>Kotona on hyvä

>

Useimmiten jopa paras olla :)
Tähän vuodenaikaan sopii leppoisat koti-illat sohvan nurkkaan käpertyneenä, paljon tyynyjä & torkkupeitto, kynttilöiden ja joulutähtien luodessa tunnelmaa… Tämän on oivaltanu meidän perheessä kaikki:

Letkeimmät asennot taitaa tämä valkosukkainen <3

Niin paksu ja silkinpehmeä turkki on hänellä! Erityisesti mahasta on mukava rapsutella :)

Keskiviikon tunnelmallisesta alkuillasta,

Comments

  1. Ensoleille
    7.12.2011 / 17:13

    >Meillä on koirilla aina samanlainen meininki :) Paras paikka tosin on peiton alla, ehdottomasti.

  2. Rags
    7.12.2011 / 17:28

    >Ihana ihana ihana!! <3<3<3Meilla sama meininki. :-)Kisut valtaa sohvan ja muutenkin aina talon parhaimmat ja suosituimmat paikat. Ja yolla on ihana nukkua palvelusvaen peiton alla. :-)

  3. Mg
    7.12.2011 / 17:52

    >Oi ihana kippuratassu! <3 Niin pehmoisen näköinen, että!Ihanaista joulunodotusta teille kaikille. :))

  4. Nina
    7.12.2011 / 18:12

    >Iih, ihana tuo ensimmäinen kuva :)

  5. Pilvi
    7.12.2011 / 18:31

    >Pusutettava kissamasu <3!

  6. Kähmäräpälä
    7.12.2011 / 18:34

    >Oijoi, kyllä on letkeä nukkumisasento <3 ! Meillä suositaan myös sohvaa, välillä ei tahdo ihmisille istumapaikkoja riittääkään kun karvaiset ystävät valtaavat paikat…

  7. AnnikA
    7.12.2011 / 18:39

    >ihana blogi:)Nämä kannattaa katsastaa:)http://annika-diamonddiary.blogspot.com jahttp://differentstudio.blogspot.com

  8. Viivi
    7.12.2011 / 19:28

    >Niin meilläkin!Peiton alla on ihana muistella vaikka lämmintä kesää:)

  9. Marika
    7.12.2011 / 19:36

    >Ihania kisuja, heistä pitäisi ottaa mallia rennonletkeään elämään :) täälläkin kisut osaavat tosiaan rentoilla, lempipaikat ovat just tuommoista pehmoisia.

  10. S
    7.12.2011 / 20:07

    >Ensoleille: meillä ei haluta peiton alle, liian kuuma. tai no vanhempi neiti joskus kainalossa ollessaan tykkää olla osittain peiton alla :DRags: hih, ne on niin viisaita. meillä ei tosin olla peiton alla, liian kuuma :)Mg: nää on molemmat kyllä superpehmoisia palleroita <3 kiitos ihanainen, samoin teille!Nina: niin mustakin :))Pilvi: sitä nimenomaan! en vaan kehannu tekstiin sitä kirjoittaa :DKähmäräpälä: hehee, kuulostaa tutulta :))AnnikA: kiitti!Viivi: no nimenomaan! :)Marika: todellakin :)

  11. Inanaa
    7.12.2011 / 20:14

    >Oi että, noiden karvapalleroiden rentoutumisasennot on ihan parhaita! :) Täällä usein samaa. <3-Inanaa-http://whitefresh.blogspot.com

  12. Meän Satu
    7.12.2011 / 20:38

    >Ihanat ihanat kuvat! :DIhana pikkukalvalöllykkä tiellä tohvalla <3

  13. Noste
    7.12.2011 / 21:15

    >Voi ei mitä kuvia :D Ihania! Meilläkin välillä koirat lötköttelee tuolla tavalla.

  14. Meän Satu
    8.12.2011 / 00:49

    >Suomennettuna: Ihana pikkukarvalöllykkä siellä sohvalla :D Välillä tullee näitä lässytyskohtauksia ko näkkee ihania kiusja..tai meän kisuille juttelen :D

  15. Anonymous
    8.12.2011 / 09:14

    >Koti on ehdottomasti maailman paras paikka! <3Voin melkein tuntea kisulin pehmeän turkin ja teidänkin neiti näköjään osaa ottaa rennosti :)Meillä kanssa neitien turkit on ihan samettisen pehmeät ja masukarvoissa on välillä kiva lämmitellä paleltuneita sormia :)Mukavaa päivää teille sinne!-I-

  16. Ansku
    8.12.2011 / 10:03

    >Ihanan leppoisaa joulunodotusta. Kisujen mallilla pitää edetä, pois TURHA jouluhössötys ja kiireily!

