/

Mukavaa alkanutta viikkoa! ♥

Joko teillä on kovasti joulu mielessä? Ensimmäinen adventti on jo ohitettu ja joulu lähestyy päivä päivältä; parin viikon päästä vietämme jo jouluviikkoa! Niinpä ajattelinkin, että nyt on hyvä ajankohta kertoa yritykseni MioSa. designin uusimmista tuotteista – ehkä näistä löytyisi pientä lahjaideaakin sellaisia miettiville!

Kovin monia jouluisia tuotteita en tänä vuonna ehtinyt miettimään enkä tekemään, mutta jotain pientä kuitenkin. Puuhelmikoristeita löytyy paria erilaista mallia; tätä ensimmäistä, jossa on valkoista, puuta ja joulunpunaista:

Sekä sellaisia, joista löytyy joko valkoista ja puuta tai valkoista, puuta ja kultaa. Punasävyisiä on jäljellä enää vain muutamia, näitä muita sitten hieman enemmän. Nämä puuhelmikoristeet ovat kivoja paitsi joulukuusessa, myös koristeoksassa tai huonekuusessa!

Verkkokaupasta löytyy vielä myös jokunen merry xmas -tekstillä varustettu kranssi.

Näitä on sävyissä valkoinen-puu (kuvassa ylempi) tai valkoinen-puu-vaaleanharmaa (kuvassa alempi):

Tarkemmat tiedot kaikista tuotteista löytyy verkkokaupan puolelta. Joulutuotteilla on siellä oma osionsa.

Tässä viime viikolla syntyneet uudet avainnauhamallit. Kyseessä on CELIA-avainkaulakoru, jossa helmet pienenevät ylöspäin. Toisessa hopeisen ja toisessa ruusukullan sävyinen metallihelmi:

Viime joulunajan suosituin kaulakorumme oli ZOE, josta tein nyt myös pari kevennettyä versiota. Nämä kantavat nimeä AMANDA ja kaulakorua on saatavilla sekä ruusukullalla että hopealla helmellä. Ja löytyypä tästä kaulakorusta kaupan puolelta puuteriroosankin sävyinen versio!

Syksyllä kauppaan pääsi myöskin JANNA-kaulakoru, jossa neutraalit sävyt liukuvat kivasti mustasta tumman- ja vaaleanharmaan sekä valkoisen kautta päättyen hopean sävyiseen metallihelmeen.

Loppuvuoden juhlakauteen syntyi puolestaan kaunis CORALIE, joka on ollutkin jo kivan suosittu:

Syyskauden ehdottomasti suosituin kaulakorumme on ollut VERNA. Näitä on varastossa vielä jokunen kappale ja lisää on tulossa näillä näkymin vasta keväällä tai ensi syksyksi. Eli jos ihastuit tähän kaulakoruun, kannattaa tilata nopeasti, sillä näitä syyssävyisiä helmiä ei ole enää montaa jäljellä!

Muina lahjavinkkeinä voisin valikoimistamme mainita avaimenperät, pyyhenipsut, magneetit… :)

Opettajalle kiva lahja voisi olla vaikka kirjanmerkki! Kirjanmerkkiä voi käyttää kahdella eri tavalla joko siten, että toinen nauha on kirjan takana ja toinen sivujen välissä tai molemmat nauhat sivujen välissä. Puuhelmiä voi siirtää nauhassa ylemmäs kunkin kirjan kokoon sopivaksi; näin kirjanmerkki pysyy paremmin paikoillaan.

Joulun toimitusajoista

♥ ♥ ♥

Ehdin tekemään kaikki 13.12.2017 mennessä tilatut tuotteet jouluksi. (Huom! Tuo päivä on jo ensi viikolla…) Posti on kuitenkin oma yrityksensä enkä voi luvata mitään heidän puolestaan, sillä jouluna heillä on epäilemättä kova ruuhka, joten kannattaa laittaa joulutilausta ajoissa tulemaan! 13.12. mennessä tilattujen tuotteiden pitäisi kyllä ehtiä jouluksi perille. Tilaamalla ajoissa varmistat myös sen, että saat toivomasi tuotteen ennen kuin se loppuu varastosta. Enää tälle vuodelle emme tarvikevarastoja nimittäin täydennä.
Voit toki tilata myös 14.12., mutta riippuu täysin tilausten määrästä, ehdinkö 13. päivän jälkeen tilattuja tuotteita ajoissa tekemään/toimittamaan.

