Tulipas tässä torstaiaamupäivänä mieleeni tällainen postausidea! Viimeksi toteutin tällaisen faktapostauksen viime lokakuussa otsikolla Faktoja minusta. Nyt ikään kuin jatko-osa :D.
* Minun täytyy aina ajaa auton tankki lähes tyhjäksi, ennen kuin voin tankata lisää. Älä kysy miksi. Eräänä talvena ennen poikamme syntymää jäin tämän ansiosta tienposkeen, jonne mies kurvasi (bensakanisterin kera) auttamaan. Oli jo pimeää, ruuhka-aika ja vieläpä maantie; minä hätävilkut vilkkuen tienreunassa: just siinä mihin auton vauhti loppui. Vieläkään en tosin myönnä, että vika johtui loppuneesta bensasta, vaikka auto tankin täytöllä käyntiin yllättäen lähtikin – sattumaa!
* Olen sellainen, että kun innostun jostain, saatan käyttää/tehdä/katsella sitä viikko- ehkä jopa kuukausikaupalla! Sitten tulee totaalinen stoppi ei enää ikinä -oloineen. Tuo on joskus ärsyttävää, olen huomannut. Esim. yhtenä esimerkkinä voisin mainita Syke-sarjan. Löysin sen joskus viime talvena, ostin tuotantokaudet omakseni ja ahmin neljän tuotantokauden jaksot hyvin lyhyessä ajassa. Paitsi että jäljellä olisi vielä neljä jaksoa… Säästelin niitä kuin karkkipussin parhaita karkkeja ja sitten huomasinkin olevani niin ähkyssä, että jaksot jäivät katsomatta! Jospas tässä syksyllä nekin tulisi katsottua ja voisin laittaa boxit myyntiin…
Toisena esimerkkinä mieleeni tulee persillade-mauste, jota kerran täälläkin hehkutin (sitä myydään nykyään muuten myös Prismassa!). Syön sitä edelleen mm. saaristolaisleipien päällä, perunamausteena jne. ja odotan jo vähän huolissani, milloin tulee seinä vastaan… Tämä sama pätee musiikkiin: saatan kuunnella samaa, hyväksi havaitsemaani levyä kuukausia (mieheni pyöritellessä vieressä silmiään…) :D. Mutta sitten taas toisaalta, onko tällä piirteellä nyt niin väliä, jos ne edes tuon ajan tuottavat iloa! Ja usein käy kyllä niinkin, että innostun niistä taas uudestaan esim. vuoden kuluttua.
* Tuosta karkkipussista tulikin mieleeni, että en muuten ikinä säästele niitä parhaimpia karkkeja – syön ne heti ensimmäisenä ja ei niin hyvät jäävät pussin pohjalle pyörimään… Esim. laivalta on aina pakko ostaa tuo sama Van Slooten -salmiakkipurkki, vaikka en tykkää yhtään niistä vahvimmista ja suolaisimmista salmiakkikarkeista, joita purkki sisältää. Poimin sieltä aina ensin ne makeimmat ja sen jälkeen nuo loput nähdään mm. osana kahvipöydän tarjoilua (mies kun ei syö salmiakkia ollenkaan)…
* Olin aina suunnitellut asettuvani asumaan Tampereen seudulle ja siellä jo asuinkin, kunnes kävi klassinen: tapasin miehen kotikaupungissani ja siitä parin vuoden päästä asuinkin täällä kuuden vuoden tauon jälkeen… Tämä hieman mietityttää tulevaisuutta ajatellen, sillä olen kouluttautunut alalle, jolta ei Kokkolasta töitä juurikaan enää löydy. Joten tulevaisuudessa edessä muutto Oulun tai Tampereen seudulle tai uusi koulutus? Tai ihan jotain muita töitä vailla kyseisen alan koulutusta? Toki nämä eivät ole ihan lähitulevaisuudessa edes ajankohtaisia asioita, mutta tulevat vain joskus mieleen.
* Putsailen aina neuroottisesti innokkaasti ketsuppi- ja sinappipurkkejamme. Inhottaa, jos korkin juurelle kertyy kuivunutta ketsuppia tai sinappia, yöks.
* Innostuin joskus alkukesästä ensimmäistä kertaa ikinä Instagram Stories-osiosta. Joskus kuvailen sinne satunnaisia pätkiä (kuten eilen illalla), mutta useimmiten unohdan koko homman olemassaolon ja videot jää kuvaamatta viikkokausiksi :D.
Mutta tällaisia faktoja tällä kertaa! Luehan, mitä faktoja kerroin viime huhtikuussa kodistamme postauksessa 5 satunnaista faktaa kodistamme. Nyt toivottelen teille aurinkoista torstaipäivää! :)
Kiitos sinun, minustakin on tullut Persillade-addikti. Purkkeja on mennyt jo useita ensimmäisen vinkkisi jälkeen. Viimeisin ostettu eilen lähikaupungin CM:sta. Erilaisten tuubien ja purkkien korkkeja on putsailtu täälläkin :)
Mukavaa viikonloppua! Meneekö vielä kauan, kun pääsette etelään lämmittelemään?
Oi mahtava juttu, että vinkistä oli hyötyä! Se on kyllä mausteiden parhaimmasta päästä.
Vielä jokunen viikko täytyy odotella… :)
Kiitos, mukavaa viikonloppua sinullekin!