Välillä tuntuu, että joka tuutista tarjotaan erilaisia tarjouskoodeja ja alennusprosentteja, kun shoppailee tiettynä aikana. Tarjouksia tulee niin sähköpostitse kuin tekstiviestitsekin, varmasti useille myöskin paperiversioina postilaatikkoon. Mistä löytäisi kätevästi mahdollisimman monet tuonkaltaiset tarjoukset, siis ihan keskitetysti saman katon alta? Tästä lähdin teille kertomaan, kun Marjaana CupoNationilta otti blogiyhteistyön tiimoilta minuun yhteyttä. CupoNationin sivuilta löytyy yli 650 verkkokauppaa ja brändiä – aika kattava valikoima jo nyt! Perusperiaatteena siis yksinkertaisesti se, että miksi maksaa esim. valaisimesta 70 €, jos sen voi saada 50 eurolla? Täällä paraskin puhumaan: tein reilu viikko sitten Ellokselle tilauksen. Mulla oli tekstarilla tullut tarjouskoodi, jolla sain ilmaiset toimituskulut, mutta kunpa olisin hoksannut jo silloin kurkata CupoNationin sivuille! Siellä oli Elloksen kohdalla ilmaisten toimituskulujen lisäksi kiva tarjous: -30 % tilauksen yhdestä (ja vieläpä siitä kalleimmasta!) tuotteesta. Älkää siis toistako meitsin virhettä! Tilaaminen tuota kautta on nimittäin ihan yhtä yksinkertaista kuin muillakin tavoilla. Kun löydät tarjouksen, jonka haluat ehdottomasti hyödyntää, klikkaat vain sen kohdalta tarjous-valikkoa tai katso koodi -valikkoa, jos kyseessä on tarjous, johon tarvitaan koodi. Sitten vain tuttuun tapaan shoppailemaan. Helppoa kuin heinänteko! Testasin sen juuri äsken ihan omakohtaisesti, kun tilasin yhden niistä valaisimista*, joista kirjoittelin Valoa ikkunaan -postauksessani. Tuntui ihan mukavalta ilmainen toimitus ja se -30 % valaisimen hinnasta!

Pictures

Tarjouksia CupoNationin sivuilta löytyy monesta eri kategoriasta aina muodista & asusteista matkailuun sekä kengistä & laukuista kotiin & puutarhaan. Minun itseni käyttämiä verkkokauppoja löysin tuolta useita, mm. Finnish Design Shop, Stockmann, Hobby Hall ja se viimeksi käyttämäni Ellos. Tässä samalla tulikin hieman eksyttyä noiden verkkokauppojen sivuille haaveilemaan… Miten ihania uutuustuotteita ja selvästi jo keväisiä tuulahduksia näkyvissä! Keräsin näihin pariin kollaasiin kivoja inspiraatiokuvia erilaisine tuotteineen sekä Hobby Hallin että Elloksen sivuilta.

catscats0

Minun Ellos-tilaukseni myötä kotiimme päätyi myös jotain keväistä, en malta odottaa! Kivaa alkavaa viikonloppua teille ja hyviä tarjousbongailuja!

*Sisältää mainoslinkin.

(Kuvat lainattu Ellos & Hobby Hall.)

 

 

167

Moi vaan kamut! Muistatteks mua? En kyllä yhtään moiti, jos jollakin teistä(kin) muisti pätkii… Sitä on liikkeellä. Yks pikkutyyppi valvottaa mamia usein öisin, usein myös mua ja siks mun päivät on usein tällaisia:

196

Musta tuntuu, että joskus päivisin mä vaan nukun silmät auki, näin:

203

Siis täällähän on pakko olla koko ajan silmät auki. Silmäs ku suljet ni samantien lätsähtää joku pikkukäsi päin pläsiä. Meteliäkin täällä on ihan eri tavalla kuin ennen, päiväunetkin todellakin kärsii. Joskus mietin, että miten mä peittäisin korvani siltä kiljumiselta, mut en oo vielä keksiny. Enkä mä sit jaksa enempiä miettiä, se on niin uuvuttavaa.

184

Mami yrittää parhaansa mukaan mua ja mun (ja kaverin) unia suojella. Mut viedään usein öisin jopa saunaan et saan edes hetken nukkua rauhassa –  aaah sitä hiljaisuutta! Aika hyvä palvelu vai mitä!

