Kaupallinen yhteistyö: VM-Carpet

Sisustusasiat ovat viime viikkoina jääneet aika lailla taka-alalle, ihan vain ajanpuutteen vuoksi. Nyt minua pääsi kuitenkin puraisemaan sisustuskärpänen ja puraisikin voimalla! Kaikki sai alkunsa siitä, kun sain niin kivan blogiyhteistyötarjouksen, että lähdin sekuntiakaan epäröimättä mukaan. Aivan kuin ajatuksiani olisi luettu, sillä olen tuskaillut kotimme mattoasiaa jo pitemmän tovin. Samoin mieheni, joka halusi päästä eroon kotimme nukkamatoista, sillä ne keräsivät magneetin lailla itseensä turhan paljon kissankarvaa ja pitkiä hiuksia… No nyt näyttää jo huomattavasti paremmalta, kiitos blogini yhteistyökumppanin VM-Carpetin

aula

Sain valita muutaman maton heidän upean kattavasta valikoimastaan ja voittekin ehkä arvata, että tämä pähkäilijä pähkäili mattovalintojaan tovin ;D. Jotenkin tuo mattojen hankkiminen on käynyt omalla kohdallani hankalaksi, kun huomioon pitää ottaa sekä taapero että kissat, näiden lisäksi tietysti myös maton sävyt ja laatukriteerit. Usein myös myymälävalaistus on niin erilainen kuin kotivalaistus, että värisävyt näyttävät alunperinkin jo erilaisilta. Olen sitten ikään kuin lyönyt hanskat tiskiin ja odotellut, että ne oikeat matot kävelisivät vastaan. Tai oikeastaan kotiini. No nyt ne lähes niin tekivätkin!

Aulan pyöreä, harmaa nukkamatto päätyi varastoon, mietin sen kohtaloa vielä; myynkö vai löytyykö sille käyttöä kodistamme. Sen tilalle pääsi Ristomatti Ratian suunnittelema Aitta. Tästä puuvillamatosta on saatavilla neljää eri sävyvaihtoehtoa, minä valitsin kotiimme valko-beigen version. Beige sävy pehmentää kivasti, ei ole niin jyrkkä kuin esim. mustat raidat. Silti maton yleisilme pysyy ihanan raikkaana ja olenkin ihastellut sekä hämmästellyt sitä, miten yksi matto voi vaikuttaa tilaan niin suuresti; aulassa tuntuu olevan huomattavasti enemmän valoa kuin vanhan maton kanssa! Tila näyttää siltä kuin siellä olisi tehty isokin uudistus!

028

matto

Maton myötä kotiimme syntyi heti (miehen iloksi…) uusi sääntö: ei enää kengät jalassa aulan lipastolle avaimia tai arskoja hakemaan :D. 

Pojan huone uudistui raikkaalla Hilla-matolla, joka on Jukka Rintalan käsialaa. Mietin aluksi, että tuleeko liian villi, sillä seinässä on samanlaista raitatapettia, mutta huoli oli turha. Sopivat mielestäni pienen pojan huoneeseen vallan mainiosti!

056

lastenhuone

Poika oli ulkoilemassa, kun vaihdoin maton hänen huoneeseensa. Hänen astuessaan ensimmäistä kertaa uudistuneeseen huoneeseensa, oli ilme näkemisen arvoinen! Pysähtyi hetkeksi kuin seinään, oli paikoillaan pari-kolme sekuntia ja sen jälkeen kosketti mattoa huudahtaen hämmästyneenä matto! Kyllä ne vain on tarkkaavaisia nuo pienet pojatkin :) ♥.

Tämäkin matto on puuvillaa ja yllättävän hyvin pysyy paikoillaan laminaattilattiallamme. Ainakaan vielä ei ole tullut tarvetta laittaa liukuesteitä maton alle. 

065

Ja sitten se olohuoneen matto, jota olen miettinyt täällä blogissakin jo niin monta kertaa, etten edes muista niitä kaikkia postauksiani! Viimeisin blogipähkäilyni tapahtui viime talvena Olohuoneen ikuisuushaaste -postauksessani. Tuolla tavoin tuo projekti on aina edennyt (umpikujaan): olen etsiskellyt vaihtoehtoja ja jäänyt sitten makustelemaan niitä. Ja jäänyt sitten tyhjin käsin, sillä mikään matto ei ole ollut kuitenkaan tarpeeksi innostusta herättävä. Parin maton näytepalakin on ehtinyt kotonamme pyörähtämään, mutta siihen se on aina jäänyt. 

Olohuoneen entinen matto on päässyt uuteen kotiin, jossa siitä oltiin ikionnellisia ja hyvä niin! Hyvin se palveli meitäkin kuusi vuotta, mutta nyt on uuden maton aika. Ja mikäs matto meidän olohuoneeseemme päätyikään?

