/

Tästäpäs inspiraatiota perjantai-iltaan! 

Ensimmäisenä tässä asunnossa huomioni kiinnittyi noihin mustakarmisiin lasiseiniin/-oviin, joita näkee koko ajan enenevissä määrin siellä sun täällä. Kirjoittelin ihastuksestani näihin ensimmäistä kertaa jo puolitoista vuotta sitten otsikolla Sisustus – tämän hetken kiinnostavimmat. Tämän ihastukseni pohjalta haaveilen siis sitä mustakarmista ikkunaakin tulevan kodinmuutoksen yhteyteen!

Toisena ihastelin erästä lempivalaisintani: Louis Poulsenin Panthellaa. Tuo on ollut meillä jo vuosia enkä ole tippaakaan kyllästynyt!

Kerta kaikkiaan ihanan tunnelmallinen makuuhuone!

Tässä kodissa näitä mustaraamisia lasiseiniä oli jo vähän liikaakin, mutta poimin näihin kuviin vain parhaat palat.

Kylpyhuonekin oli oikein silmiä hivelevä!

Tässä makuuhuonetta vielä päivänvalolla:

Näistä inspiroivista kuvista viikonlopun viettoon! ♥

(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)

/

Tervehdys blogimaailmaan! Nythän mulle on käynyt niin, että kun tuo tauko jäi joulukuussa päälle, niin sehän sai heti jatkoa :D. Kun tottuu blogittomaan elämään, ei enää osaa, muista eikä välttämättä motivoikaan palata takaisin… Tauot tekevät hyvää, mutta varoitus; ne saattavat jäädä päälle! Katsotaan nyt ihan rauhassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mennään päivä kerrallaan eteenpäin, kuten elämässä muutenkin.

Meille kuuluu hyvää, toivottavasti teillekin! Olemme tämän tammikuun ajan nauttineet ihanasta, kunnon vanhan ajan talvesta, jos niin voisi sanoa! On lunta ja pakkasta, vaikka jokunen plussakelin päiväkin viime viikkoon mahtui. Ostimme heti tammikuun alussa pojalle hiihtovälineet ja luistimet ja niitä onkin ahkerasti käytetty useita kertoja viikossa. Samoin viikonloppuisin on kulutettu pulkkamäkeä oikein urakalla. Turhan kylmillä pakkaskeleillä on mukava puuhastella sisälläkin ja keilaaminenkin tuli koko perheen voimalla testattua. Tämä oli M:n toinen kokemus keilaamisesta ja sujui jo huomattavasti paremmin kuin noin vuosi takaperin. Tuolloin ei jaksanut koko tuntia hommaan keskittyä, mutta nyt tässä iässä oli toisin! Tokaisi siellä kesken kaiken, että oli niin kivaa kun otitte minut mukaan! ♥ Oikeastaanhan hän on kyllä mukanamme aina ja joka paikassa :D.

Kodin sisustusrintamalla ei ole tapahtunut oikein mitään. Eteisen muutos on kutakuinkin valmis, mutta aula on vaiheessa ja mietinnässä. Minulla olisi haaveissa aulan seinustalle uusi lipasto, joka vastaisi nykytarpeitamme huomattavasti paremmin kuin nykyinen, mutta mies nikottelee hintalapulle. On se jännä juttu, miten autotallihankinnat saavat maksaa, mutta koti on eri juttu, hmm… Pehmittely jatkukoon! :D

Muitakin muutoksia on kotiin tässä talven mittaan luvassa! Nimittäin tuo käytävä vessan seinän ja vaatehuoneen sekä makuuhuoneemme välistä on poistumassa. Se on toiminut hyvin seitsemän ja puolen vuoden ajan, mutta kun kahden aikuisen koti muuttuu lapsiperheen kodiksi, ovat jonkinmoiset muutokset joskus tarpeen. Käytävä on tähän mennessä ollut lähinnä visuaalisesti kiva ja yksi kotimme lempinäkymistäni onkin ollut katsella sohvalta tuohon käytävän suuntaan, mutta nyt käytännöllisyys nousee ykköseksi. Niin joo ja pojan kolmevuotislahjaksi saamansa sähköauton reitiksi tuo on ollut mainio: vetää rundia noiden käytävien kautta…

Käytävän aukko levytetään siis umpeen eli siihen tulee seinä. Olen alustavasti suunnitellut siihen jotain avohyllykokonaisuutta… Tai sitten jokin yksi iso taulukin sopisi! Yksi lisänurkkaus olohuoneeseen on siis tämän muutoksen myötä luvassa. Käytävä itsessään muuttuu säilytystilaksi (= hukkaneliöt tehokäyttöön) ja sen toiseen päähän tulee ovi vessan ja meidän makuuhuoneemme ovien väliin. Nyt mietin, että haluaisin tuon olohuoneeseen näkyvän seinänpätkän yläosaan ikkunan, jotta säilytystilaan tulisi luonnonvaloa. Haaveilen vaakamittaisesta ikkunasta, jossa olisi mustat, ohuet karmit. Ikkunan keskellä voisi olla pari ohutta, pystysuuntaista ns. koristerimaa, jotta se ei olisi pelkkää ikkunaa reunasta reunaan. Tai sitten ilman niitä… Miltä kuulostaa, saiko ideastani kiinni? Täytyy vain teettää tuo ikkuna jossain…

Joku varmaan pyörittelee siellä silmiään ja kaivaa kalenteriaan, mutta ei, nyt ei ole aprillipäivä ;).

