Olen täällä niin innoissani erään järjestelyasian kanssa ja suorastaan puhkun järjestelyintoa! Ostin nimittäin pari viikkoa sitten tori.fi:stä ison valkoisen vaatekaapin, jonka ajattelin laittaa kodinhoitohuoneeseemme pojan vaatteita säilömään. Ensinnäkin tuollaisesta löydöstä tulee tosi hyvä mieli: omaa makua vastaava, erittäin jämäkkä ja hyväkuntoinen kaappi 40 eurolla! Pari sisäpuolen naarmua ei haittaa yhtään; pieni hinta lisäsäilytystilasta ja arjen paremmasta toimivuudesta!

Nimittäin tässä projektissahan kävikin lopulta sitten niin, että uusi kaappi päätyi tänne työhuoneeseeni ja täällä aiemmin (ja sitä ennen pojan huoneessa) ollut kaappi siirtyi puolestaan kodinhoitohuoneeseen. Se on hieman matalampi ja muutenkin pienempi kooltaan, joten mahtuu kodinhoitohuoneeseen paremmin. Siellä oli nimittäin juuri sellainen 80 cm leveä seinänpätkä ja kun kaappikin sattui olemaan 80 leveä, oli se kuin tehty sinne. Kuvaa en tähän hätään nyt saanut, sillä kodinhoitohuoneessamme on aina tosi hämärää pohjoisen sijainnin sekä saunaterassin katoksen takia. Olen päässyt jo yhteen lempipuuhistanikin: miettimään kodinhoitohuoneen säilytysasioita uusiksi ja täyttämään uuden kaapin pojan vaatteilla! Olemme jo tämän kolmen vuoden ajan säilyttäneet hänen vaatteitaan kodinhoitohuoneessa eräissä koreissa, sillä siellä tehdään sekä aamu- että iltapesut, pukeudutaan jne., joten turha jatkuvasti ravata hänen huoneensa ja kodinhoitohuoneen väliä. Näin pyykkitoiminnotkin sujuvat joutuisasti, kun puhtaan pyykin saa siirtää edelleen vieressä nököttävään vaatekaappiin!

Tämän muutoksen myötä kodinhoitohuoneen tasoille järjestyi lisätilaa ja teinkin tason päätyyn miehelle oman ns. pikavaatepisteen: yhdessä isossa pussukassa hän voi säilöä joitain sillä hetkellä käytössä olevia kotivaatteitaan, sillä kaksi askelta vaatehuoneen puolelle tuntuu haasteelliselta ;). Hän peukutti tätä isosti, kun voi vain huolettomasti (viikkaamatta taisi olla tässä se avainsana) nakata vaatteet pussukkaan ja ottaa sieltä puhtaat tilalle :D. Minä säästyn epämääräisiltä vaatekasoilta, jotka ovat yleensä kodinhoitohuoneemme vallanneet… Ja mikä tärkeintä; sain työhuoneeseeni entistä isomman kaapin MioSa. designin tuotteitani ja erilaisia tarvikkeita säilömään! ♥

Työrintamalla olemmekin tässä pian uuden sesongin kynnyksellä, mutta pastellisävyt pysyvät toki valikoimissamme aina, läpi vuoden. Joitain syystuotteita ja -sävyjäkin on kuitenkin tässä pikkuhiljaa luvassa. Tässä purkissa kesän aikana verkkokauppaan ilmestyneet Cara-puunappikorvikset: (valkoiset puuttuvat vielä kaupasta, mutta yritän ensi viikon aikana ehtiä saamaan nekin sinne viralliseen myyntiin!)

Järjestelyintoa olen saanut jakaa tällä viikolla erääseen toiseenkin projektiin, nimittäin tehtävälistalla on ollut lautapinon tekeminen puuvajamme sivukatoksen alle! Takapihallamme on ollut pari epämääräistä lautakasaa jo tovin; ylijäämälautoja monenlaisista projekteista. Nyt olemme kolmena iltana sirkkelöineet lautoja pieniksi ja minun tehtävänäni on ollut pinota ne. Kivan terapeuttista hommaa järjestellä lautoja niin, ettei tyhjiä hukkarakoja jää – tai sitten ei ;D. Poika kysyi aamulla, kun olimme matkalla päiväkotiin, että onko meillä illalla taas puuhommia. Hän on nimittäin ahkerasti osallistunut lautojen kantamiseen kuulosuojaimet päässään ♥. Tänä iltana emme kyllä taida ehtiä, sillä on kolmaskin järjestelyintoa vaativa asia työlistalla: isomummun suostutteleminen työläästä omakotitalosta rivitaloasuntoon… Asunto on jo varattuna, joten eiköhän tässä lähipäivinä muuttohommiin ryhdytä!

