/

Hei ja mukavaa lokakuun ensimmäistä viikkoa! :)

Lämpimät kiitokset osallistumisestanne viimeviikkoiseen MioSa. design -arvontaan. Oli tosi mielenkiintoista lukea, mitkä tuotteet ovat mieleenne ja kiitos myös tilauksistanne! ♥ Kolmen tuotteen ylläripaketti on nyt arvottu ja random.org osui tällä kertaa seuraavaan kommenttiin:

MARJA

29.9.2017 / 20:20

Aisha on ihana <3!

Onnea Marja! Lähetän sinulle sähköpostia aivan tuota pikaa.

Toivoitte kuvassa näkyvää SUSAN-avainkaulakorua myös avaimenperänä ja sellainen on kyllä kauppaan tulossa, samoin nappikorvikset kanervan sävyssä! Yritän ehtiä lisäämään ne kauppaan mahdollisimman pian, joten kurkkikaahan putiikin puolelle. Etusivulle nousee aina uusimmat tuotteet :)

/

Vaikka mielestäni pallovalot eivät ole mitenkään talveen tai jouluun sidottuja, on ne minulla yleensä kesän yli säilössä. Ihan vaikka vain sen takia, että niihin ei kyllästyisi. Nyt olikin taas niin mukavaa puolen vuoden tauon jälkeen kaivaa ne esiin pimeitä iltoja valaisemaan. Viime talven tapaan ne päätyivät ainakin nyt alkuun tuohon takan puutilaan:

Tuossa on usein pimeän tullen sellainen pimeä kohta, jos takassa ei ole tulta, joten pallovalot paikkaavat pimeyttä oikein mukavasti.

Tiedättekö, vietin tänään niin ihanan aamuhetken! Poika pyysi aamulla päästä väliimme lastenohjelmia katsomaan ja niin avasimme makkarin tv:n. Sieltä alkoi sopivasti Ryhmä Hau. Hän katseli sitä innoissaan ja minä jatkoin Emmerdalen parissa. Olen yrittänyt katsoa jaksoja nyt hieman useammin, koska rästijaksoja on kertynyt parin viikon eli parinkymmenen jakson verran… Aamulla aloitin jaksolla Joulurauha, jossa maa oli valkoinen, lunta satoi hiljalleen lisää ja ihmiset olivat hyväntahtoisella tuulella. Koristelivat joulukuusta ja availivat lahjoja joululaulujen soidessa taustalla. Tuli niin ihana fiilis tuosta ja sattuipas sopivasti näin lokakuun alkuun! Joulu, tuo viides vuodenaikani, on jo ihan nurkan takana ♥.

Tänään on jotenkin niin väsy painanut, että tuntuu kuin en olisi kunnolla vielä herännytkään. Sanoinkin kyllä aamupäivällä miehelle, että en taida herätä tänään kunnolla lainkaan. En tiedä mistä moinen väsy; täytyy mennä illalla hyvissä ajoin nukkumaan! Illaksi haaveilen takkatulta, se on niin ehdoton. Mies suunnitteli nuotiota, kun palaavat pojan kanssa pojan serkkupoikien pelistä. Yritän pysyä hereillä siellä notskin ääressä :D.

Sanoin tänään M:lle, että ei ole enää pitkä aika jouluun ja äiti rakastaa joulua. Hän mietti hetken ja sanoi Mää en rakasta joulua. Ai etkö, no mitä sinä sitten rakastat? Äitiä, mutta en joulua. Ihana maailman kallein ja kultaisin aarteeni ♥.

/

En ole hetkeen kiertänyt kirpputoreja – viikonloppuna voisi piipahtaa! Mitä te yleensä etsitte kirppiksiltä? Itse etsin usein pojalle vaatteita, mutta koska hän on jo kolmevuotias, löytyy hyväkuntoisia vaatteita enää harvakseltaan. Joskus joitain harvemmin pidettäviä vaatteita kyllä löytyy hyväkuntoisina ja niitä nykyään hänelle sieltä etsinkin. Ns. arkirönttähousut ostan myös mieluusti käytettyinä, sillä kun ne polvet on suht pian kuitenkin puhki, ei se euron-parin hankinta kirpaise juurikaan, kuin jos housut olisivat maksaneet kolmekymppiä. Tosin juuri näistä samoista syistä niitä poikien housuja löytyy joskus huonommin käytettyinä, sillä niistä tosiaan on ne polvet puhki ja taitavat päästä usein seuraavana kesänä shortseiksi kirpputoripöydän sijaan :D. On ne pikkupojat sellaisia! ♥

Usein tutkailen myös astioita, vaikka niille ei tarvetta olekaan… Ne tulee kuitenkin silmäiltyä ja sisustuspuoli myös! Kippoja, kulhoja, maljakoita, kynttilänjalkoja – niitä olen useimmiten kirppiksiltä kotiuttanut.

Yksi ehkä kaikkien aikojen paras kirppislöytöni ovat kaksi 60-luvun nojatuolia, jotka kerran sattumalta 30 euron kappalehintaan löysin ja myöhemmin kunnostin. Tai ööh, ehkä minä en niitä kunnostanut, jos mies hioi tuolien jalat, kiristeli ja lisäili ruuveja ja miehen äiti ystävänsä kera verhoili tuolit… No ainakin suunnittelin tämän tuolien uuden lookin :D. Esittelin tuolit ensimmäisen kerran täällä syyskuussa 2015 postauksessani Yllättävä kirppislöytö. En meinannut hetki sitten uskoa, että tuolit ovat olleet meillä jo tasan päivälleen kaksi vuotta! Olisin veikannut, että yhden vuoden…

Noin ihana tuolista loppujen lopuksi vaaleanharmaalla verhoilulla tuli! ♥ Valitsin kankaaksi Lauritzon’s Stark -kankaan sävyssä 510 ja hyvin se on ainakin vielä tässä lapsi- ja lemmikkiperheessä kestänyt.

Näin apean näköinen se alkuperäisasussaan oli: (siis tuoli, ei kissa)

Tulipa tässä samalla kaiveltua hieman arkistoja… Mun ihana pieni pellavapääni tässä vanhemman kisumme kanssa. Tuo hellä ote ja kissan nautinnollinen ilme kainalossa ♥:

Kunnes taapero tekee äkkinäisiä liikkeitä ja kissa on heti varuillaan :D

Tuolista kuoriutui esiin kyllä todellinen kaunotar ja saankin siihen liittyen edelleen usein kysymyksiä.

Toinen tuoleista on olohuoneessamme ja toinen työhuoneessani tässä selkäni takana. Vanhempi kisumme on tuoleihin erityisen rakastunut ja käyttääkin niitä ahkerasti molemmissa huoneissa :)

Eipä sitten muuta kuin kynttilät palamaan ja perjantaita fiilistelemään!

Ihanaa ja tunnelmallista viikonloppua! ♥