Saimmekin taas valkoisen jouluaaton! Eilen lumesta ei ollut enää tietoakaan, mutta jouluaattona maisema oli todella kauniin valkoinen. Nousimme joulupöydästä juuri sinisen hetken aikaan ja siirryimme olohuoneen puolelle joulupukkia odottelemaan. Ilmassa oli jännitystä ja poika käveli edestakaisin puppia hokien. Olin ihan varma, että hän pelkäisi joulupukkia, sillä kauhistui hieman sellaisen Prismassa nähtyään, mutta nyt kävi toisin. Varmasti kotiympäristökin poisti pahimman jännityksen.

058

Oltuaan hetken sylissäni rohkaistui silittämään pukin partaa:

074

Huomaa muuten kuvassa joulupukin rakastava katse ♥. 

Käsipäivääkin suostui sanomaan, tosin väärällä kädellä ja vain sormenpäillä ja hieman kurkottaen, mutta kuitenkin!

075

Sitten koitti rennompi osuus ja poika oli innoissaan! Alimmaisia kuvia katsoessani mielessäni kävi, että poika varmaan lukee pakettikortista, kenelle lahja on – sellainen neropatti kun vaikuttaa olevan! :D ♥

Pojalla on aivan uskomaton muisti. Muistaa ensimmäisestä kerrasta kaikki uudet sanat. Esimerkiksi jos näytän, että tässä on liesituuletin ja tuossa kattokaiutin, niin hän muistaa ne tuosta noin vain. Aina kun mennään kyläpaikkoihin, joissa olemme olleet ainakin kerran aikaisemminkin, hän muistaa, missä mikin tavara on/on ollut. Isomummolassa on yöpöydällä enkeleitä, mutta viime kerralla yksi enkeli olikin olohuoneessa. Se täytyi viedä takaisin makuuhuoneen yöpöydälle ennen kuin edes takkia ehdittiin riisumaan. Eilen fammun ja faffan luona näki toista kertaa lähes itsensä kokoisen joulupukin. Se oli eilen keittiössä ja heti sen nähtyään poika asteli aulaan ja näytti, että se kuuluu sinne, jossa se oli edelliselläkin kerralla! Näitä juttuja riittäisi loputtomiin… Aivan ihana seurata oman pienen touhuja ja oppimisia!

kulta

Sain otettua niin kauniita kuvia tuosta kullanmurustani, todella arvokkaita muistoja ♥. Mies kuvasi videokameralla, joten voimme elää nuo jouluaaton hetket vielä useaan otteeseen. Katsoin muuten ennen jouluaattoa edellisen joulun videokamerapätkät ja voi miten sain nauraa vedet silmissä! Samalla tuli todettua, kuinka suuresti elävä kuva eroaakin tavallisesta valokuvasta. Ilman videokameraa en varmaankaan enää muistaisi, miltä poika vauvana kuulosti, millaisia eleitä, ilmeitä ja tapoja hänellä oli jne. Suosittelen videokameraa lämpimästi kaikille! Olen kuvannut pojasta videokamerapätkiä siitä saakka, kun hän oli reilun kuukauden ikäinen, jolloin videokameran hankimme. Tallenteita on ollut aivan ihana katsella jälkeenpäin ja niistä huomaa niin selvästi, miten poika on kuukausien mittaan muuttunut ja kehittynyt.

Mutta nyt lähden tästä tuota pientä pusuttelemaan! Sitten lounasta ja päikkäreitä ja iltapäivällä suuntaammekin minun vanhempieni luo. Sinne tulevat samaan aikaan myös veljeni ja hänen tyttöystävänsä ja vuorossa on perinteisesti sekä herkuttelua että lautapelejä. Leppoisaa Tapaninpäivää teillekin!

Äitin pikku-M,

rakastan tätä joulunodotusta, koska saan jakaa sen kanssasi. Olet aina niin hyvällä tuulella ja innostut pienistäkin asioista. Tässä joulunajassa olet kohdannut jo paljon uusia asioita ja jokaisesta niistä olet innostunut kovasti. Yritän kertoa sinulle mahdollisimman paljon jouluisia tarinoita, näyttää kivoja jouluisia asioita ja laulella joululauluja. Kauniit silmäsi aivan tuikkivat, kun näet tai kuulet uusia juttuja. Kuulemme isin kanssa päivittäin suustasi oi, oiiii. Tonttua olet hokenut loppukesästä saakka ja sanot sen ihan selvästi. Tähti oli toinen jouluaiheinen sanasi. Senkin osaat sanoa hienosti, mutta joskus on hieman hankalaa, koska se meinaa sekoittua täti-sanaan. Opit nopeasti uusia sanoja; sanavarastossasi on jo nelisenkymmentä sanaa. Uusia sanoja tupsahtelee joskus ihan tuosta noin vain. Esimerkiksi yhtenä iltana jouluvaloja ripustaessamme näytit masuasi ja tokaisit aivan selvästi maha ja nauroit päälle. Äitiä ja isiäkin nauratti, se oli niin hauska hetki!