MioSa. design -verkkokauppaan astuu joulurauha 20.12.2017 ja se kestää aina 26.12. asti. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tuon viikon aikana tilauksia ei tehdä eikä toimiteta. Loman jälkeen tilauksia postitellaan taas 27.12. lähtien.

Isot ja lämpimät kiitokset mielenkiinnostanne ja kaikista tähänastisista tilauksistanne! ♥

/

Haluan lähettää teille vielä tätäkin kautta isot ja lämpimät kiitokset kaikista viesteistänne ♥ ♥ ♥ 

Ihan hiljaisena en halua blogia pitää, sillä nyt on hyvä olla monenlaista tekemistä ja välillä haluan piipahdella täälläkin. En myöskään halua, että tänne tullessani näen aina ensimmäisenä edellisen postaukseni… Joten kirjoittelen aina kun siltä tuntuu!

Tänään olen tehnyt puolikkaan työpäivän pojan viettäessä aikaa vanhempieni luona. Kohta suuntaan sinne itsekin, mieskin tulee sinne suoraan töistä. Saman katon alle kokoontuu myös veljeni avovaimonsa kera. Nimittäin tänä vuonna meillä tehdään hieman toisin ja nautimme jouluaterian jo tänään! On joulukinkkua ja laatikoita ja mitä nyt asiaan kuuluukaan! Ehkä tästä voisi ottaa uuden jouluperinteen muiden joukkoon? Toki syömme jouluaterian jouluaattonakin, mutta nyt myös näin joulukuun alkajaisiksi. Olkoon tämä vaikka pikkujoulumme!

Ja totta puhuen tuntuu jo hyvin jouluiselta… Mietin eilen, että mistä se joulu syntyykään? Ei se synny siitä, mitä päivää kalenteri näyttää, vaan se on sellainen eräänlainen tunnetila. Kun on ne läheiset ympärillä, jouluista musiikkia ja jouluinen tunnelma ruokineen ja kynttilöineen kaikkineen, se synnyttää sen joulun tunteen. Lahjojakaan ei tarvita, mutta toki niitä sitten aattona lapsemme vuoksi jaellaan.

Näistä mietteistä: ihanaa alkanutta joulukuuta teille jokaiselle!

/

Hei, on se syöpää.
Sanoo hiljainen ääni puhelimessa. Nuo sanat kaikuvat mielessäni, kaikuivat mielessäni läpi yön. Oksettaa, mahaan sattuu, huimaa.

Syöpä. Tuo helvetillinen syöpä. Minun perheessäni. Taas. Taas samalla ihmisellä, taas sama syöpä. Sama tilanne kuin seitsemän vuotta sitten.

Miksi? Miksi? MIKSI? Miksi kukaan ei vastaa???

Syöpä on maailman rumin, hirvein ja oksettavin sana. Vihaan sitä.

Elän vielä shokkivaihetta ja itkua riittää. Toivon, että kukaan ei tule sanomaan minulle, että itkun täytyy loppua. Jokainen on erilainen ja jokainen käsittelee asioita eri tavalla, omalla tavallaan. Toiset ovat herkempiä kuin toiset. Toiset ovat tunteellisempia kuin toiset. Toiset ajattelevat kylmästi ja järjellä, minä en. Minä ajattelen tunteella ja sydämellä. Kunnioittakaamme jokaista erilaisuudessaan.

Nämä sanat kirjoitin tänne muutama päivä takaperin päivänä, joka oli perheellemme hyvin musta. En ollut varautunut moisiin uutisiin, joten päivä oli aikamoinen shokki. En tuolloin kuitenkaan kyennyt tekstiä jatkamaan enkä postausta julkaisemaan. Nyt olen kuitenkin vahvempi ja täynnä taistelutahtoa läheiseni puolesta.

