/

Vakiolukijani muistavatkin varmasti, että tykkään aina silloin tällöin tehdä kollaaseja haaveilemistani tuotteista. Sellaista mukavaa aivot narikkaan -tyylistä touhua, joka on aina välillä oikeinkin tervetullutta! Näiden haaveilupuuhien lisäksi tykkään säästää rahaa (postaus Minä ja raha) jotain tiettyä tarkoitusta varten. Kun nämä kaksi yhdistää, käy aina aika ajoin niin onnekkaasti, että jokin haave toteutuu ja sen voi sitten haavelistalta ruksata yli!

Tämä seuraava kollaasi on näkynyt blogissani jo useaankin otteeseen, en edes muista montako vuotta sitten ensimmäistä kertaa! Aikoinaan kokosin tähän joitain haaveilemiani tuotteita ja annoin ajan kulua, jotta huomaisin, haaveilenko niistä edelleen vai onko haaveilu jonkin suhteen laantunut. Joihinkin tuotteisiin voi nimittäin kyllästyä ennen kuin niitä ehtii hankkimaan!

Näistä viidestä haaveilemastani tuotteesta kolme on saanut kodin meiltä: Louis Poulsenin Panthella-valaisin, Arne Jacobsenin AJ-valaisin sekä HAY:n About a Chair. Panthella on valaissut olohuonettamme jo muutaman vuoden, kun taas AJ päätyi työhuoneeseeni viime syksynä. Työtuolinani on pari-kolme vuotta toiminut tuo kollaasissa näkyvä HAY:n tuoli ja nappiostos oli sekin – huippumukava tuoli istua! Teen aina tällaiset hieman arvokkaammat hankinnat aleprosentein, sillä tavalla hankinta tuntuu erityisen onnistuneelta. Kun tietää hyvissä ajoin etukäteen, mitä aikoo hankkia, osaa katsella myös aletarjontaa sillä silmällä ja napata heti kiinni, kun tilaisuus koittaa!

haavekollaasi

Entäs sitten kollaasin kaksi muuta tuotetta? Ensimmäisenä tuo Woodnotesin Avenue-matto, joka on aivan ihana! Haaveilin siitä pari vuotta, kunnes vihdoin sain aikaiseksi hankkia pienen näytepalan. Käytin sitä kotona ja huomasin, etteivät sävyt sovi olohuoneeseemme lainkaan! Vaikutelma oli jotenkin ihmeellisen tunkkainen, joten haaveilu tämän tuotteen osalta päättyi yllättävän nopeasti siihen. Edelleen se silti muiden kuvissa kiinnittää huomioni, mutta enää en sitä omaan kotiini haikaile.

Toinen haavetuotteeni: Harri Koskisen Woodnotesille suunnittelema K-tuoli. Valkoinen versio on silmissäni kaunein, mutta jalkaosaa olen jäänyt miettimään… Joko tuolla kuvassa näkyvällä tai sitten pyörivällä jalalla. Tämä hankinta on kuitenkin jäissä, sillä jotenkin en näe tälle nyt kotonamme tarvetta. Tähän vaikutti isosti myös viimesyksyinen kirppislöytöni, jonka johdosta kotiimme päätyi kaksi nojatuolia eikä niistäkään toiselle meinaa löytyä paikkaa :D. Lisäksi tuo valkoinen väri mietityttää, että onko se kuitenkaan pikkulapsiajan järkiostos…

Huomasin, että en ole pitkään aikaan haaveillut mistään tietystä tuotteesta mitenkään kovin voimakkaasti. Jotain valaisin- ja tuolihaaveita nyt on aina, mutta saapa nähdä, tuleeko tänä vuonna hankittua mitään! Kävin tänään pojan kanssa mummuani terveyskeskuksessa katsomassa ja hän siinä keskustelun lomassa tuumasi, että osta nyt itelles jotain kivaa, ekkai kaikkia vaan säästöön laita vai ookko nii visu! Joten ehkä mun täytyy kuunnella mummua ja tänään hieman selailla tarjontaa, pitkästä aikaa… Haaveilen varmaan kolmatta vuotta niitä uusia ruokapöydän tuoleja ja sen verran arvokkaat tuolit on vaihtoehtoina, että tiedän jo kysymättäkin, että mies ei tuohon hankintaan tule kovinkaan suurella prosenttiosuudella osallistumaan, joten paiskinpas tälle illalle vielä vähän töitä ja tienaan vaikka niitä tuolirahoja! :D 

/

Täytyy aina välillä todeta, että kyllä tämä naisen mieli toimiikin erikoisesti – ei ihme, että miehet säännöllisesti kuittailevat… Nimittäin tänään pastellisävyjen kanssa häärätessäni muistin, että mulla oli eräänä vappuna aika kivanväriset kynnet: paria vaaleanpunaisen sävyä ja keltaista! Mies kutsui niitä teinikynsiksi. Siitä sitten muistin, että hei, sehän oli silloin, kun laskettu aikani oli mennyt ohi about kuukaudella! :D Se oli juurikin se vappu ja niin piti kaivaa tuo yksi vappumasukuvakin esille, tämä taisi jäädä toiseksi viimeiseksi masukuvaksi… Olimme tuossa lähdössä torille vappupäivää juhlistamaan ja tuostahan meni tasan viikko, kunnes poikamme vihdoin syntyi. Kyllä meillä oli tuolloin komia vappupallo!

