/

Kotivalmistelut on tärkeä osa matkalle lähtöä! Ehkä parin päivän reissulle voin ilman niitä lähteä, mutta tällaiselle viikon mittaiselle lomalle en voi lähteä tuosta noin vain ja jättää kotia pommin näköiseksi. Ei pysty, ei kykene! Kotivalmistelut on tehtävä siinä pakkaamisen lomassa tai vähän ennen, pikkuhiljaa… Nämä vaikuttavat suuresti siihen kotiinpaluufiilikseen. Vaikka tiedostin jo pakkaamisvaiheessa, että aina lomalta kotiin palattuani koen jonkinmoista ahdistusta, mutta ehkä silti toivon, että tällä kertaa sitä ei tulisi, jos koti on tip top -kunnossa odottelemassa… Niin paljon kuin kotona viihdynkin, ihmettelen tuota lomanjälkeistä alakuloisuutta. Mikä sen tarkalleen ottaen aiheuttaa, mistä se johtuu..? Aina mietin näitä ja silti se on aika mysteeri. Huomaan, että ennen lasta en kokenut tätä näin vahvasti ja olenkin tullut sellaiseen lopputulokseen, että suurin osa siitä johtuu siitä, että koska olemme loman ajan olleet hyvin tiiviisti yhdessä, on se arki kaikkien omine menoineen sitten taas niin erilaista… Sitä vain kaipaa sitä lomanaikaista rentoa yhdessäolon fiilistä. Loma on vapaa arjen kiireistä ja velvollisuuksista.

Kotivalmistelut – mitä ne sitten sisältävät?

* Juuri ennen matkaa kotona täytyy tehdä pikainen siivous: imurointi, enimmät pölyt pois, kaikki tavarat omille paikoilleen.

* Vessojen ja keittiön tulee olla puhdas: tasot pyyhitty, tiskit tiskattu, roskat viety, jääkaappi tarpeellisista tyhjennetty, astianpesukone tyhjänä seuraavaa, lomanjälkeistä käyttökertaa odottamassa.

* Puhtaat lakanat valmiiksi sänkyyn! Lomalta on ihana palata omaan, mukavaan sänkyyn ja lisäksi sen paluufiiliksen kruunaa omat, puhtaat lakanat ♥.

* Pyykkikorit mahdollisimman tyhjiksi eli ennen lomaa pesukone pyörii ahkerasti. Lomalla pyykkiä kertyy muutenkin riittävästi, joten ei niitä pyykkikoreihin enää ennestään kaivata!

Näin ne matkalaukuista pikkuhiljaa purkaantuvat epämääräiset tavaranyssykät eivät tunnu niin pahalta, jos koti on muuten siisti. Tai no, kyllä ne ehkä siltikin tuntuvat… Kyllähän koti on aina parhaimmillaan silloin, kun kaikki tavarat on omilla paikoillaan. Tosin minä taidan olla meidän perheestämme se, joka jättää eniten tavaroita sinne tänne lojumaan. Poikani on kyllä tässä oikein hyvällä kakkossijalla, tainnut äidinmaidossa saada tämänkin piirteeni… Onko teillä tällainen kotirutiini ennen matkaa?

Täällä istutaan lentokenttäbussissa ja ihaillaan toistaiseksi viimeistä kertaa Menorcan maisemia. Matkajuttuja luvassa heti, kun pääsen taas arkeen kiinni…

/

Mielen päällä uusi seinävalaisin! Joskus netissä seikkaillessa saattaa yllättäen löytyä oikea helmi ja sellaisen löysin tässä yhtenä päivänä erilaisia seinävalaisimia googletellessani! Kyseessä on mm. Finnish Design Shopissa myytävä Normann Copenhagen Rise-valaisin*. Söpö kuin mikä!

Tässä valaisimessa yhdistyy kauniisti puunsävy saarnipuun muodossa sekä ikisuosikkisävyni kuten valkoinen, harmaa tai musta. Kaikki yhdistelmät ovat kauniita, mutta ehkä meille valitsisin joko valkoisen tai harmaan vaihtoehdon. Valaisinta on saatavilla myös keltaisena ja upeana petroolinvihreänä*.

Kuten olen pariin otteeseen aiemmin maininnutkin, minulla on etsinnässä uusi seinävalaisin ruokailutilamme päätyseinälle ja harmi vain, niin söpöjä kuin nämä ovatkin, niin taitavat sopia paremmin lukuvaloiksi tai yöpöytävaloiksi kuin meidän tarkoitukseemme, jossa valaisinten täytyisi antaa myös yleisvaloa tilaan.

Valaisinpaikkoja ruokailutilamme seinässä on kaksi, mutta välillä olen miettinyt, jos seinälle laittaisikin vain yhden seinävalaisimen ja peittäisi toisen aukon vaikka taululla :D. Tuollainen kahden samanlaisen valaisimen symmetrisyys ei ole nimittäin enää vuosiin oikein innostanut ja olen muutenkin hieman kyllästynyt näihin nykyisiin, vaikka niissä ei sinänsä mitään vikaa olekaan, mutta kun niitä kahdeksatta vuotta katselee, kaipaa jotain pientä vaihtelua… Miltä teidän mielestänne kuulostaa yhden seinävalaisimen ratkaisu tähän? Entä olisikohan teillä ehdottaa valaisinvaihtoehtoja, joko yhden tai kahden valaisimen ratkaisuja – ottaisin vinkkejä ilomielin vastaan! Itse olen etsinnöissäni päätynyt lähinnä umpikujaan. Toki tämä ei mikään kiireellinen juttu ole eikä mikään täysin pakollinenkaan eli jos kivaa ei löydy, en väkisin osta jotain puolikivaa, vaan jatkan etsintöjä kaikessa rauhassa…

Näistä mietinnöistä päivää aloittelemaan – mukavaa sellaista teillekin!

