Tällä viikolla ei vapun vuoksi ole vauvauintia, mutta vielä olisi pari kertaa jäljellä tätä ”lukuvuotta”. Niistäkin toinen jää väliin, sillä samalle päivälle osuu pojan syntymäpäiväjuhlat. Lisäksi aion sinä aamupäivänä osallistua kivaan äitienpäiväjuhlaan, johon minä ja poika saimme kutsun. Uimaharrastusta aiomme kyllä jatkaa omin päin uimassa käyden ja sukellustaitoahan voi kotonakin ylläpitää suihkun ja kannutusten avulla.

Mietimme, jatkammeko syksyllä perheuimareiden puolella. Uintikertoja olisi tuolloin joka toinen viikonloppu, ei joka viikonloppu kuten vauvauintikertoja. Ohjaajan kanssa oli vain puhetta, että onkohan perheuintialtaan vesi pojalle liian kylmää – hän on tuolloin syksyllä 1v4kk. Ohjaaja oli kuitenkin sitä mieltä, että vauvauinnissa saattaa kohdallamme loppua haasteet. Jäin itsekseni pohtimaan tuota… Voihan asia toki olla niinkin, mutta haittaako se, jos vauvalla ei ole kovin haasteellista? Eikö pääasia ole kuitenkin se, että poika on oppinut uusia taitoja, hän nauttii uimisesta ja hänellä on kivaa, vaikka ei joka kerta uusia temppuja ohjelmaan otettaisikaan? Miten musta tuntuu, että nykypäivänä kaiken kanssa on niin kiire… Käydäänkö teillä perheuinnissa ja missä iässä aloititte kylmemmän altaan uinnit?

Hauskasti muuten punertavat M:n hiukset veden alla! Näitä kuvia otimme parin viikon takaisella uimareissulla veljeni kameralla. Niin hauskoja! Kuvassa meneillään tuolilta sukellus. Sukelluskertoja saa olla aina ikäkuukausien mukaisesti eli saisimme sukeltaa jo 11 kertaa/uintikerta. Yhdeksän sukellusta on ollut nyt aika vakio viime viikkoina, meinaa tuonkin määrän kanssa tulla kiire 25 minuutin aikana :D. Mahtavia videopätkiä saimme muistoksi myös, mutta ne jääköön ihan kotialbumin täytteeksi :).