Pictures1

Muistan, että tuo vappu oli tosi viileä ja samoin oli viime vuonna! Nopeasti kävimme torilla hakemassa pojalle vappupallon ja itsellemme jätskitötteröt. Niitä söimme sitten huulet sinisinä, kunnes suuntasimme kotiin lämmittelemään. Saapa nähdä, millaista keliä täksi vapuksi saadaan! Onko teillä jotain erityisiä vapputraditioita? Meillä ei ole oikeastaan muuta kuin että vappupäivänä sinne torille… Poika odottaa jo todella innokkaasti, että saa vappupallon. Hänen mielestään tämän hetken ykkösjuttuja ovat juurikin ilmapallot sekä pallot yleensäkin, varsinkin jalkapallot. Potkiikin jo hienosti (samaiset potkut muistankin raskausajalta)!

Aivan ällistyttävää, miten nopeasti aika on kulunut! Välillä kyllä muistelen noita odotuksen viime hetkiä jopa hieman haikeudella… Vaikka olo ei valtavien liitoskipujen vuoksi kovin kaksinen ollutkaan (oi miten tuoreessa muistissa se viehättävän vaappuva pingviinikävely onkaan!), niin niissä viime päivissäkin oli jotain aivan ihanaa. Sellaista lämmintä odotusta, kihelmöivää jännitystä. Ensimmäinen raskausaika on varmasti aina jotain hyvin ainutlaatuista. Silloin kaikki on niin uutta, kun kaiken kokee ensimmäistä kertaa. Ei tiedä mitä tuleman pitää, voi vain vähän aavistaa. Silti aavistukset ovat kaukana todellisuudesta, ne tunteet ovat niin voimakkaita ja aivan koko maailman mullistavia. Enää ei osaa kuvitellakaan sitä, millaista elämä oli, kun olimme vain me kaksi.

Olen muuten joskus miettinyt, että jos meille jonain päivänä toinen lapsi suodaan, niin miten siitä raskausajasta ehtii nauttimaan? Ei todellakaan enää mitään päiväunia silloin kun siltä tuntuu, sillä kotona hyörii eräs toinenkin aarre, josta tulee huolehtia… Ehkä ne toiset raskaudet ovatkin sen vuoksi niin helppoja? ;D

/

Heipparallaa! Vein pojan aamulla vanhemmilleni, sillä olimme päättäneet, että tänä torstaina pidän oikein tehopäivän siten, että ehkä tänään ei tarvitsisi puolilleöin asti tuotteita väsäillä. Täällä on siis melkoinen päivä meneillään MioSa. designin parissa! Käyn tilauksia läpi, teen puuttuvia tuotteita, pakkailen ja kohta pikalounaan jälkeen toimitan pari kassillista tuotteita postiin. Tällä viikolla on lähtenyt jo kolme erää tuotteita (pääasiassa äitienpäivälahjatilauksia) matkaan ja tänään lähtee neljäs. Hyvin olemme aikataulussa!

Olen tässä viime viikkoina huomannut sen, että itse tuotteiden suunnitteleminen ja valmistaminen ei olekaan se suurin työnosuus, vaan tilausten vastaanottaminen, maksuliikenne, tilausten pakkaaminen ja postiin kuskaaminen – se vie aikaa!

026

Tässä samalla olen valmistanut ison erän tuotteita jälleenmyyntiin erääseen keskisuomalaiseen liikkeeseen. Nämä tuotteet pakkasin sellofaanipusseihin, joihin pakkaan/tulen pakkaamaan myös valmistamani korut. Mielestäni kauniita tuotteita ei todellakaan tarvitse peitellä, joten läpinäkyvyys toimii paremmin kuin hyvin!

016

Blogipostausaiheitakin olisi mielessä vaikka ja kuinka, mutta nyt on sellainen hetki, että täytyy hieman priorisoida ja hoitaa kiireellisimmät asiat ensin. Pojan synttäreitäkin mietin tämän tästä; hän täyttää kaksi vuotta äitienpäivänä, juhlat meillä on sitä edellisenä päivänä. Tarjoiluista vasta osa on lyöty lukkoon, täytyy päättää loput viikonlopun aikana. Voitteko kuvitella, että mieheni tokaisi voihan ne tehdä itse! Joo morjens… Ne tunnit, jolloin minulla olisi aikaa leipoa, ajoittuvat klo 00-06 välille ja tuolloin haluan jatkossakin nukkua. Viime päivien tohinat nähtyään mieskin on tullut täysin toisiin ajatuksiin, joten pitopalvelu it is! :D Ehdottakaapas muuten jotain herkkuja, jos lisäisin niitä vielä tarjoilulistaan! 

Touhukasta torstaita teillekin!