/

Jossainpäin Suomea on satanut jo lumi maahan, oi että! ♥ Täällä ei ole vielä lumesta tietoakaan, mutta tänä aamuna Facebook muistutti, että neljä vuotta sitten tänä päivänä tänne satoi ensilumi eikä sitä tullut ihan vähääkään, kuten tästä vanhasta postauksestani näkyy. Tuossa postauksessani olohuoneen ikkunoista näkyvä lumimaisema ei kyllästytä koskaan, se on joka kerta yhtä taianomainen. Niin taianomainen, että se ihan pysähdyttää. Miten lumen valkaisema maisema onkin niin kaunis! Olen useaan otteeseen kiitellyt sitä, että tulin tuon kuvan aikoinaan pikaisesti napsaisseeksi, sillä se on tuottanut valtavasti hyvää mieltä vuosien varrella. Tuo kuva tuo joulunodotukseen ihan erilaisen, sykähdyttävän fiiliksen, jonka varmasti ainakin jouluihmiset ymmärtävät.

Talvi on meillä yleensä hyvin kylmä vuodenaika ja aika pitkältäkin se tuntuu, joten siitä kannattaa kaivaa ne hyvät puolet esille, jotta kuukaudet eivät vierähdä valittaessa. Kotona on kuitenkin lämmintä, se on pääasia. Kun ripset ja kulmakarvat ovat kuurassa, kengän alla narisee puhtaan valkoinen lumi eikä sormissa ole juurikaan tuntoa, sitä odottaa kodin lämpöön käpertymistä kuin kuuta nousevaa! Se hetki, kun pääset sisälle lämpimään, sytyttelet kynttilät ja takkatulen, valmistat koko perheelle lämpimät kaakaot ja käyt pehmeälle sohvalle kuuma kaakaokuppi kourassa istumaan – ihan parasta! ♥ Noita hetkiä ei saisi kokea, jos meillä ei olisi kylmää talvikautta.

Kaikki nämä talvimuistot tulivat mieleeni, kun selailin vanhoja kuviani uutta blogiani varten. Törmäsin mm. näihin viime tammikuussa paukkupakkasilla ottamiini kuviin:

 

Jatkanpas siis lumesta haaveilua; se on sata kertaa kivempi vaihtoehto kuin tämä valtava pimeys, joka iltaisin vallitsee. Mutta nyt vielä vähän töitä (mies kun on kotona pojan kanssa), sitten murkinaa ja käydäänpäs tänään vielä erästä synttärisankariakin moikkaamassa! Kivaa keskiviikkoa!

P.S. Huomasithan, että blogini muuttaa uuteen osoitteeseen jo ensi viikolla eli 1.11.2016 alkaen!

/

Tänään oli pitkästä aikaa sekä aikaa että inspistä ottaa muutamia kotikuvia. Inspiraatio on yleensä kiinni siitä, onko kotona siistiä ja tänään kun oli niin… :D Kamerakurssilaisten lähdettyä nappasin muutaman kuvan ja taas jo jonkin aikaa kytenyt haave uudesta kamerasta nosti päätään. Tavoitteena olisi saada hankittua uusi kamera vielä tämän vuoden puolella, mutta päätös kameramallista hidastaa hankintaa. Tiedän vain, että Canonin haluan edelleen, mutta mikä malli se olisi! Valinnanvaraa tuntuu olevan turhankin reilusti eikä meinaa löytyä aikaa paneutua asiaan. Budjetiksi olen ajatellut noin paria tonnia, mutta siihen hintaan olisi kiva sisällyttää jokin kiva objektiivi myös. Saa mielellään jakaa kamerasuosituksia!

017

Tältä näyttää meidän kotonamme tänä syksynä. Kynttilöitä ja kukkasia, kanervia ja lampaantaljoja. Pastellisävyt ovat yllättäen saaneet pysyä näinkin pitkään! Yleensä tässä lokakuun lopussa olen jo hyvinkin siirtynyt pelkästään mustavalkoharmaisiin tekstiileihin. Mietinkin yhtenä päivänä että apua, onkohan meillä joulunakin pastellisävyjä :D. No siihen en ehkä kuitenkaan vielä ole valmis… Tuli kyllä kieltämättä aika jouluinen fiilis, kun katselin tätä seuraavaa lyhtykuvaa:

Mutta nyt siirryn tästä koneelta toisenlaisten puuhien pariin. Poikakin kuulostaa heräävän minipäikkäreiltään ja höpöttelee jo sängyssään. Tällä hetkellä täällä nukutaan päikkäreitä joka toinen päivä ja päiväunettomasta päivästä seuraavana aamuna herätään pikkuisen väärällä jalalla… Kun äiti starttaa aamulla digiboxilta väärän jakson Ryhmä Hauta, on katastrofi valmis!

Hei muuten! Jos isänpäivälahja on vielä hankkimatta, niin kurkkaahan tämä eilinen postaukseni. Leppoisaa sunnuntaipäivää! :)

/

Sunnuntai-ilta – ei kyllä uskoisi! Aivan valtavan nopeasti meni tämä viikonloppu, tuskin huomasinkaan. Eilen kävimme miehen isän synttäreillä ja loppupäivä sujuikin sitten lepäillessä ja pääkivusta toipuessa – ihmeellinen jomottava pääkipu alkoi jo perjantaina ja jatkui aina lauantai-iltaan asti. Tuli ikään kuin pakollinen lepopäivä eilisestä ja olihan se toki tarpeellinenkin. Oivalsin siinä samalla, että mulla ei ole koskaan vapaapäiviä! Ei ole ollut yli puoleen vuoteen, joten ehkä asialle pitäisi tehdä jotain..? Normitöissäkin kun vapaapäiviä on kaksi viikossa. Tänään on sitten ollut eilisenkin edestä virtaa, kun pääkipu on vihdoin selätetty. Täytyykin muistaa varata aika hierojalle, jos kipu johtuukin jumeista.

Mulla on tässä samalla magneettitehdas käynnissä, jotta saan taas alkuviikosta muutamia magneettipaketteja matkaan. Kiva että olette niin tykänneet niistä! Illaksi haaveilen takkatulta ja kynttilänvaloa, se on mukava tapa nollata ajatukset ja päättää viikko. Tämä lokakuu on itselläni vielä tosi kiireistä aikaa, kun taustalla häärään muiden töiden ohessa uuden blogini parissa, mutta ehkä jossain vaiheessa marraskuuta jo vähän helpottaa. Muistittehan tosiaan, että tämän kuun lopussa blogini muuttaa uuteen osoitteeseen! Kirjoittelin asiasta enemmän Blogini tulevaisuudesta -postauksessani.

Mutta nyt vielä hetkiseksi magneettien pariin ja sitten sunnuntai-illan laiskotteluiden pariin! ♥ Otsikkoon Sunnuntain seeesteisyys sopii mielestäni ihanasti nämä kuvat, etenkin tämä ensimmäinen:

Mukavia viikon viimeisiä hetkiä!

(Kuvat lainattu 55kvadrat.)