Mukavaa viikkoa teille!
Täälläpäin vietetään tulevana viikonloppuna venetsialaisia ja venetsialaislauantaimme vierähtääkin ihanan erilaisesti – ystävien hääjuhlassa ♥. Voin vain kuvitella, kuinka tunnelmalliselta loppukesän pimeä ilta saa hääjuhlan näyttämään!

Täällä on ollut tällä viikolla melkoisen koleaa ja sateista, hyvin harmaata aamusta iltaan! Niinpä tämä viikko on ollut omiaan uhrata aikaa ja kerätä inspiraatiota syyskotiin – mitä kotimme sisustus tällä hetkellä kaipaa, jotta se sopisi koleisiin syyspäiviin ja kotiin olisi entistäkin ihanampi käpertyä? 

Ensimmäisenä lähdin miettimään valaisimia; pimeät illat ovat saaneet kesän tauon jälkeen valaisimet syttymään iltaisin! Sen kummempia tarpeita ei ole, mutta ruokailutilan päätyseinään tahtoisin uudet seinävalaisimet. Tuo asia on ollut mielessäni jo parisen vuotta, mutta koska ei ole ollut pakko, on asia venynyt ja nykyisten kanssa on vain eletty. Yksi syy on myöskin se, että kauniita seinävalaisimia ei tunnu juurikaan tarjolla olevan! Tai lähinnä sellaisia, jotka sopisivat silmissäni ruokailutilaamme. Olen miettinyt myöskin sellaista vaihtoehtoa, että laittaisin päätyseinälle vain yhden seinävalaisimen ja toisen valaisinpaikan peittäisin taululla :D. Tätä täytyy vielä hieman makustella…

Kokosin kollaasiin ihanan herkullisia tunnelma- ja tuotekuvia Jotexin valikoimista. Ensimmäisessä kuvassa näkyy ihana cozy corner Kinna-sohvapöydän* ja Sweden-kattovalaisimen* kera. Tuota betonista Sweden-kattovalaisinta löytyy myöskin valkoisella reunalla ja se olisikin oma valintani! Panama-seinävalaisin* kiinnitti heti huomioni tuossa messingin sävyssään. Tosi kaunis ja simppeli, näkisin hyvin kotonamme, mutta tuo on ruokailutilaan ehkä liian pieni… Tai en tiedä, jos niitä olisi kaksi vierekkäin, voisi tuo hyvinkin tulla kyseeseen! Samaa yksinkertaista linjaa jatkaa myös harmaa Cyprus-ikkunavalaisin*. Ikkunavalaisimet ovat mielestäni sellainen piste iin päälle kodin sisustuksessa – aivan ihania tunnelmanluojia!

Syksyä varten täydennetään myöskin kynttilävarastot syyskotiin ja Rörvik-kynttelikkö* osuikin silmiini monien vastaavien joukosta. Kynttilöitä ei tähän osoitteeseen tarvitse hetkeen lisää ostaa, mutta kodinhoitohuoneeseen olen jonkin aikaa miettinyt uutta mattoa. Siellä on tällä hetkellä seitsemän vuotta vanha mustavalkoraitainen Ränder-muovimatto*, joka on ollut ihan loistava, mutta se on nyt vuosien pesukonepesujen jälkeen hieman veltostunut ja siitä on alkanut irtoamaan pieniä muovimurusia, joten ehkä kohta olisi uuden maton aika. Muovimatto on kodinhoitohuoneessa kätevä, mutta toki siellä voisi olla jokin puuvillainenkin. Tosin liukueste pitäisi olla alla, laattalattia on sen verran liukas. Olen kyllä tykännyt kovasti muovimaton helppoudesta tahrojen ja pesujen suhteen! Kodinhoitohuoneessamme tapahtuu kuitenkin hyvin monet lapsiperheen arkitoiminnoistamme, niin ainahan sitä rapatessa roiskuu. Yksi varteenotettava vaihtoehto onkin yläkollaasissakin näkyvä musta Trento-muovimatto*.