116

152

Aivan upea, käsinkudottu Valokki-villamatto. Maton veikeän kuvion on suunnitellut Janine Rewell. Innostuin tästä matosta tosi paljon! Olohuone on ollut mielessäni jonkinmoinen umpikuja eikä se kokonaisuutena ole miellyttänyt itseäni tarpeeksi viime kuukausina. Eniten päänvaivaa ovat aiheuttaneet sen oikeanlaisen maton puuttuminen sekä sohva. Sohvan tilalle haaveilen vaaleanharmaita kahden- ja kolmenistuttavia sohvia, mutta se on jo asia erikseen… (Tosin valitsin matonkin vähän sillä silmällä, että sopii sitten uuteen sohvaankin ;)) Nyt jo tämän uuden maton myötä huomaan tykkääväni olohuoneesta aivan eri tavalla! Jos keittiössä ollessani huomaan tuijottavani olohuoneen uutta mattoa pää ihastuksesta kallellaan tai kun olohuoneesta poistuessani en voi olla katselematta taakseni, miltä matto tilassa näyttääkään, on jotain todellakin loksahtanut paikoilleen!

livingroom

158

Hieman oli haasteita ottaa näitä kuvia, sillä olohuoneen isoista ikkunoista paistoi kirkas keskipäivän aurinko, kun taas osa huoneesta oli täysin varjossa… Siitä nuo hassut, hajonneet valonsäteet kuvissa!

En ole koskaan aiemmin törmännyt tähän mattoon, vaikka se on ollut VM-Carpetin valikoimissa jo reilun vuoden verran. Onneksi törmäsin nyt! Tosin ennen maton saapumista jännitin sitä, kellertääkö matto häiritsevän paljon – se kun on villalle ihan luontainen sävy, kellertävän valkoinen. Lopputuloksena voin kyllä sanoa, että tämä on valkoisin näkemäni villamatto eli maton valkoiset sävyt eivät kellerrä yhtään häiritsevästi. Toki nämä ovat makuasioita ja ihmiset näkevät sävyt hieman eri tavalla, mutta näin uskallan kuitenkin suht tarkkana valkoisen sävyn tulkitsijana sanoa ;). Tuossa ylläolevassa kuvassa sävyt toistuvat hyvin todellisina. Lattiamme on aavistuksen beigeen taittava ja sohvapöytä on ihan vitivalkoinen. Matto osuu sitten noiden välimaastoon oikein kauniisti!

olkkari

Yllätyin hieman itsekin, miten tykästyin noinkin ”villiin” mattoon näinkin kovasti, mutta joskus asiat vain loksahtavat! Tähän aivan hullaannuin, kuten miehellenikin sanoin. Kissat ovat tykästyneet mattoon tosi kovasti! Aiemmin eivät juurikaan nukkamatoista välittäneet, varsinkaan nukkua niiden päällä, mutta nyt on toisin ja matolla köllötellään tämän tästä. Toivon vain, että eivät innostu mattoa kynsimään… Vähän tuosta ilmeestä voi päätellä, että aika napakymppihankinta?

139

Matto oli lattiallamme aika liukas, mutta laitoin sen alle liukuesteet, jotka olivat jo aiemmankin olohuoneen maton alla. Niiden ja sohvapöydän ansiosta pysyy ihan moitteettomasti paikoillaan. Olen myöskin hyvilläni siitä, että tämä matto on isosta koostaan (160 x 230 cm) huolimatta kevyt käsitellä! Huomattavasti kevyempi viedä ulos tuulettumaan kuin aiempi mattomme. 

Kotimme neljäskin tila sai mattopäivitystä osakseen, mutta siihen palaan hieman myöhemmin ihan omana postauksenaan. Kyllä nyt kelpaa! Pohjalaismattoja pohjalaiskodissa ♥.

Suloista sunnuntaipäivää! 

178

Tänään on ollut niin kolea ja synkkä sää, että oli oikein oiva hetki uppoutua pieneen haaveilutuokioon… Päästää linjoille muutamat ihannevalaisimeni, joista osa on ollut mielessäni jo vuosia – osa vasta vähän aikaa. 

Tällä hetkellä haaveilen eniten ruokailutilan sekä olohuoneen kattovalaisinten päivittämisestä (erityisesti olohuoneen). Lisäksi olen vuoden päivät haaveillut keittiön ikkunanurkkaukseen kivaa tunnelmavalaisinta; sellaista, joka roikkuisi katosta ja loisi ihanan hämyistä tunnelmaa keittiöön. Pitkän pimeän vuodenajan vuoksi sellaista pehmeää valoa kyllä iltoihin (ja miksei aamuihinkin) kaipaa! Toivoisin, että tuo keittiön nurkkauksessa oleva valaisin loisi samankaltaista tunnelmaa kuin eteistämme valaiseva Tom Dixonin Beat Light Tall (postaus Edistystä eteisessä). Keittiönurkkauksessa tuon asian voisi ajaa Artekin Aalto A110 -riippuvalaisin, tunnetummin Käsikranaatti. Hyvä vaihtoehto tuon rinnalle voisi olla Tom Dixonin Copper-riippuvalaisin; se erottuisi varmasti kauniisti ympäristöstään. 