  17. Janet
    8.12.2011 / 10:35

    >Joinakin päivinä sitä toivoisi olevansa kissa tai koira, kun saa nukkua ja kölliä ihan miten perin vaan eikä välittää maailman menosta yhtään mitään. Voi että, kun tuo teidän kisuliini on suloinen ja tietenkin siis molemmat <3

  18. Anonymous
    8.12.2011 / 11:54

    >Nämä kisupostaukset on kyllä niin ihania <3 Minäkin lauloin nuoremmalle kisulle aamulla synttäreitten kunniaksi. Neiti jo 9vee <3-Nuppu-

  19. Meän Satu
    8.12.2011 / 12:47

    >Tuo postaus "Kisut häärää, mä määrään!" ja nuo kuvat alako naurattaan niin paljon! :D :D Täällä kans kissat hyppii pöyvillä :D varsinki tiskipöytä ruuanteon jälkeen on SE lempikiellettypaikka :D Ollaan toisessa huoneessa ja tullee painostava hiljasuus niin jaahas, siittä tietää, että herra on tiskipöyvällä nuohoamassa :D Lattiakki pittää nuohota ruuan teon jäläkeen niinku eivät ikinä ois ruokaa saaneet :D Joskus sieltä saattaa "vahingossa" löytyäkki herkkuja :D Siksi se lattioitten nuohous täytyy tehäkki JOS ois vaikka just sillä hetkellä TAAS "vahingossa" tipahtanu jotaki :D Ja me ollaan meän kisujen "armoilla" -Se ainoa, joka määrää tässä talossa, on kissa-..tai meillä ja teillä kaks kissaa :D Nyt joku tietekki aattellee, että kyllähän kissat saa kuriin, juu, saa varmaan, muttei me etes haluta, paljon enemmän tuovat meille iloa ko saavat touhuta melekein miten haluavat :D Koirat on eri asia, niillä täytyyki olla tieto, kuka on isäntä/emäntä talossa.Voi että nuo teän neitit on sitte niin ihania ja sulosia :)

  20. Heidi
    8.12.2011 / 15:33

    >Oijoi, onpas sulla taas ihana kisulikuvat! Itsekin olisin mielelläni samassa asennossa lämpöisellä sohvalla :)

  21. S
    8.12.2011 / 17:19

    >Inanaa: todellakin, hih :)) ei voi olla nauramatta ja pakko sitten heti haliakin <3Meän Satu: hih, ymmärsin suomentamattakin :D. mullakin usein äänensävy muuttuu kisuille puhuessani ;D automaattinen reaktio!Noste: kiva et tykkäsit :). meillä on eläimiltä paljon opittavaa, monessa asiassa!I: totta! masukarvat on juuri sopivat siihen hommaan :Dja kiitos, kivaa torstain jatkoa sullekin <3Ansku: no juuri nimenomaan noin! turha stressaaminen on suorastaan tyhmää :DJanet: samat sanat! ja kiitos kun muistit molempia kisuja ettei toiselle tuu paha mieli <3 ;DNuppu: oi kiitos, tosi mukava kuulla et tykkäät! meidän neitit on sitte samanikäisiä ku meillä vietettiin vanhemman 9-vuotissynttäreitä syyskuussa :). onnittelut sinne! <3Meän Satu: joo katos se on ihana harrastus se ruokamurusten metsästäminen paikasta kuin paikasta :D. kyllä meillä on kiellettyä olla ruokapöydällä, mut silti siellä silloin tällöin patsastellaan, huoh… ja vanhempi neiti tietää tasan tarkkaan ettei keittiön tasoilla saa olla, mut päivä päivältä uskoo komentoa vähemmän :/. nuorempi ei oo ikinä uskonu senkään vertaa :D. joten ollaan luovutettu, ihan sama. elossa ollaan vaikka näin on menty kohta vuosikymmen! ehkä me siks sairastellaankin niin vähän ku on tuota vastustuskykyä tullu kasvatettua ;)Heidi: kiva et tykkäsit Heidi :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.