Tulipas tässä torstaiaamupäivänä mieleeni tällainen postausidea! Viimeksi toteutin tällaisen faktapostauksen viime lokakuussa otsikolla Faktoja minusta. Nyt ikään kuin jatko-osa :D.

* Minun täytyy aina ajaa auton tankki lähes tyhjäksi, ennen kuin voin tankata lisää. Älä kysy miksi. Eräänä talvena ennen poikamme syntymää jäin tämän ansiosta tienposkeen, jonne mies kurvasi (bensakanisterin kera) auttamaan. Oli jo pimeää, ruuhka-aika ja vieläpä maantie; minä hätävilkut vilkkuen tienreunassa: just siinä mihin auton vauhti loppui. Vieläkään en tosin myönnä, että vika johtui loppuneesta bensasta, vaikka auto tankin täytöllä käyntiin yllättäen lähtikin – sattumaa!

* Olen sellainen, että kun innostun jostain, saatan käyttää/tehdä/katsella sitä viikko- ehkä jopa kuukausikaupalla! Sitten tulee totaalinen stoppi ei enää ikinä -oloineen. Tuo on joskus ärsyttävää, olen huomannut. Esim. yhtenä esimerkkinä voisin mainita Syke-sarjan. Löysin sen joskus viime talvena, ostin tuotantokaudet omakseni ja ahmin neljän tuotantokauden jaksot hyvin lyhyessä ajassa. Paitsi että jäljellä olisi vielä neljä jaksoa… Säästelin niitä kuin karkkipussin parhaita karkkeja ja sitten huomasinkin olevani niin ähkyssä, että jaksot jäivät katsomatta! Jospas tässä syksyllä nekin tulisi katsottua ja voisin laittaa boxit myyntiin…
Toisena esimerkkinä mieleeni tulee persillade-mauste, jota kerran täälläkin hehkutin (sitä myydään nykyään muuten myös Prismassa!). Syön sitä edelleen mm. saaristolaisleipien päällä, perunamausteena jne. ja odotan jo vähän huolissani, milloin tulee seinä vastaan… Tämä sama pätee musiikkiin: saatan kuunnella samaa, hyväksi havaitsemaani levyä kuukausia (mieheni pyöritellessä vieressä silmiään…) :D. Mutta sitten taas toisaalta, onko tällä piirteellä nyt niin väliä, jos ne edes tuon ajan tuottavat iloa! Ja usein käy kyllä niinkin, että innostun niistä taas uudestaan esim. vuoden kuluttua.

* Tuosta karkkipussista tulikin mieleeni, että en muuten ikinä säästele niitä parhaimpia karkkeja – syön ne heti ensimmäisenä ja ei niin hyvät jäävät pussin pohjalle pyörimään… Esim. laivalta on aina pakko ostaa tuo sama Van Slooten -salmiakkipurkki, vaikka en tykkää yhtään niistä vahvimmista ja suolaisimmista salmiakkikarkeista, joita purkki sisältää. Poimin sieltä aina ensin ne makeimmat ja sen jälkeen nuo loput nähdään mm. osana kahvipöydän tarjoilua (mies kun ei syö salmiakkia ollenkaan)…

* Olin aina suunnitellut asettuvani asumaan Tampereen seudulle ja siellä jo asuinkin, kunnes kävi klassinen: tapasin miehen kotikaupungissani ja siitä parin vuoden päästä asuinkin täällä kuuden vuoden tauon jälkeen… Tämä hieman mietityttää tulevaisuutta ajatellen, sillä olen kouluttautunut alalle, jolta ei Kokkolasta töitä juurikaan enää löydy. Joten tulevaisuudessa edessä muutto Oulun tai Tampereen seudulle tai uusi koulutus? Tai ihan jotain muita töitä vailla kyseisen alan koulutusta? Toki nämä eivät ole ihan lähitulevaisuudessa edes ajankohtaisia asioita, mutta tulevat vain joskus mieleen.

* Putsailen aina neuroottisesti innokkaasti ketsuppi- ja sinappipurkkejamme. Inhottaa, jos korkin juurelle kertyy kuivunutta ketsuppia tai sinappia, yöks.

* Innostuin joskus alkukesästä ensimmäistä kertaa ikinä Instagram Stories-osiosta. Joskus kuvailen sinne satunnaisia pätkiä (kuten eilen illalla), mutta useimmiten unohdan koko homman olemassaolon ja videot jää kuvaamatta viikkokausiksi :D.

Mutta tällaisia faktoja tällä kertaa! Luehan, mitä faktoja kerroin viime huhtikuussa kodistamme postauksessa 5 satunnaista faktaa kodistamme. Nyt toivottelen teille aurinkoista torstaipäivää! :)

Nyt on Sudio Swedenin kuulokearvonta suoritettu random.org:n avulla ja uudet kuulokkeet voitti nimimerkki Karkku:

KARKKU

12.8.2017 / 07:00

Käyttäisin radion ja musiikin kuunteluun sekä leffojen katseluun.