Välillä puhut jo kahden sanan lauseitakin. Näitä ovat esimerkiksi äiti mammaa, äiti pipi tai mummu kakkua. Meistä on niin hauskaa, kun osaat jopa taivuttaa tuon kakku-sanan :D. Tärkeimmät asiat ensin! Tämä on puheliaisuutesikin vuoksi niin ihanaa aikaa, sillä kanssasi voi kommunikoida jo pitkästikin. Saamme hauskoja keskusteluja aikaiseksi ja ne päättyvät lähes poikkeuksetta nauruun.

091

Olet niin huumorintajuinen ja olet ihan vasta oppinut juksaamaan! Sinusta on kovin mukavaa ojentaa jokin esine vaikka isille sanoen omalla kielelläsi ole hyvä ja sitten ihan viime hetkellä perääntyä ja vetää käsi pois. Tuota jaksat toistaa useita kertoja ja aina se on niin hauskaa! Sinusta on hauskaa sekin, kun sanot jonkin sanan ja äiti yrittää arvuutella, mikä se on. Lähes jokaisen veikkauksen perään tykkäät sanoa e-eii, vaikka vastaus olisikin oikea, heh!

Kävimme reilu viikko sitten kirkossa laulelemassa Kauneimmat joululaulut. Tämä oli jo toinen kerta, kun osallistuit tuohon mukavaan joulutapahtumaan. Äitiä jännitti hieman etukäteen miten viihtyisit kirkossa aloillasi, mutta jännitys oli aivan turhaa! Sydän meinasi pakahtua rakkaudesta ja ylpeydestä, sillä osasit käyttäytyä niin hienosti, vaikka olet vielä noin pieni. Reilun tunnin istuit joko äitin tai isin sylissä tai välissämme, kerran käväisit mummunkin sylissä, mutta yhtään et kitissyt. Aina kun laulu loppui ja tuli hiljaista ennen papin puhetta, näytit kirkon etuosaan ja sanoit tomerasti eii. Taisit toivoa, että ei kiitos enää lauluja, vaikka edessämme istuneet tädit tulkitsivatkin sen siten, että et pitänyt tauoista… Hauskin kohta oli ehdottomasti se, kun lapsikuoro esiintyi. Istuit sylissäni, olimme kasvotusten. Huilusoolon aikana laitoit silmäsi kiinni ja tanssit hitaasti polvillasi. Meitä niin nauratti! Tuo näky oli niin ihana ja hauska, että siinä riittää muisteltavaa pitkään. Kun reilu tunti oli kulunut ja aloimme tekemään lähtöä, edessämme istuneet tädit kehuivat sinua kovasti. Eivät olleet millään uskoa, että olet vasta reilu puolitoistavuotias, sillä jaksoit niin kärsivällisesti koko tunnin. Siinä tätien sinua ihastellessa heiluttelit kättäsi kaikille ohikäveleville hokien hei-hei, hei-hei.

Kävimme eilen ja tänäänkin sinun kanssasi kaksin jouluostoksilla. Kävimme valtavan monessa paikassa ja taas äiti sai todeta, kuinka reipas olet! Usein kesken ostostenteon halusit halata äitiä. Sellainen sinä olet aina ollut, niin valtavan kiltti ja kultainen pieni poika ♥.

aarre

joulu

Halusit tänään illalla järjestellä kuusenkoristeita hieman paremmin. Äiti otti samalla muutaman kuvan muistoksi. Huomenna päivällä järjestelemme kotona hieman, saat olla äitin pienenä apulaisena, koska teet sitä niin mielelläsi. Ylihuomenna onkin sitten odotettu jouluaatto. Isovanhempasi ovat niin kultaisia, että tulevat meille, jotta sinun ei tarvitse kulkea paikasta paikkaan, vaan saat viettää koko aaton omassa kodissasi leikkien.

Tästäkin joulusta haluan tehdä sinulle ikimuistoisen. Voi olla, että et tästä aikuisena paljoakaan muista, mutta ainakin näinä päivinä ja hetkinä nautit ja se on tärkeintä. Myöhemminkin voimme palata näihin hetkiin ja tunnelmiin, kiitos videokameran. Tulemme isin kanssa niin onnellisiksi, kun näemme sinun nauttivan. Sinä olet meille kaikkein tärkeintä koko maailmassa. Toivottavasti tiedät ja tunnet sen joka hetki. Hyvää Joulua, äitin pieni.

