/

Kun eilen varmistui, että poika viettäisi tämän tiistaipäivän vanhempieni luona, alkoi tehtävälista mielessäni täyttyä… Näinä päivinä, kun poika on hoidossa, koen, että täytyisi saada hirmuisesti hommia ja töitä tehtyä! Päivät kuluvat niin nopeasti, nytkin kello lähestyy kahta ja päikkärihaave on vain pienesti käväissyt mielessäni… Pieni, sinnikäs pääkipu jo kolmatta päivää vaatii kyllä pienet unet tässä päivän aikana! Mutta aina tuollaista lepohetkeä ennen täytyy saada paljon aikaiseksi, jotta on sitten ansainnut taukonsa…

Aamulla vein tosiaan pojan lapsuudenkotiini, jossa äitini jo innokkaana poikaa odotteli. Menomatkalla takapenkillä oli poika, paluumatkalla pannukakkuläjä. Oi nam, herkuttelin äsken palasen oikein mansikkahillon ja kermavaahdon kera! Toivottavasti mies ei eksy blogiini työpäivänsä aikana, sillä musta tuntuu, että tuo pannarikasa on iltapäivään mennessä mennyttä… Kotiin palatessani vedin ensimmäisenä villasukat jalkaani! Sen jälkeen sipsuttelin terassille viimeistelemään terassin syysasun ja otin muutamat kuvatkin. Niitä luvassa vielä tällä viikolla!

Sitten tauolla pientä pannariherkuttelua ja virittelinpäs ensimmäiset kausivalotkin paikoilleen! Niiden keskelle kermavaahtonokaretta odottelemaan tassutteli vanhempi kisuneitinen, jota olen tänään pariin otteeseen kutsunut poikani nimellä… Viimeksi tuossa hetki sitten pannaria ottaessani kisun pyöriessä jaloissani tokaisin Odota M. Oi kisuparkoja! :D

tuesday

Tällainen tiistai mulla – millainen sulla?

/

Huh, tässä meni heti aamusella koko perjantaipäivän suunnitelmat ihan uusiksi! Saimme suoraan aamiaispöydästä lähteä mummulleni, jonne eilen unohdin takkini! Siis miten voi unohtaa takin jonnekin kotiin lähtiessään, voi morjens… Isomummuhan oli tietenkin aivan innoissaan, kun näki poikaa jo toisena päivänä peräkkäin ja nuo mummulavierailuthan eivät ole mitään kovin lyhyitä… Siellä tarjottiin heti leipää, sitten keiteltiin makaronivelliä ja sen jälkeen paistettiin vielä lättyjä! Niin ja banaania, koska M niistä tällä hetkellä niin tykkää. Mummu ostelee aina jääkaapin pullolleen pojan herkkuja ♥. En ymmärrä, mihin mahaan tuo mussukkani noita kaikkia pisteli menemään :D. Kotona ei muuten syö läheskään noin paljoa! Autossa tulikin uni melkein heti, heh!

Aah, päiväuniaika – tuumaa kissatkin. Ajattelevat varmaan aina näihin aikoihin päivästä tulleensa kuuroiksi…

049

044

Sohvakin sen kertoo: tänään on imurointipäivä! Meillä kotityöt on jaettu jo suhteen alkuvaiheessa siten, että mies imuroi, minä teen muut askareet. Hän itse valitsi tuon imuroinnin edellisen kodin aikoihin, sillä hän ei voi sietää tiskaamista :D. Niinpä sovimme, että hän imuroi aina ja minä tiskaan aina. Tuo jako on jatkunut ihan tähän päivään saakka, tosin välillä tarpeen vaatiessa olemme tehneet vaihtojakin. Eikä mies ole muutenkaan sitä tyyppiä, että katselisi sohvalta, kun minä teen yksin kaikki muut kotityöt, vaan auttelee kyllä usein tuollaisen tilanteen huomatessaan. Olin tänään aikeissa yllättää miehen ja imuroida tässä päivän aikana pojan kanssa, mutta se taitaa nyt lykkääntyä pitemmälle iltapäivään, kunnes poika on herännyt päiväuniltaan. Ei tiennyt mitään, kun kannoin hänet autosta sänkyynsä unia jatkamaan! Illalle on sitten taas jo ihan omat suunnitelmansa.

Mutta, nyt kahvikone laulamaan ja itsekin hieman rentoutumaan! Onneksi tuolta sohvalta löytyy tuollaisia varpaiden lämmittäjiä! Mahtavaa viikonloppua täällä piipahtaville!

P.S. Ensi viikolla pakko jo höpötellä jotain jouluista, en voi pinnistellä sen pitemmälle!

/

004

On se hyvä, että päädyin ostamaan nämä molemmat kirppispalstalla olleet tuolit, sillä kuten kuvista näkyy, yksi ei vain riitä!

005

Vaikka noista ylemmistä kuvista voisi saada sen käsityksen, että kissa on ihan tyytyväinen ja nautiskelee tiukasta rutistusotteesta, niin ehkä tästä käy ilmi ne todelliset tunteet:

007

Odottelen sitä päivää, kun kissat eivät enää ole se mielenkiintoisin juttu kotona… Ei sitten minkäänmoista kyllästymistä (muuta kuin kissojen puolelta :D) tai tottumista havaittavissa! Poika oli eilisen päivän hoidossa vanhemmillani ja heti isänsä kanssa kotiin tullessaan huhuili ovelta äiiiti, äiiiti. Kuitenkin vain vilkaisi minua ja paineli täyttä vauhtia sohvalle hokien I-A, I-A! Kissa ei ollut tuosta jälleennäkemisestä yhtä innoissaan ja minäkin jäin huutelemaan perään, että eikö äiti saa ollenkaan halia…

Meillä oli tänään leikkikaveri käymässä, nyt poitsu päiväunilla. Molemmat pesukoneet pyörivät, minä syön tässä samalla porkkanatikkuja ja katselen terassille sen syys-/talvi-ilmettä suunnitellen… Terassin talvikausi alkoi eilen aivan upean punaisilla kanervilla, voiko ollakaan noin upeaa sävyä mikä tuolla auringonvalossa loistaa! Mulla menee muuten aina sekaisin kanervat, callunat yms. Nämä ostamani taitavat olla ericoita (Instagram-kuva täällä), joka on yksi kanervalajike? Olen yleensä ostanut callunoita, mutta näiden värikkyys oli niin upea, että päätös oli helppo! Näen noiden seurana terassilla valkoista, mustaa ja harmaata. Paaaljon lyhtyjä ja lampaantaljoja sekä jonkinmoista tunnelmavalosarjaa. Olen muuten tällä viikolla bongannut ihmisiltä ensimmäisiä pihan tunnelmavaloja! (Siis niitä jouluvaloja, joiksi osa niitä kutsuu…) Kyllä; näistä osista muodostuu meidän kotimme loppusyksyn ja alkutalven terassilook!