*Sisältää mainoslinkin. 

(Tuotekuvat lainattu FDS.)

/

Mistä seikoista muodostuu täydellinen arki-ilta? Tarvitaanko siihen loppujen lopuksi edes mitään ihmeellistä?
Olen viime viikkoina miettinyt paljon sitä, miten arjesta olisi hyvä tehdä sellaista, että sitä ei tarvitse paeta. Joskus huomaa ihmisten elävän arkea ikään kuin pakkopullana, kamalan kiireen kourissa, viikonloppuja odottaen, mikä on näissä ruuhkavuosissa kyllä ihan ymmärrettävääkin. Kiire ja kaikkien perheenjäsenten menot ja aikataulujen järjestäminen imaisevat helposti mukaansa. Itse en kuitenkaan missään nimessä halua elää siten, että odotan joko joulua tai kesälomaa. Haluan elää nuo puolikkaat vuodet tuossa välissäkin nauttien. Toki odotan joulua läpi vuoden (kuten varmasti tiedättekin :D), mutta se ei mitenkään estä elämästä hetkessä ja/tai nauttimasta käsillä olevasta arkipäivästä.

Elämä on suurimmaksi osaksi arkea, hyvin suurella murskaprosentilla. Miksi siitä arjesta ei tekisi sellaista, josta nauttii, josta oma perhe nauttii? Se on tärkeää perheen aikuisille, mutta se on äärettömän tärkeää myös perheen lapsille. Heidän lapsuutensa muodostuu siitä arjesta. Eikä sen tarvitse olla mitään ihmeellistä; pienet teot ovat tässäkin asiassa suuressa roolissa. Mietiskelin eilen kotona puuhastellessani sitäkin, että jos vanhemmilla on hyvä fiilis, niin kyllähän se sama olotila väistämättä välittyy lapseenkin!

Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että vaikka kuinka ihanaa se arki olisikin, niin kyllä niitä pieniä extrojakin silloin tällöin kaipaa. Näillä tarkoitan vaikka pientä yhden yön lomaa lähikaupungissa. Jonkinmoinen irtiotto kotiympyröistä saa sen arjenkin maistumaan taas astetta kivemmalta.

Päätin eilen (kuten ainakin Instagramin Stories-puolelta ilmi kävikin), että tänä maanantai-iltana teemme jotain erityisen kivaa! Poika oli isänsä kanssa ulkona hämähäkkikeinussa, kun aloin ottamaan pizzatarvikkeita valmiiksi esille. Siinä maanantain alkuillassa pyöräytimme pizzataikinan ja täytimme sen kaappiin jääneillä mozzarellalla ja parmankinkulla. Alle toki ketsuppia ja tomaattipyrettä. Ketsuppi on tässä se tärkeä, sillä se tuo pizzaan kivan makean mausteen! Harmittelin hieman, sillä tiesin, että poika ei pizzasta tykkää, mutta hän sai sitten omaa herkkuaan: nuudeleita. Hän on ollut hieman kuumeinen nyt pari päivää eikä ruoka ole niin hyvin maistunut, mutta nuudelit tuntuvat maistuvan aina…

Kun pizzataikina oli kohoamassa, laitoin saunan lämpenemään ja sytyttelin kynttilöitä. Tuntui jotenkin ihan erityiseltä illalta, vaikka oli täysin tavallinen maanantai-ilta. Se on joskus niin pienestä kiinni. Muita arki-iltojen piristäjiä ovat mm. kävely-/pyörälenkki koko perheen voimin, kissat mukaan lukien, omalle pihalle tehty pieni nuotio, jossa paistaa eväitä, pelituokio, johon molemmat vanhemmat osallistuvat sekä lämmin vaahtokylpy pitkän kaavan mukaan. Mitä sinä keksit tähän listan jatkoksi? Erityisesti kiinnostaisi kuulla ideoita juurikin perheen yhteisiksi tekemisiksi!

Toki joskus tympii ja tylsistyttää ja huvittaa vain makoilla sohvalla torkkupeiton alla, mutta sekin on täysin sallittua eikä siitä tarvitse itseään soimata! Jos siihen on oikeus miehillä, on siihen oikeus myös naisilla. Kuka muka on sanonut, että äidit eivät voisi joskus vain olla? Koskaan en ole tuollaista sääntöä missään nähnyt enkä kuullut :D.

Tulipa muuten ”vahingossa” aika jouluinen kuva tästä viimeisestä…

Millainen on sinun mielestäsi täydellinen arki-ilta? Minä tein tästä arkipäivästänikin aika täydellisen: hyvän taustamusiikin seuraksi nappasin eteisestä tuoksukynttilän ja sytytin sen tähän työpöydälleni kookoksen tuoksua tuomaan. Villasukat jalassa – kyllä sujuu työt kivasti! Niin ja olenkohan kertonutkaan, että vanhempi kisuneitiseni viihtyy täällä työhuoneessani paremmin kuin hyvin. Hän on ominut täysin täällä olevan nojatuolin ja nukkuu aina työpäivisin siinä villapaita-/torkkupeittomytyssä. ♥