Joulun lähestyminen tarkoittaa useassa kodissa varmasti myös jonkinlaisia joulusiivouksia. Näin myös meillä ja olemmekin päässeet jo jonkinmoiseen alkuun: katot, kattovalaisimet ja väliovet on pesty/pyyhitty. Sitten tuli muutaman päivän luova tauko ;), mutta viikonloppuna jatkuu ja toiveena on, että joulusiivoukset olisivat maanantaiaamuun mennessä tehty! Yleensä emme ole tehneet mitään valtavan perusteellisia joulusiivouksia, normisiivoukset ovat riittäneet (joista uunin- ja saunanpesu ovat tainneet olla tärkeimmät…), mutta nyt saimme jonkinmoisen inspiraation hoitaa siivoukset hieman pitemmällä kaavalla. Kun siivoukset on hoidettu alta pois, saakin alkaa keskittymään viimeisten lahjojen paketointiin sekä joulun ruokaostoksiin!

065

Siivoaminen tarkoittaa itselleni usein myös sitä, että järjestelen tavaroita paremmin – käyn samalla läpi itselleni turhat tavarat ja mietin erilaisten tavaroiden säilytysratkaisuja uusiksi, jos tarpeen. Lähinnä se on sellaista, että jatkanko näiden säilyttämistä tässä huoneessa/tässä kaapissa jne. vai siirtyvätkö ne jonnekin muualle. Joihinkin kaappeihin olen kaivannut koreja, joissa säilyttää kaikenlaista. Katselin syksyllä Citymarketissa näitä Orthexin bambukantisia säilytyskoreja jo sillä silmällä, mutta asia jäi mietintäasteelle, sillä ajattelin, että aluksi täytyy päättää korien oikeat koot. Tuona tuumausaikana sainkin sitten oikein osuvan yhteydenoton Orthexilta ja juurikin näitä samaisia SmartStore Basket -koreja koskien! Lähdin oitis mukaan tähän yhteistyöhön ja nyt olenkin sitten täytellyt ja järjestellyt näitä koreja kotonamme.

Koreja on kolmea kokoa; kokovaihtelua on laatikon syvyydessä eli kaikki ovat halkaisijaltaan samankokoisia. Näin niitä on helppo pinota päällekkäinkin. Minua miellyttää eniten tuo valkoisen ja lämpimän puunsävyn yhdistelmä. Valitsinkin suurimman osan koreista valkoisina, mutta pojan huoneeseen päätyi jokunen harmaakin. Samalla kävin läpi pojan lelut ja karsin liian vauvamaiset koriin ja kaappiin. Tuolla kaapissa ne ei välttämättä tarvitse kansia, vaan toimivat hyvin ilmankin!

orthex

Työhuoneestakin näitä koreja löytyy: sain mm. kaikki askarteluni näihin säilöön! Tämän loppuvuoden askarteluintoni vuoksi aiemmat askarteluboxini eivät riitä enää mihinkään… Mielestäni laatikot näyttävät niin kivoilta, ettei niitä tarvitse välttämättä kaappeihinkaan piilottaa. Meidän kodin työhuoneeksi nimitetty huone onkin oikeastaan mun työ- ja projektihuone, sillä siellä on aina jotain keskeneräistä ja usein kaaoskin sen mukainen! (Senpä vuoksi kamera ei tuossa huoneessa juurikaan vieraile :D.) Nyt jouluksi olen kuitenkin päättänyt selättää tuon sekamelskan ja hyvältä näyttää jo nyt!

Kokeilin näitä koreja myös eteiseen keinonahkaisten laatikoiden tilalle, mutta parin viikon testin myötä tulin siihen tulokseen, että tässä tilassa nämä eivät meillä toimi. Niinpä keinonahkaiset laatikot päätyivät takaisin alkuperäiselle paikalleen ja näille koreille löytyi käyttöä vaatehuoneesta.

eteinen

Mutta nyt hiippailen autotalliin, sillä mun projektit ovat (miehen iloksi :D) alkaneet levittäytymään sinnekin… Siellä on yksi juttu kuivumassa, toivottavasti siitä tuli hyvä! Palataanpas tähän tarkemmin viikonlopun aikana… Tunnelmallista viikonloppua täältä räntäsateen keskeltä! Muistetaanhan rentoutuakin, vaikka päivät ennen jouluaattoa vähiin käyvätkin… :)