Onnea voittajalle! Lähetän sinulle sähköpostia ihan näillä näppäimillä.

Täällä on meneillään hieman erilainen viikko ilman normaalia arkirytmiä, sillä mies tekee tällä viikolla tavanomaisesta poikkeavia työvuoroja. Itse yritän sitten pitää pakan kasassa, jotta saan hoidettua sekä omat työni että lapsukaiseni ♥. Nyt kun hän on vielä päiväkodissa, täytyy tehdä töitä lähes hiki hatussa, jotta kaaos ei siirry mukana seuraavalle työpäivälle! Joten kupponen cappuccinoa tähän väliin ja sitten vielä reilu tunti tehokasta työntekoa…

Sunnuntai-illan tervehdys blogiin! Täällä vietettiin viikonloppu laivalla; kävimme vuorokauden risteilyllä Turusta Tukholmaan ja edelleen sillä ainoalla laatulaivalla: M/S Viking Grace. Ajoimme eilen illalla suoraan Turun satamasta kotiin ja hoh hoi, ensi kesänä mietin kyllä tarkkaan, ryhdynkö samaan. Automatkustamisessa pojan kanssa ei ole mitään ongelmaa; eilenkin hän nukahti heti Turusta pois päästyämme klo 20.30 ja heräsi paria havahtumista lukuunottamatta vasta kotona klo 1.30. Siitä siirryimme sujuvasti sänkyihimme ja nukuimme aamuyhdeksään. Itse kuitenkin pelkäsin aivan valtavasti hirviä, sillä oli täysin pilkkopimeää kymmenestä eteenpäin ja tuntui, että ajo Suomen halki oli silkkaa tuuripeliä ja mietin, että milloin se mahtaakaan tuulilasiin osua. Mietin myös useaan otteeseen sitä, miten jalkani asettaisin, jos se hirvi tosiaan auton päälle kohta mätkähtää; missä asennossa sattuisi vähiten… :D Yöllä ei kyllä naurattanut yhtään!

Jännitti myös, että pysyyhän mies ratin takana hereillä… Itse en juuri silmää räpäyttänyt eikä siinä vauhdissa juuri ehtinytkään. Että jos näitte yhden Mersun ja Audin kiitävän yöllä Suomen halki, oli se meidän matkapoppoomme! Jotenkin tuollaiset tilanteet pelottavat lapsen saamisen myötä aivan eri tavalla kuin muutama vuosi sitten ennen lasta – muut vanhemmat varmasti allekirjoittavat tämän?

Varasimme tänäkin kesänä Premium-luokan hytin, ne on niin parhaita ♥. Kyselin ennen matkaa matkaseurueen muilta jäseniltä, mitä laivalta eniten odottavat ja sain vastauksia kuten kuohariaamiaista, tax freetä, Ville Vikingiä, leikkipaikkoja… Itse odotin nukkumista tuossa hytissä! :D En ymmärrä mikä siinä on, mutta tämä oli nyt kolmas kertamme kyseisessä laivassa ja hytissä ja niiiin rakastan tuota sänkyä, noita peittoja ja muhkeita tyynyjä! Tyynyt eivät ole jauhosäkkejä eivätkä puolityhjiä hernepusseja, vaan juuri täydellisiä ♥. Ja se iso ikkuna sängyn vieressä, josta saa ihailla vaihtuvaa merimaisemaa koko vuorokauden ajan = täydellistä! Pieni poikammekin nukkui omassa levitetyssä vuodesohvassaan klo 24-9 eikä päästänyt ääntäkään. Hieman jouduimme häntä aamiaiselle herättelemään, mutta hymy huulilla totesi heti tomerana Onko nyt aamu, mennäänkö sinne leikkipaikalle!

Lapsille järjstettiin laivalla kiva minidisco ja se alkoi Ville Vikingin tanssilla. Kävimme myöhemmin iltapäivällä myös Tax Freessä Villen fanitapaamisessa. Ihanaa ohjelmaa lapsille! Huomattavasti vähemmän on laivalla muuten näin elokuussa ruuhkaa; aiempina kesinä olemme olleet siellä heinäkuussa ja viime vuonnahan vietimme tällä laivalla juhannuksen Juhannus laineilla -postaukseni tapaan. Paljon kivempi näin, kun joka paikkaan ei tarvinnut niin pitkään jonottaa!

Nyt meillä on täällä sauna lämpimänä ja sinne suuntaammekin tästä seuraavaksi. Sen jälkeen iltapalaa ja nukkumaan – arki alkaa taas huomenna! Hieman on ollut väsyä tänään ilmassa, sillä tuollainen lähes kahteen asti yöllä valvominen kyllä vaikuttaa itseeni jonkin verran. Muistinkin heti, miksi en tykkää tuollaisesta valvomisesta: inhoan viettää päivää sellaisessa väsyvireessä. Herääminen virkeänä ja levänneenä on niin paljon kivempi juttu!

P.S. Arvontaan ehtii osallistua vielä reilun vuorokauden ajan täällä.