Pikkutyyppi on aika vauhdikas nykyään. Ennen menin monta kertaa päivässä viereen silitettäväksi, mutta nykyään mietin kaks kertaa. Ne kädet, ne kädet! Ne viuhuu ja viuhtoo ja auts, se tukistusote! Ja se pikkutyyppi – mitä hihkumista ja kiljumista aina ku oon näköpiirissä! Oon yrittäny viestiä et hei-hohoi! se oon mä; mä olin tässä viimeks kaks minuuttia sitte mut ei se varmaan muista. Kai silläkin sit vaan muisti pätkii.

199

Mut oon mä onnellinen, ettei sitä pahinta oo tapahtunu! Tiedätteks, se mistä olin huolissani jo viime syksynä: et se alkais käymään samalla ruokakupilla! Siltä oon säästyny, onneks! Kaikki muut menee, mut mun ruoka on mun ruoka ja piste. Mä en jaa ruokaani. Mut parasta on ehkä tää pikkutyypin tuoli: sieltä tippuu makupaloja tämän tästä! On se sitteki aika kiva kamu, ku alkaa miettii. Eilenki nakkas mulle maissinaksun ja just sitä ennen riisimuroja! Oikeestaan, nyt tais ollakin ruoka-aika. Nyt ku oikeen mietin ni hei, en oo tainnu saada ees aamupalaa vielä! Vai sainko? Ääh oli miten oli, nyt syömään ja sit nukkumaan. Miuuuh!

 

 

Tänään se on: äitiyslomani viimeinen päivä. Aivan sydän sykkyrällä ajatuksesta, että tuo parhaillaan päiväuniaan nukkuva vauveli pitäisi huomenna viedä päiväkotiin. Ei, musta ei olisi siihen millään. Joten erittäin kiitollisena mietin, että onneksi voin jatkaa täällä kotona olemista ja aamu-uninen poitsu saa edelleen nukkua yhdeksään tai vaikka kymmeneenkin, jos unta riittää. Aamuisin ei ole kiire mihinkään, hän saa hyöriä ja pyöriä kotona pyjamassa vaikka puolillepäivin. No ei meillä yleensä kyllä niin kauan pyjamassa olla, mutta kuitenkin. Hän saa olla kotona omien vanhempiensa parissa eikä hänen tarvitse olla se, joka perheessä tekee pisintä päivää. Varmasti joskus nuokin ajat ovat edessä, mutta mietitään ja murehditaan niitä sitten, joskus.

224

Nämä ajatukset ovat olleet mielessäni tänään. Aloitimme päivämme perinteiseen tapaan pienellä pötköttelyhetkellä ja siitä sitten hoitopisteen kautta olohuoneeseen leikkimään. Sillä välin kun poika leikki lattialla, minä ja kissat söimme aamiaisen. Sen jälkeen on aina pojan aamupuuron vuoro. Aamupuuron jälkeen leikit jatkuivat sisällä, jonka jälkeen lähdimme pienelle pulkkaretkelle. Puolisen tuntia ulkoilua ja siinä ohessa hieman lumitöitä; tuo pätkä riitti, sen verran tuuli ja tuiversi pienen kasvoja.

Nyt vauva nukkuu tosiaan päiväuniaan ja niiltä herätessään on vuorossa lounas. Tämä päivä sujuu ihan kokonaan kotipäivänä, sillä mies meni minun autollani töihin. Käy katsastamassa sen työpäivänsä jälkeen. Oikeastaan olemme jumissa kotona, sillä en osaa ajaa toisella autollamme sen automaattivaihteiden vuoksi. En koe olevani mitenkään avuton autonratissa, mutta nolona myönnän tämän tosiasian, heh heh. Ensimmäinen ajokerta automaattivaihteisella autolla on edelleen sen verran tuoreessa muistissa, että pysyttelemme kotona… Kävimme nimittäin kerran koeajamassa sellaista autoa, jo pari-kolme vuotta ennen vauvan syntymää. Jossain kohtaa mies sitten pyysi minua ratin taakse ja reippaana menin: onko se muka yhtään sen kummoisempaa kuin manuaalivaihteisellakaan… Ensimmäisessä risteyksessä meinasi vieruskaveri lentää hirmuisen karjaisun kera tuulilasin läpi. Kytkinjalka jarrupolkimelle – tarviiko sanoa muuta? :D Noh, ehkä ensi kesänä opettelen…

222

Nyt seuraavan askareen kimppuun – täytyy käyttää tämä päiväuniaika mahdollisimman hyvin hyödyksi! Näiden liljojen myötä kivaa helmikuun ensimmäistä viikkoa teille!