmittaa vain, että sitten kun poika siirtyy omaan huoneeseensa nukkumaan, täytyy sohva siirtää pois eikä sille ole muuallakaan kotonamme tilaa… Osaatteko muuten antaa sänkysuosituksia? Jokin valkoinen ja pitkäikäinen olisi etsinnässä. Täytyykin jokin päivä etsiskellä vaihtoehtoja ja tehdä niistä vaikka ihan oma postauksensa!

Olin aikeissa hävittää toisen noista Ikean valkoisista pikkupöydistä, mutta poika tykkäsikin, että sitä on mukava pitää leikkien laskutasona tuossa sohvan edessä. Ajattelin, tuleeko huoneesta nyt liian ahdas, mutta näyttääpä olevan kolmevuotiaalle juuri sopivasti tilaa tälläkin kalustejärjestyksellä. Poika huomasi itsekin huoneensa muuttuneen ja huone innosti ihan uudella tavalla leikkimään, kun se oli kokenut pienen muutoksen!

Viime kesänä kirppikseltä löytämäni ja maalaamani koivujakkara on ollut omiaan pojan huoneessa. Se toimii täällä jakkaran lisäksi myös pienenä pöytätasona. Mulla olisikin tälle kesälle monenlaista maalausprojektia työlistalla… Saapa nähdä, mitä kaikkea ehdin! Jotenkin meidän äitien omat puuhastelut jää aina muiden perheenjäsenten puuhasteluiden ja projektien jalkoihin, olen huomannut.

M on nyt kovin innostunut kaikista ajoneuvoista: erityisesti mönkkärit ja prätkät kiinnostavat! Oma lahjaksi saatu mönkkäri jäi täysin toiseksi, kun sai olla papan ison mönkkärin kyydissä. Hokee tämän tästä, että hän haluaa ison mönkkärin… Myös ruohonleikkurit ovat hitti! Kävimme ostamassa M:lle lahjarahoilla oman Jonsered-merkkisen ruohonleikkurin ja sillä on päristelty ahkerasti. Juhannusaattoaamuna leikkasin nurmikkoa ja toinen tuli perässä oman ruohonleikkurinsa kanssa kuulosuojaimet korvillaan. Välillä otin hänet avuksi työntämään isoakin leikkuria ja kylläpä oli jännää!

Tosiaan seuraava muutos pikkumiehen huoneeseen on luvassa sängyn ilmestymisen myötä. Silloin muutosta tarvitaan myös verho-osastolla, sillä sälekaihtimet eivät mielestäni keväisin/kesäisin pimennä huonetta riittävästi. Aamuaurinko paistaa tänne kirkkaasti, joten pimennysverhot ovat tarpeen! Mistähän löytyisi kivoja..?

Hieman jännittää myös se, miten yöt sitten sujuvat ja heräileekö poika jatkuvasti… Nyt hän nukkuu erittäin sikeästi huoneessamme eikä herää mihinkään. Viime yönäkin porskutti tasan 12 tuntia päästämättä ääntäkään! Pitkäaikaisemmat lukijat varmasti muistavat, miten vähäunisesti pojan ensimmäiset 1,5 vuotta sujuivat, joten näinkin voi käydä! Päiväunethan hän jätti pois jo viime syksynä 2,5-vuotiaana. Päiväkodissa joskus tulee uni, mutta sielläkin sitä kestää vain 15-30 minuuttia. Myös autoon nukahtelee aina silloin tällöin pieniä pätkiä… Ei vain tarvitse unta päivällä, kun nukkuu yöllä niin hyvin.

Mutta nyt töiden pariin – aurinkoista keskiviikkoa!

/

Juhannus vuonna 2017 jää mieleen ainakin sään puolesta: melkoisen kylmä oli! Juhannusaattoiltana aurinko hieman näyttäytyi, mutta muuten oli pilvistä ja tänään on satanut vettäkin tämän tästä. Villasukat jalassa on saanut hipsiä, mutta kerrankos sitä näinkin!

Juhannusaattoa vietimme porukalla minun vanhempieni luona. Syötiin kuin jouluna vaikka ja mitä kesäistä herkkuruokaa ja ruuan jälkeen menimme kaikki päikkäreille :D. Tosin loppujen lopuksi poikamme sekä äitini ei nukkunut, kaikki muut käväisimme unessa. Muistelen noita makeita päikkäreitä edelleen; niin harvoin on moiseen itselläni ollut mahdollisuuksia, joten tuo jäi kyllä mieleeni! ♥ Päikkäreiden jälkeen oli vuorossa tikanheittoskaba ja sen jälkeen kisailtiin vielä mölkyn parissa – jälkimmäiseen pääsi poikammekin osallistumaan ja hauskaa oli! Jos jouluun kuuluvat erilaiset lautapelit, niin juhannukseen kuuluvat erilaiset ulkopelit!