Minä terapioin itseäni puhumalla ystävilleni. Ja kirjoittamalla nyt tänne. En ole koskaan tullut tänne blogiini ahdistunein mielin. Tämä on yli seitsemän vuoden ajan ollut se hyvän mielen paikka, jossa löydän asioista ne hyvät puolet ja jossa saan hyvää mieltä, kiitos teidän. Nyt oli suuri kynnys avata blogi ja kirjoittaa tämä. Tunne on niin erilainen kuin ennen tänne klikatessani.

Viime päivien aikana olen vuodattanut kyyneleitä valtavia määriä. Myös tätä kirjoittaessani. Silti tuntui vahvasti siltä, että tätä asiaa on pakko avata täälläkin ja perheeni ymmärsi asian täysin. Koska ihan taatusti blogin loppuvuosi tulee olemaan erilainen kuin ennen. Jos blogiin mitään postauksia edes syntyy, nyt en osaa ajatella enkä ennustaa yhtään eteenpäin.

Jotta ette ihmettele, miksi välillä katoan.

Koska näiden reilun seitsemän vuoden aikana muutamista teistä on tullut todellisia blogiystäviä. Osan olen tavannutkin, osan kanssa ystävystynyt. Osa on tullut elämääni pysyvästi. Toki siellä on valtaisa joukko sellaisiakin lukijoita, joista en tiedä. Siellä on myös ystäviäni, kavereitani, tuttaviani. Tämä viesti tavoittakoon teidätkin, sillä kaikille ei ole vielä aikaa yksitellen kirjoittaa.

Olin viikonlopun yritykseni merkeissä Tullipakkahuoneen Joulumessuilla, vaikka torstaina sinne meneminen tuntui vielä täydeltä mahdottomuudelta. Hyvä, että menin, sillä kotona kököttäminen on nyt huono homma. Olen tässä viime päivien aikana huomannut taas jälleen kerran sen, miten aivan upeita ystäviä mulla on ja miten iso joukko heitä on! Miten olenkaan saanut heidät kaikki juuri minun elämääni ♥. Moni tarjoutui tulemaan seurakseni messuille ja kaksi päivää vietinkin siellä siten, että seuranani oli aina joko joku ystäväni tai perheenjäseneni ♥. Nyt on työn puolesta vuoden kiireisin sesonki meneillään ja sekin on tehnyt hyvää, kun saa välillä täysin uppoutua töiden pariin.

Olen mielestäni aina ymmärtänyt joulun perimmäisen tarkoituksen. Ja osannut arvostaa sekä nauttia siitä. Että saan olla ja viettää joulua rakkaimpieni parissa. Nyt tämä sairastuminen tekee tästä jotenkin niin paljon karumpaa.

Aluksi en voinut kuunnella enää joululaulujakaan, tuntui niin kamalalta. Nyt kuuntelen jo joululaulujakin entiseen tapaan. Niin ja nämä kuvat ovat kahden vuoden takaa eli ei ole vielä joulukuusta olohuoneessa…

Näillä näkymin vielä ennen joulua on edessä leikkaus, toivommekin niin. Hoidot alkavat ensi vuoden puolella. Tämä kaikki on koettu jo kertaalleen, mutta aivan yhtä hirveää tämä on nytkin. Eikö yksi syöpä riittäisi yhdelle ihmiselle, mietin toistuvasti. Miksi taas, miksi?! Mutta kuten eräs ystäväni sanoi; elämä yllättää välillä hyvässä ja välillä pahassa. Nyt on pahan aika, mutta kohta taas hyvän.

Tuo syövän piru ei tiedäkään, mihin iski. Se iski ihmiseen, joka on täynnä positiivisuutta, elämäniloa, elämänmyönteisyyttä ja elämänhalua. Syöpä ei ole tälläkään kertaa laadultaan aggressiivista, siihen keskitymme. Mutta me taistelemme sitä vastaan sitäkin aggressiivisemmin!

Miksi kirjoitan tästä blogiini? Toki selittääkseni blogin muutosta ja terapioidakseni itseäni, mutta on kolmaskin syy. Jos yhtään uskot rukouksen voimaan, toivon, että nyt rukoilet minun perheeni puolesta. ♥ ♥ ♥