/

”Mistä on pienet pojat tehty?

Etanoista ei ainakaan
Eikä sammakoista oo kuullutkaan
Ei niitä voi kaupasta ostaa
Eikä verkoilla järvestä nostaa

Näitä ihmeitä joskus lahjaksi saa
Kun tarpeeksi paljon rakastaa
Pojat tehty on langoista rakkauden
Yhteen neulottu muruilla hellyyden

Haaveista kudottu on untuvatukka
Suudelmin silotettu posken nukka
Tähdistä kirkkaimmat silminä loistaa
Onni tää maailman murheita poistaa”

Johanna Niskanen

 

Törmäsin tähän runoon tänä aamuna ja oli pakko jakaa se heti täälläkin. Niin ihana ja liikuttava, sata kertaa parempi kuin se vanha versio! ♥

Ja tuli samantien mieleen tämänaamuiset hetket poikani kanssa. Kun hän aamulla pyysi päästä kainalooni ja siihen päästyään kuiskasi Katotaanko äiti vähän lastenohjelmia? Kuinka makoilimme siinä vierekkäin ja nuuhkin pientä, joka tuoksui vielä ihan unelta ♥. Miten reippaasti hän puki päivävaatteet ylleen ja lähti kohti keittiötä, aikomuksenaan antaa kissoille aamuruoka. Miten kivaa olikaan käydä yhdessä aamupalapöytään, syödä kananmunaleipää ja juoda maitoa. Herkutella päälle vielä jogurttia (olemme täysin koukussa Arlan Luonto+ -jogurtteihin!) ja mangomaku taitaa olla tällä hetkellä meidän molempien lemppari.

Aamupalan jälkeen naureskella toisen tempauksille ja sille, miten tosissaan hän matki jättiläisen kävelyä. Vastailla päiväkodin pihalla taas pariin otteeseen kysymykseen, milloin on hänen ryhmänsä vuoro hiihtää. Hiihtokamat onkin hankinnan alla tulevana viikonloppuna! Luistelua olemme jo harjoitelleet, mutta hiihto on vielä yhtä harjoituskertaa lukuunottamatta kokematta.

Ja nauttia siitä hetkestä päiväkodin eteisessä, kun toinen halaa ja pussaa niin kauan ♥. Sillä voimalla jaksaa taas yhden päivän erossaolon ja loppuviikko onkin sitten yhteistä vapaa-aikaa.

M on tosi reipas, toimelias ja energinen poika. Täytti juuri kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta. On kovin avulias monissa kotitöissä ja kysyy usein, saako auttaa. Pyöräyttää sauvasekoittimella banaanilättytaikinan sileäksi. Auttaa latomaan takkapuita takkaan. Tekee lumitöitä siinä missä aikuiset miehetkin. Käyttää sujuvasti uutta Electroluxin Ergorapido-pikaimuriamme*. Näyttää tässä, miten imurista saa irti myös mini-imurin, jolla on kätevä imuroida esim. pöytätasoja:

Aiemman saman merkin pikaimurin ostimme vuonna 2010 ja voitteko kuvitella, että se oli käytössämme viime syksyyn saakka; tämän uuden saapumiseen saakka! Vasta sitten, kun imuroin tällä uudella imurilla, huomasin, kuinka tehoton se vanha imurimme jo olikaan. Huikea ero! Tässä nykyisessä akunkesto on huippu (näppärästi olen tehnyt koko talon pikaimuroinninkin muutaman kerran) ja imuteho ihan omaa luokkaansa. Ainakin meidän lapsi- ja lemmikkiperheessämme on toiminut ihan 10+ arvoisesti. Imuri nököttää lataustelineessään keittiön nurkassa, josta se on kätevä napata käyttöön aina tarvittaessa.

Nämä kuvat ovat joulukuulta; enää meillä ei ole joulukuusta olohuoneessa. Sen varastoon pakkaamisen myötä kotiin palasi ihana raikkaus ja valoisuus! ♥ Mietinkin juuri eilen, että tässä kuussa on perinteisesti ensimmäisten tulppaanien hankinta-aika!

Mites teillä: minkä ikäisinä lapset ovat aloittaneet kotitöiden parissa? Törmäsin joskus tähän artikkeliin, jossa oli ikään perustuva listaus kotitöistä. Meillä M käyttää tosiaan rikkaimuria silloin tällöin (ei koko talon imurointiin, vaan lähinnä jos jotain pientä jossain), vie roskat roskiin ja likaiset vaatteet pyykkikoriin, tyhjentää astianpesukoneen ruokailuvälinelaatikon, kattaa pöytää, vie tavaroita (lähinnä pyydettäessä :D) paikoilleen… Oman huoneen siivous on aika vaiheessa, mutta eiköhän sekin taito pikkuhiljaa kehity. Nimittäin joka kerta, kun menemme hänen huonettaan siivoamaan, löytää hän aina jotain mielenkiintoista uutta lelua, jolla leikkiä ja siivoaminen jää, ennen kuin alkoikaan. Tuttua? :)
Tietenkään hän ei joka päivä raada täällä kotitöiden parissa :D, että sellaista satunnaista vielä, mutta pysyvästi ovat kuitenkin ohjelmassa. Pidämme tätä ominaisuutta tärkeänä, sillä sitten kun jossain vaiheessa koittaa viikkoraha-aika, on sen rahan eteen tehtävä töitäkin! Aivan kuten me vanhemmatkin pienenä teimme.

*Saatu blogilahjaksi.