Tähän kollaasiin pääsi pari valaisinta hetken mielijohteesta: Joanna Laajiston musta-messinkinen Edit-riippuvalaisin sekä Woudin Annular-valaisin. Ihania molemmat, mutta erityisesti tuohon jälkimmäiseen tykästyin. Näin niitä heti kolme kappaletta ruokapöytämme yläpuolella: valkoisen, kollaasissa näkyvän nuden sekä mintun! Olisi aivan upea kokonaisuus, mutta arkajalka miettii taas kyllästymistä etenkin tuon mintun kohdalla… En ole luonnossa sitä nähnyt, mutta kuvissa se näytti enemmänkin harmaalta kuin mintulta.

Pictures1

Viimeiseksi säästin tuon pitempiaikaisen haaveiluni kohteen! Eli kyseessähän on Louis Poulsenin PH 5 Contemporary -riippuvalaisin valkoisena, pienellä lohenpunaisella yksityiskohdalla maustettuna. Jotenkin miellän tuon enemmän ruokapöydän yläpuolella sijaitsevaksi valaisimeksi, mutta sopisiko se myös olohuoneeseen? Olohuoneeseen on muuten hirmuisen vaikea löytää kivaa kattovalaisinta!

No mutta minäpä jatkan täällä vielä hieman paperihommia (tiliotteita, kuittien kopioimista ja lajittelua, niin herkkua…), jotta voisin ehkä joskus noista jonkun kotiuttaakin… Vajaa kaksi tuntia ja sitten heitän vapaalle – mahtavaa viikonloppua teillekin!

(Tuotekuvat lainattu FDS.)

… no minne muuallekaan kuin terassille! 

Eilen korkattiin kesäkausi ihan virallisesti ja grilli kävi kuumana! Oli kyllä niin upea ilma ettei tosikaan ja tänään saadaan nauttia samanmoisesta! Kyllä näitä taas pitkän talven jälkeen osaa arvostaakin. Toukokuu on minulle aina ensimmäinen kesäkuukausi ja olin jo vappuaattona hieman huolissani, että onkohan toukokuukin vielä kylmä, mutta heti vappupäivästä saakka kelit on kyllä suosineet. Toukokuu on niin ihanaa aikaa, kun luontokin herää erilaiseen kukoistukseensa ja vihreä lisääntyy päivä päivältä. Niin ja mikä tärkeintä: kaikesta saa vielä nauttia ilman inhottavia itikoita!

hortensia

Että pieni varoitus: näitä terassijuttuja kyllä riittää, etenkin näin alkukesästä, kun terassi on taas talvitauon jälkeen täysipainoisesti käytössä… 

Pojan mielestä lemppareita on tällä hetkellä nuo Vaasan erilaiset RuisNachot*. Tässä ääntä kohti meni makua Valkosipuli & yrtit, oma lempparini on Paahdetut siemenet ja mies jäi omien sanojensa mukaan koukkuun maitosuklaisiin ruisnachoihin :D. Tokaisi tuon, kun ihmettelin, että pussista näkyi pohja ennen kuin itse olin maistanut ainuttakaan… 

Mies lomailee loppuviikon, joten on ihana ottaa hieman loman kannalta itsekin! Lomafiilis tarttuu 8). Tosin ajattelin iltasella pestä muutaman ikkunan (ihan näin meidän kesken lähinnä ne ikkunat, jotka näkyvät lauantain synttärivieraille ;)), muut siivoukset hoidimmekin jo tänään aamupäivällä. Mutta jäähän tässä vähän aikaa terassifiilistelyillekin. Saapa nähdä, käykö tänään kuten eilen: istuskelin terassilla miehen vietyä pojan yöunille. Istuskelin vain ja kuuntelin musiikkia. Katselin myöskin iPadilta yhden Emmerdale-jakson ja sitten noin tunnin kuluttua aloin kummastelemaan, minne mun terassiseuralaiseni on jäänyt… Arvasin kyllä heti, mutta piti käydä tarkistamassa: kyllä, siellä ne kuorsasivat, isi ja poika. Herätin miehen saunaan ja loppuilta olikin sohvalla löhöilyä. Tänään uusi yritys terassifiilistelyille ja ihan seuran kera, jos tänään ei sitten nukahda äippä! Tää on niin tätä, kyl te tiiätte! :D

Mies sai autot pestyä ja kuului astelevan terassille, taidanpa mennä seuraksi. Eikö ole muuten aivan ihanan värinen tuo eilen ostamani hortensia! Aurinkoista pyhäpäivää!

*Saatu blogin kautta.