/

[mittaustagi]

Tekstiilivärjäyksellä uudelleen käyttöön? -postauksessani tätä vaihtoehtoa mietin ja viime viikolla sen sitten toteutin. Eli värjäsin vanhat, kissan pysyvästi tahrimat pussilakanat pesukoneessa. Käytin kahta Nitorin väriä: mustaa ja petroolinsinistä. Tumma sävy oli valittava, jotta mustat tahrat peittyisivät. Suoritin värjäyksen 60 asteessa, jolloin väristä tulee yleensä tummempi kuin esim. 40 asteessa. Pussilakanat olivat Hemtexin puuvillalakanat, valko-vaaleanharmaaraitaiset. Tällaiset niistä sitten tuli (värjäsin samalla kaksi ei niin mieluisan sävyistä tyynyliinaa):

047

Raidat jäivät näkymään; ihan kiva yksityiskohta, jota en tullut etukäteen edes ajatelleeksi! Petroolinsävyä en kuitenkaan saanut, sävy on enemmänkin tumma farkunsininen. Ihan kohtalainen lopputulos, vaikka en nyt tämänsävyisiä lakanoita kaupasta ostaisikaan. Nyt sain ne kuitenkin vähän alle 20 euron hintaan ja mikä tärkeintä: sain laadukkaat pussilakanat taas käyttöön! Saapa nähdä, miten näille käy ajan kanssa. Tulevatko haalistumaan seuraavissa pesuissa ja kuinka paljon jne. Olen jo suunnitellut, että voisin muutaman pesukerran jälkeen kokeilla värjätä nämä vielä uudestaan ja yksistään sillä petroolinsinisellä. Tällä kertaa vaikka 40 asteessa. Jos sävy ei tuosta enää muutu, niin hyvä näin. Onhan tässä näidenkin kanssa ihan kivaa vaihtelua. Pussilakanat on nyt olleet käytössä muutaman päivän ja aina makuuhuoneeseen mennessäni säikähdän, sillä en ole ollenkaan tottunut noin tummaan petaukseen, heh!

Ompelulangat eivät tosiaan värjääntyneet, vaan ne ovat edelleen valkoiset. Ne eivät kuitenkaan pussilakanan helmoista mitenkään häiritsevästi näy, helmassa on muutenkin valkoiset napit ja valkoinen peitto vilkkuu raoista aina enemmän tai vähemmän.

petaus

Huomaa sähäkkä tiikeri kaltereiden takana!

Kuvista tuli hieman nuhjuisia, sillä tummaa tekstiilipintaa suht hämärässä huoneessa oli aivan valtavan vaikea kuvata (vaikka jalusta apuna olikin)! Huomaa, että olen tottunut kuvaamaan vaaleita pintoja, sillä en muista aiemmin moiseen ongelmaan törmänneeni. Valotuksen vuoksi pussilakanat näyttävät hieman hailakammilta kuvissa kuin mitä todellisuudessa ovat.

Kunhan huoneessa on muuten tarpeeksi valkoista, niin ei mielestäni tule liian tunkkainen vaikutelma tällä tummansinisellä sävyllä. Vaalea puu sopii näiden sävyjen yhteyteen myös kivasti!

013

Eiliseen Pakkaspäiviä-postaukseen tuli tosi kivoja pakkaspäivien puuhasteluvinkkejä – kiitos niistä! Ajattelin poimia sieltä iltapäiväämme pari kivaa ideaa :).

/

[mittaustagi]
Hohhhoijaa! Muita kotiäitejä, joilla meinaa ideat tekemisten suhteen loppua? :)

Kun pakkasta on lähes kolmekymmentä astetta, meillä vietetään kotipäivää ja pysytellään sisätiloissa. Näitä on kuitenkin viime aikoina riittänyt, joten meinaa tekemiset loppua. Poika on kyllä hyvin yksin viihtyvää sorttia, keksii omia leikkejä, puuhastelee jatkuvasti jotain eikä kitise tylsyyttään, mutta äitillä meinaa olla vähän sellaista tylsistymisongelmaa :D. Välillä pojallekin tulee sellainen tylsistymishetki ja silloin hän pyytää heti tätiä, tarkoittaen lastenohjelmia. Tuo täti tulee siitä, että hän katselisi Pikku Kakkosesta mieluiten vain ne välijuonnot ja ohjelmat saisi kelata, heh! En kuitenkaan halua, että hänen pakkaspäivänsä täyttyvät TV-ohjelmista, joten jotain muutakin puuhaa täytyy olla. Viime aikoina olemme lähinnä tutkineet kaappien sisältöjä ja keksineet leikkejä niistä. Kirjojakin luemme aika paljon ja tänä aamuna tutkailimme lautapelipaketteja, se oli pojan mielestä todella mielenkiintoista! Kissojenkin kanssa keksimme yhteisiä leikkejä. Instagramistani löytyykin tältä aamupäivältä yksi leikki, jolla pidetään sekä kissa että lapsi tyytyväisenä… Mitä teillä puuhastellaan pakkaspäivinä normileikkien lisäksi?

028

Nyt jatkan tätä vapaahetkeäni ja toivon, että nämä pakkaset jo pian hellittäisivät…

/

[mittaustagi]

Kissamaista sunnuntaita, hyvät lukijat! Täällä on kissoilla samat talvipuuhat vuodesta toiseen: takka, takka ja takka. Tulen kera, tietysti.

Tänäänkin mittari näyttää yli kahtakymmentä pakkasastetta, joten ulos ei ole asiaa. Paras vain makoilla tässä takan edessä, jotta pysyy lämpimänä aamusta iltaan saakka. Takan edustalta löytyy siis kaksi karvamöykkyä. Ja kyllä; on ne eläviä, vaikka eivät aina välttämättä siltä näytäkään…

Nauratti niin nuo ilmeet – niistä paistaa täydellinen nautinto! Tässäkin vain toinen silmä ihan pikkuriikkisesti raollaan:

kissa

Poika oppi erottamaan kissat toisistaan jokunen kuukausi takaperin. En meinannut alkuun uskoa (kisut ovat kuitenkin niin samanväriset) ja testailin häntä useita kertoja. Samaan aikaan hän alkoi kutsua kissoja kissa-sanan sijaan heidän nimillään. Sissy oli aluksi pitkään Sisshi (nyt tulee jo ihan oikein Sissi) ja Tigru oli alkuun Ittu! Voitte varmaan kuvitella, miten iloinen olen siitä, että nykyään Tigrua kutsutaan jo nimellä Ittoo. Pieni, mutta merkittävä muutos! :D

Käytiin Oulussa pienellä perhelomalla ja nyt ollaan kotona; laiskotellaan ja nautiskellaan – nauttikaa tekin!