Juhannuspäivänä kävimme juhannusajelulla Kalajoella ja Kalajoen merimaisemista suunnistimme miehen vanhempien mökin merimaisemiin ihan tänne kotikaupunkiin. M pääsi leikkimään serkkupoikiensa kanssa; saunoivat rantasaunassa ja serkut kävivät uimassakin. Virvelitkin siellä heiluivat! Pipo pienen päässä kertoo omaa kieltään säästä… Mökilläkin saimme syödä juhannuksen herkkuruokia ja ruokalepo vietettiin rannassa lepotuoleissa istuskellen ja kuoharilaseja kilistellen.

Tänään vierailimme vielä mummuni luona eli kyläilyä oli joka päivälle! Nyt on juhannus juhlittu ja jo tänään iltasella olen palannut hetkiseksi töiden pariin. Aamulla arki starttaa sitten kunnolla ja täysteholla! Heinäkuussa hieman lomailen (tiedotan lomapätkistäni verkkokauppaan liittyen vielä erikseen), mutta koko ensi viikon ajan toimitan MioSa. design -verkkokaupan tilauksia normaaliin tapaan. Tänään onkin tarjolla pientä alekoodia tätä juhannuksen jälkeistä sateista sunnuntaita piristämään: kun syötät kassalla alennuskoodikenttään Sadepäivä1, saat tuotteiden hinnasta -10 %! Käykäähän kurkkimassa, kaupasta saattaa löytyä joitain uusia tuotteitakin.

Mites teidän juhannuksenne sujui?
Mukavaa sunnuntai-iltaa! :)

/

Tulipas tänä vuonna täydellinen juhannuskimppu (vaikka itse sanonkin :D)! Ihastelin sitä näistä hetki sitten ottamistani kuvistanikin oikein olan takaa. Tämä juhannuskimppu syntyi ihan vahingossa kauppareissulla; näin ihania pionikimppuja ja pakkohan yksi sellainen oli ostaa, vaikka olin ajatellut tehdä kimpun luonnonkukista. No päätin sitten, että tämän joukkoonhan sopivat täydellisesti valkoiset koiranputket (niitä pitää löytyä joka kesä maljakosta!). Mies nappasi päivän toisen kauppareissumme varrelta muutaman kukkasen ja niin oli kimppuni valmis:

Muistelen kyllä viime kesiltä, että jotain huonoa näissä koiranputkissa on… En enää muista onko se joku inhottava haju, joka niistä hetken kuluttua lähtee vai ovatko vain kovia roskaamaan. No eiköhän se huomiseen mennessä selviä! :P

Teimme päivällä pojan kanssa yhden ruokakauppareissun ja nyt illalla teimme sitten sellaisen herkkupainotteisen reissun, kun mieskin oli mukana valikoimassa omia juhannusherkkujaan. Päivällä kävimme myös ystävien kanssa Rossossa syömässä: juuri kuten vuosi sittenkin – hauska sattuma! Nyt on ihanaa olla vain kotona tämä ilta ja herkutella ja nauttia yhdessäolosta ♥. Eilen illalla teimme pikaiset juhannussiivoukset: mies imuroi, kun minä siivosin keittiön, keräsin siellä täällä kotia seilaavat irtotavarat paikoilleen ja vaihdoin ne juhannuslakanat eli valkoiset pellavaiset. Tänään mies intoilikin työpäivän jälkeen, kun olimme tehneet siivoukset eilen niin tänään voi vain nautiskella! Sanoin sitten, että ei ehkä uskoisi, että on eilen imuroitu, sen verran paljon kaikkia roskia, murusia ja kissankarvoja lattioilla pyörii ja olenkin tänään jo kahteen kertaan imuri kädessä kulkenut. Mies onneksi palautti maan pinnalle ja tuumasi, että tuleepa se juhannus kissankarvoista huolimatta! Tämä kesä on vain niin roskaavaa aikaa, kun seilataan jatkuvasti ulko- ja sisätilojen väliä ties mitkä tossut jaloissa…

Olen viime talven aikana oppinut itsestäni miehen kautta uuden puolen! Nimittäin hän sanoi kerran, että minulla on keskivertoihmistä korkeampi siisteysvaatimustaso :D. Ja minä kun olen aina pitänyt itseäni tosi lunkina siivousten suhteen! Olen myös ollut siinä käsityksessä, että mies on meillä se, joka helpommin huomauttaa siivouksen tarpeesta, mutta lapsen saatuamme roolit ovat keikahtaneetkin toisinpäin.

Pakko vielä hehkuttaa tätä kimppuani – niin kaunis ja kesäinen! Rennon rönsyilevä, kuten juhannuskimppuun kuuluu.

Meillä on jääkaapissa monenlaista herkkua ja nyt taidan lähteä kokoamaan miehille jälkiruuaksi lautasta, jolle asettelen tuoreita mansikoita ja herneitä, viinirypäleitä sekä leipäjuustoa lakkahillon kera. Täytyy miettiä, paistaisinko palan halloumijuustoakin näiden kaveriksi… Oi nam! Puoli vuotta vuoden mahtavimpaan juhlaan, mutta on tämä juhannuskin melkoisen ♥. Taitaa se heti toiseksi yltää vai mitä? :)

Ihanaa keskikesän juhlaa teille jokaiselle!