/

 

Sellaista on vietetty täällä tänään: minä ja kissat. Aamulla makoiltiin nuoremman kisun kanssa pitkään sängyssä, hänelle ne aamuhetket on tärkeitä. Silloin on niiiiin kova halipula ettei meinaa haalareissa pysyä! Viime yön unen laatu oli vähän niin ja näin… Heräilin jatkuvasti ja olin aina herätessäni leikkaussalissa – olin siis koko yön kestävässä sektiossa. Että pitkä se voi olla sekin synnytys kuulkaas! :D Yöunia kurottiin umpeen sitten vanhemman kisun kanssa yhteispäikkäreiden voimalla, hän niin viihtyy kainalossa <3.

Vanhemman kisun turkki on edelleen tosi ohut, niin hirmuisesti on karvaa lähtenyt. Sitä kyllä näyttää kasvavan takaisin kaljuihin kohtiin, mutta viehän se aikaa. Kutinaa tuntuu olevan edelleen, vaikka sekä lohiöljy- että kortisonikuuri ovat päällä. Huomenna Oulun eläinlääkäri taas soittaa ja mietimme jatkoa. Toivottavasti kisu tulisi pian kuntoon! Onneksi on kuitenkin edelleen tosi pirteä ja oma itsensä eli mahdollinen stressi ei ole sillä tavalla ainakaan häneen vaikuttanut. Ns. stressihaihdutinkin on kotona valmiina, odottaa sitä oikeaa hetkeä ja pistorasiaan asennusta.

003

Onkohan kaikki kissat jogurttihirmuja? (Tämä hirmu ei malttanut pysyä edes paikoillaan kuvattavana, siitä tuollainen harmillinen epätarkkuus, höh.) Täällä ei voi kantta avata, kun jo juostaan luo… Yritän aina yskäistä siinä vaiheessa (heh), jotta voisin syödä jogurtin suht rauhassa ja antaa sitten vasta lopuksi kannen ja purkin kissojen nuoltaviksi… Näistä kun on tullut vuosien mittaan sen verran ahneita, että purkkiinhan se oma naama työnnetään, keinolla millä hyvänsä! Niin perinteinen muuten tuo jogurttia nenässä -tilanne tämän nuoremman kattimatin kohdalla – hän ei välitä ja aika kauan sai nenu näyttää tuolta :D.

Tänään käytiin hankkimassa vielä viimeisiä vauvatarvikkeita apteekista ja nyt ollaan vierailtu myöskin tulevilla isovanhemmilla viimeisen kerran vauvamasun kanssa. Kyllä kaikki ovat niin kuumeisesti vauvaa odottaneet! Pitkältä on tuntunut tämä viimeinen kuukausi, todella pitkältä.

004

Taidanpas nyt kaivaa tuolta kaapista hieman herkkuja esiin (lähti kaupassa hieman mopo käsistä…) ja alkaa nautiskelemaan tiistai-illasta! Mukavaa sellaista teillekin!

 

/

 

Muistatteko viime maanantaisen Kohti kuunvaihdetta -postaukseni? Mietiskelin siinä mm. sitä, tulisiko tuo kyseinen viikko olemaan se maailmamme mullistava viikko… No, se ei ollut, mutta tämä viikko on. Nyt se on vihdoin varmaa, sillä tänään lyötiin lääkäreiden kanssa lukkoon sektiopäivä.

Näin tämä nyt näyttää sitten kohdallani menevän, uskomatonta mutta totta. Pitkä käynnistelyprosessi ei tuottanut tulosta eikä luontokaan ole hommaan mukaan lähtenyt, joten vaihtoehtoja ei jää muita. Vauva on saatava ulos ilmeisen mieluisasta yksiöstään. Vielä hänellä on jonkin aikaa mahdollisuuksia syntyä itsestään, mutta maaliviiva on jo näkyvissä. Saimme kaksi peräkkäistä päivää, joista valita. Valintaamme vaikutti leikkaavan lääkärin lisäksi se, että tuo kyseinen päivämäärä on paitsi toisen kissamme (:D), myös edesmenneen ilopilleri-pappani syntymäpäivä. Poikamme tulee syntymään päivänä, jolloin hänen isopappansa täyttäisi tasan 100 vuotta <3. Noiden yksityiskohtien vuoksi tuntuu siltä, kuin tämä olisi tarkoitettukin näin.

Yllättävä itkukohtaus tuli tästä sektiopäätöksestäkin, ilman muuta tämäkin jännittää ja jopa pelottaa. Synnytyspelostani huolimatta olin valmis alatiesynnytykseen, mutta jos luonto ei edistä asiaa millään tavalla eikä kroppa näytä mitään lähestyvän synnytyksen merkkejä, ei jää muita vaihtoehtoja. Mitään käynnistystoimenpiteitäkään ei voida enää tehdä, joten kohti sektiota menemme. Nyt kuitenkin koen, että olemme antaneet vauvalle riittävästi mahdollisuuksia syntyä omia aikojaan ja se riittää. Myös vauvaa tutkittiin tänään huolella ja lääkäri sanoi, ettei ole lainkaan huolissaan hänen voinnistaan. Niin virkeä tapaus kuulemma, polski menemään runsaassa lapsivedessä hengitysharjoituksia tehden.