Toiseen kollaasiin päätyi vielä pari valaisinta lisää: Brooklyn-kattovalaisin* sekä retrohenkinen Nevada-pöytävalaisin*. Erilaisia kulhoja tarvitaan aina säilömään mitä milloinkin ja kaunis vaihtoehto on esim. Mira-kulho* harmaan tai valkoisen sävyssä.
Sohvannurkassa tarvitaan tunnelmavalon lisäksi lämmintä Cosy-ryijymattoa* tai pehmoista Hejan-rahia* varpaiden alle. Olen huomannut, että meillä raheja saisi olla kaksi tai jopa kolmekin nykyisen yhden sijaan. Kokonaisuuden viimeistelee tyylikkäästi marmorikantinen Nyland-sohvapöytä*, jonka musta versiokin näyttää upealta!

Entäs mitä sanotte viininpunaisesta/burgundinpunaisesta/luumun sävystä näin syksyn kynnyksellä? Olen bongaillut tätä sävyä kuvista nyt aiempaa enemmän ja näyttäähän se aika herkulliselta mm. Kursiv-laskosverhon* tai Diya-päiväpeitteen* muodossa. Ehkä noin räväkästi en uskalla lähteä tuota sävyä kotiimme tuomaan, mutta jokin tyynynpäällinen ja kynttilä voisivat hyvinkin toimia :D.

Tänä iltana ajattelin nipistää aikaa kodin sisustusjutuille. Pientä tekstiilivaihdosta ja esillä olevien tavaroiden muutoksia olohuoneeseen ja ruokailutilaan. Joskus tosiaan ne pienetkin jutut piristävät!

Joko te olette tehneet hankintoja syyskotiin vai onko asia vasta suunnittelun asteella?

*Sisältää mainoslinkin. 

(Tuotekuvat lainattu Jotex.)

Viime päivien terrori-iskut vaikuttivat elämääni lähes lamauttavasti. Mielessäni on ollut lähes vain ja ainoastaan yksi ajatus. Perjantai-illasta eiliseen iltaan luin ja katsoin uutisia tämän tästä. Luin kotimaisia ja ulkomaisia lehtiä sekä Barcelonan että Turun tapahtumiin liittyen. Itkin ja surin niin valtavasti. Pääkipu iski iltapäivällä ja katosi vasta tänään aamupäivällä.

Meitä ihmisiä on tässäkin asiassa niin monta eri sorttia: toiset työntävät kylmän tunteettomasti asian syrjään ja lakkaavat ajattelemasta asiaa, toiset työntävät päänsä pensaaseen ja vaaleanpunaiset lasit silmilleen ja toiset imevät kaiken mahdollisen tiedon ja surevat eri tunteiden ottaessa vallan vuorotellen. Yritän usein päästä johonkin noiden kaikkien vaihtoehtojen välimaastoon, mutta se ottaa oman aikansa. Kuten ammatti-ihmisetkin sanovat: asioista täytyy puhua ja pahaa mieltä purkaa, jos vähänkään siltä tuntuu. Niihin suruajatuksiin ei saa kuitenkaan jäädä vellomaan ja sen takia asioista on puhuttava, purkaa sitä vyyhtiä. Asiat eivät hyssyttelemällä katoa, koska olemme ihmisiä emmekä koneita. Eikä auta ajatella, että asia ei minua kosketa, sillä kyllähän tämä on koko maan yhteinen suru. Vaikka tämä on ollut vain ajan kysymys, järkyttää se silti uskomattoman paljon.

Perjantai-iltana olimme ystäviä tapaamassa ja Turun kamalat tapahtumat tulivat tietooni oikeastaan vasta perjantai-iltana iltapalan jälkeen. Olin pojan kanssa kaksin kotona ja olin aivan järkyttynyt lukemastani. Lapsi aivan kuin aisti ahdistukseni, sillä hän halusi välttämättä nukahtaa kainalooni oman sänkynsä sijaan. En vastustanut asiaa yhtään. Silittelin pientä päätä ja puristin lasta tiukasti kainalossani niin, että hän nukahti niska aivan märkänä :D.

Olin tulossa postailemaan ihan muista asioista, nimittäin eräästä järjestelyprojektistani, mutta huomasinkin kirjoittavani tästä, joka on mielessäni päällimmäisenä. Niinpä täytyi muuttaa postauksen otsikkokin. Olen huomannut, että joissain muissakin blogeissa on asiasta kirjoitettu, sillä ymmärrettävästi tapahtunut ahdistaa ja pelottaakin monia. Siinä ei ole mitään hävettävää. Usein kirjoittaminen auttaa puhumisen tavoin ja joskus jopa tehokkaamminkin.

Joten palaan asiaan muiden aiheiden kera, kun siltä tuntuu. Nyt jotain rentouttavaa musiikkia, kynttilän lepattavaa liekkiä ja kokkauspuuhiin. Halauksia ja rauhallisia ajatuksia sunnuntaipäiväänne! ♥