/

Olen huomannut, että on paljon ihmisiä, jotka eivät pidä tuosta otsikon yhtälöstä tai heidän mielestään tuollaista komboa ei yksinkertaisesti ole. Kuulutko sinä tähän joukkoon?

Viime vuosina olen oppinut paljon omasta sisustusmaustani ja tavastani sisustaa. Joskus tämä on tapahtunut ns. sisustusmokien kautta, mutta ei tietenkään aina. Ja mitä varmemmaksi oma maku ja tyyli muodostuvat, sitä vähemmän mitään mokiakaan pääsee syntymään. Tosin en tiedä onko tuo sisustusmoka hyvä sana kuvaamaan asiaa, sillä yleensähän ne toteutushetkellä tuntuvat hyviltä ratkaisuilta. Maku saattaa kuitenkin vuosien saatossa muuttua, joihinkin juttuihin kyllästyy jne. Niiden ns. sisustusmokienkin avulla omasta maustaan oppii kuitenkin aina uusia asioita, joten eihän se turhaa ole lainkaan!

Itse tykkäsin vielä muutama vuosi sitten runsaammasta ja koristeellisemmasta sisustustyylistä kuin tänä päivänä. Olen kuin huomaamattani pelkistänyt kotiamme viime vuosien aikana, mutta vielä olisi ehkä jotain edessä. Silti täysin minimalistiseen tyyliin en halua pyrkiä, vaikka en tavaravuoria ympärilleni tahdokaan. Tykkään siitä, että näen ympärilläni kaunista, olivat ne sitten käyttöesineitä tai tekstiilejä. En halua tyhjiä pöytäpintoja, vaikka ne joskus kuvissa viehättävätkin. Maailmassa on niin paljon kaikkea ihanaa ja kaunista, miksi en katselisi jotain niistä kotonanikin?

Kaikenlaisia tämänkaltaisia ajatuksia herätti tämä hillityllä ja minimalistisella tyylillä stailattu asunto, jonka kuviin eilen törmäsin. Ja vaikka tämä tosiaan on vain stailaus, on toki olemassa tämänkaltaisia oikeita kotejakin. Selasin kuvia yksi kerrallaan alaspäin kuola valuen. Jotenkin virkistävän erilaista, tällaisiin koteihin harvemmin törmää!

SFD45463E9AE1054F39AAF1904FFEDF4041

SFD0270EE1A5E9244F68F21400B1F65264C

SFDA03C2C9459394BD7806D5C2F4082FB3F

työhuone

SFD3FC2C8162838440C85990201EDBD4AFD

SFDF70B663CDE4E45BBBE91482F203A6E5F

Erityisesti tätä olohuonenäkymää jäin tuijottelemaan pitemmäksikin aikaa – jotenkin todella ihastuttava!:

SFD36DAD912B03F4175A4694053E050B6CD

Mutta osaisinko elää noin? En. Ehkä joskus opiskeluvuosina olisin voinut asua tuolla tavoin ja olisin ehkä näin jälkeenpäin ajatellen halunnutkin sisustaa opiskelija-asuntojani noin, mutta silloin sisustustyylini oli vielä runsaampi…

SFDC06A3C8DE04146719EEA26711ABFB05A

SFDF9E772135D834640BC7C4C9EB9BF7739

SFD17B2D2067796439AB5F4F645E9BA5B0B

SFD35EAC0407F9348699FCF78D7FF6590C5

SFD7D597B717C3E420AB6AA3B5DA48EA135

Mitä ajatuksia teillä heräsi – viehättääkö tämänkaltainen sisustustyyli?

(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)

/

Kauan se ehti ollakin mielessä, kunnes tarpeeksi voimakas inspiraatio lopulta iski. Eilen pojan käytyä yöunille tartuin maalarinteippiin ja aloin rajaamaan valkoisella maalilla maalaamaani taulupohjaa. Koska tämä oli luonteeltaan tällainen kokeilu, ajattelin aloittaa aika pienellä canvaspohjalla. Kokoa taululla on vain 20 x 25 cm ja tällainen siitä tuli: 

Suunnitelmissa oli, että tekisin näitä sellaisen kolmen samankokoisen taulun kollaasin verran: samoja sävyjä, mutta erilaisia kuvioita. Mutta katsotaan nyt, syntyykö tälle kavereita! Nuo tauluun valitsemani sävyt on kyllä itselleni sellaisia, joihin en helposti kyllästy. Tuo haalea persikka voisi olla kyllä enemmän beigeen taittava, mutta on tuokin kaunis. Ihan kivan raikas!

Perfektionistina meinasi välillä tulla tuskanhuuto, kun maali levisi sinne minne se ei olisi saanut levitä eikä rajoista tullut niin tarkkoja kuin olisin toivonut, mutta ehkä tällainen siedätys tekee ihan hyvääkin :D 

pastellisävyjä

Laitoin sen tuohon lipastolle kuvaa ja omia silmäilyjäni varten. Lopullinen paikka sille taitaa löytyä keittiöstä. Tai eihän tauluille varmaan ikinä mitään lopullisia paikkoja ole, kyllähän ne aika seilaavia luonteeltaan ovat – ainakin meillä! Nyt mietinnässä/haaveissa on maalata yksi jättitaulu tuohon olohuoneen lipaston yläpuolelle… Taulu saisi olla sitä kokoluokkaa, ettei kaipaisi muita rinnalleen. Hmm, ei muuta kuin mietintämyssy päähän!

Mutta nyt cappuccino ja koska mies on autotallissa ja poika unilla, niin taidan puputtaa salaa nuo ihanat suklaamunat… (En ole muuten ikinä ostanut pääsiäiskarkkeja näin aikaisin kuin tänä vuonna!) Huippukivaa viikonloppua! :) 

/

Vaikka kevättalven aurinko jo niin kauniisti ja välillä lämpimästikin paistelee, huitelee pakkanen aamuisin lähes kymmenessä asteessa. Sellaisina aamuina on ihana nauttia takkatulesta: pakkanen paukkuu ja aurinko nousee pikkuhiljaa takkatulen ritistessä taustalla! Itse voi käpertyä sohvalle lämpimän peiton alle tai nojatuoliin takan edustalle. Juoda siinä kupponen teetä pojan leikkiessä aamuleikkejään. 

Huomaa parkissa olevat lammas ja auto: 

takka

Toiveissa tietenkin oli, että päivä olisi jatkunut yhtä harmonisen rentona ja leppoisana aina iltaan saakka, mutta saapa nähdä miten käy… Pojan päikkärit jäivät autoon torkahtamisen vuoksi välistä, joten hyvin mahdollista on, että edessä on jotain muuta kuin leppoisa ilta :)

Hirmuisen äkkiä on muuten tämä ensimmäinen ”perheviikko” mennyt! Tänään kalenteria katsoessani havahduin, että ohhoh, nyt on jo torstai! Meillä on ollut ohjelmaa ja menoa ja tekemistä joka päivälle ja näin jatkuu ainakin ensi keskiviikkoon asti… Eipähän tule aika pitkäksi, mutta mielestäni välillä pitää olla sellaisia kiireettömiä haahuilupäiviäkin. Niitäkin aina välillä tarvitaan! Ja olisihan joku minilomakin ihan mukava juttu, joten täytyypäs jonain iltana viettää pieni suunnitteluhetki. 

Kivaa torstaipäivää!