Sairaalakassissa jo pääsiäisestä asti asustaneen pupun asentokin on nyt vaihtunut rennosta…

036

… suhteellisen jännittyneeseen – nyt vihdoin alkaa tapahtua!

038

Sektiossa on toki omat riskinsä, mutta suunnitellussa sektiossa niitä on kuitenkin aina vähemmän. Lääkärit saivat ainakin oman mieleni suhteellisen rauhalliseksi asiasta heidän kanssaan juteltuani ja olo on nyt helpottunut. Nyt jotain tapahtuu varmuudella ja tämä pitkä käynnistelyprosessi tulee vihdoin tiensä päähän. Odotukselle on nyt jokin päätepiste.

Välillä on tuntunut harmilliselta huomata, miten useilla naisilla on hieman negatiivissävytteinen asenne sektiota kohtaan. Kaikki eivät jostain syystä pidä sitä synnytystapana. Itse olen vahvasti samaa mieltä kuin ihana ystäväni, joka kirjoitti minulle mm. näin:

On kaks tapaa synnyttää ja jokaisen meidän kroppa erilainen, niistä tavoista valikoituu se, kumpi on itselle ja vauvalle parempi. 

Siinä se tärkein! Eikä se tapa, vaan se palkinto <3.

 

/

 

Täällä ollaan edelleen, omalla sohvalla, joten pääsin näyttämään teille heti näitä eilen ottamiani kuvia. Kuten Herkkuhetkiä-postauksessani mainitsin, oli pääasiallinen syy Kalajoen visiittiimme tulevat loma-asuntomessut; halusin kurkistaa alueelle jo tässä vaiheessa. Viime kesänä monen vuoden tauon jälkeen jäivät asuntomessut välistä (turhan pitkä matka Hyvinkäälle) ja erittäin todennäköisesti skippaamme tulevat Jyväskylän asuntomessutkin, tällä kertaa vauvaa ajatellen. Kalajoki on kuitenkin sen verran lähellä, että pieni päiväreissu onnistuu varmasti vauvankin kanssa. (Sanoin kyllä miehelle, että reissusta tulee varmasti ihan iisi, sillä vauva on varmaan mun mahassa vielä silloin, heh heh…)

011

Kalajoen loma-asuntomessujen messualue sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä, Aurinkohiekat-nimisellä alueella. Nimi kertookin paikasta olennaisen: aurinkoa, hiekkaa ja merenrantamaisemaa. Odotin alueen olevan vielä lähempänä merta kuin se olikaan, itse asiassa ihan meren äärellä, mutta suurimmasta osasta kohteita on kuitenkin merinäköala. Loma-asuntomessut järjestetään 23.6. – 6.7.2014 ja kohteita kivan kompaktilla alueella on yhteensä 28.

Tässä kuvassa meri on pienen kävelymatkan päässä selkäni takana:

018

Näissä kuvissa näkyy vain osa kohteista, alueen alkupäässäkin on kauniita rakennuksia (jäävät näissä kuvissa noiden rakennusten ja pienen metsikön taakse). Alkupään kohteet sijaitsevat siis hieman kauempana merestä.

Kuvassa näkyy kaksi lampea, joiden rannalla osa kohteista sijaitsee. Näiden kohteiden taustalla on vielä muutamia korkeampia taloja, joista on sitten selvempi näköala merelle.

025

Alue näyttää kyllä tosi kivalta enkä malta odottaa sen valmistumista! Paljon on terasseja luvassa, luin että jopa 2000 neliön verran.

Kalajoen Loma-asuntomessut rakentuvat ainutlaatuiseen ympäristöön Kalajoen kuuluisille Hiekkasärkille, aivan meren tuntumaan. Hiekkasärkät on arvostettu luontokohde, 15 kilometriä pitkä yhtenäinen alue, jonka ainutlaatuista ympäristöä kunnioitetaan jättämällä maasto luonnonmukaiseen tilaan. Puutarhojen ja pihojen sijaan messujen pääosiin nousevat hiekkaranta, terassineliöt, aurinko ja lammen takaa avautuva merimaisema.
Yhteensä yli 2 000 terassineliötä tarjoavat monia mahdollisuuksia ulkoiluun ja lomanviettoon. Sisätilat jatkuvat luontevasti terasseilla, joista on suora yhteys niin rantasaunoihin, kylpypaljuihin kuin Aurinkolammen vilvoittavaan veteenkin.
(Lähde: Messuteemat.)

022

031

Tässä sitten muutama kuva lammen vastakkaiselta puolelta. Kohteet ovat vielä hieman vaiheessa, mutta onhan tässä hyvin aikaa!

037

040

038

Pikaisen kiertelyn (emme viitsineet siellä kovin pitkään työmiesten edessä pyöriä) aikana ehdin bongata jo ennakkosuosikkinikin. Mies on joskus sanonut, että mulla on vaativa maku. Siis miten niin, tämäkin aivan messujen vaatimattomimmasta päästä ;D – ennakkosuosikkini Villa Albatrossi:

035

Huikea! Kyllä tuolla terassilla horisonttia ihastellessa aamucappuccino maistuisi! Onpa mahtavaa päästä kiertelemään messuille, odotan niin innolla! Modernia lookia löytyy, mistä olen erityisen innoissani; valkoisia isoja rakennuksia, upeita terasseja ja paljon ikkunapintaa – jep, tykkään!