Olen tässä mietiskellyt, että milloin olisi aika tehdä muutoksia pojan huoneessa: sitten vasta, kun sille on oikeasti tarvetta vai sitten, kun huone vain alkaa näyttää liian pienen lapsen huoneelta pojan ikään nähden? Tällainen ajatus tuli mieleeni yhtenä päivänä pojan huoneessa leikkiessämme, kun katselin siellä ympärilleni. Huone oli alkuun vauvan valtakunta (tosin eihän vauva sitä edes käyttänyt) ja sitten reilun vuoden päästä siitä alkoi muodostumaan taaperon huone. Taaperoikä oli ikä, jolloin poika alkoi itsekin leikkimään huoneessaan, mutta varmaankin ensimmäiset pari vuotta on sellainen aika, jolloin lapsi ei niinkään omaa huonetta tarvitsisi. Toki tuo riippuu hieman perheestäkin…
Olen myös miettinyt sitä, milloin poika siirtyisi omaan huoneeseensa nukkumaan. Ehkä sitä voisi koittaa ensi syksynä, jos siltä tuntuu. Tähän asti hän on nukkunut Stokken Sleepi-sängyssään (saatu aikoinaan blogin kautta) ja mahtuu sinne kyllä edelleen, mutta viimeistään syksyllä on ajankohtaista siirtyä isoon peittoon ja silloin tulee tarpeeseen myös isompi sänky. Makuuhuoneessamme tulee isomman sängyn kanssa turhan ahdasta, kun ostimme pari kuukautta sitten sen 180-senttisen sängynkin, joten ehkä siirto olisi paikallaan silloin. Lapsi varmaan tottuu tähän uuteen järjestelyyn, mutta en tiedä miten on minun laitani!
Katselin netistä muutamia lastenhuonekuvia ja mietin, minkähän ikäinen lapsi huoneissa asustaa… Usein nämä kuvat on stailattu joko vauvalle tai sitten pienelle taaperolle: harvemmin löytyy kouluikäisen huoneista kuvia.
Tosiaan viimeistään sitten, kun poika siirtyy omaan huoneeseensa nukkumaan, täytyy huoneessa tehdä muutoksia, jotta sänky mahtuu sinne. Säilytystilaa huoneessa on tämän hetken tarpeisiin nähden ainakin hyvänlaisesti, mutta ylimääräistä säilytystilaa ei ole eli niistä mistään ei voi luopua. Ainoastaan sohva on sellainen hieman ylimääräinen juttu eikä niin välttämätön, mutta siinä on kyllä ihana yhdessä makoilla ja lukea kirjoja! Poika menee aina sohvalleen, jos lukee kirjoja yksinäänkin, joten käytössä se kyllä päivittäin on. Nooh, täytyy miettiä näitä sitten loppukesästä uudemman kerran. Ehkä sänky tulee sitten korvaamaan sohvan.
Innostuin eilen putsailemaan kotimme sohvia (olohuoneen ja pojan huoneen) hieman perusteellisemmin ja samalla päätin järjestellä pojan huoneessa huonekaluja vähän toisella tavalla. Tämä projekti tuli lähestulkoon valmiiksi, joten täytyypä ottaa siitä kuvat lähipäivinä! Ikkunanpesu-urakan aloitin toissailtana ja se on vielä kesken. Ulkoa ikkunat on kokonaan pesemättä (nyt täällä sataa vettä/räntää/rakeita vaakasuoraan), joten saapa nähdä, ehdinkö saamaan ne puhtaiksi juhannukseen mennessä! Ainakaan näillä ”kauniilla kevätkeleillä” ei valmista hetkeen tule. Puhumattakaan katupöly- ja siitepölykaudesta… Myös terassi odottaa kevätilmettään, mutta eiköhän sinne jonkinmoinen versio pojan synttärijuhliksi saada.
Millä tavoin teillä tapahtui muutos taaperon huoneesta leikki-ikäisen huoneeksi?
(Kuvat lainattu 55kvadrat & Alvhem/Fredrik Karlsson.)
Sama aihe täälläkin ajankohtainen, tosin omassa huoneessa on nukuttu jo jonkin aikaa ja oikein hyvin sujui siirto. Meillä taapero puhui pitkään ”pojan sängystä” mietteliään näköisenä, kun sitä oli hänelle ison pojan sänkynä markkinoitu. Ihan varmasti pohti että kenen pojan sänky tänne on tuotu ja missä se poika nyt nukkuu… :D
Me asutaan ihan kerrostalokolmiossa, jossa neliöitä ei ole mitenkään liikaa ja tässä 3-vuotispäivän kynnyksellä mulle iski pakkomielle kaikista ihanista toiminnallisista jutuista. Siis puolapuista, voimistelurenkaista, ihan kaikesta sellaisesta minkä voi kuvitella innostavan tollasta pikku härveliä kuin meidän pieni iso poika.
Parastahan olisi jos nukkumahuoneesta ei tarvitsisi tehdä huvipuistoa (hiukan kärjistettynä) mutta meillä ei ole muuta paikkaa. Puolapuita ei nyt vielä ainakaan tullut ja muunkin kanssa on hiukan niin ja näin, ainakaan en halua sellaista Hoplop- värimaailmaa meille kotiin…
Mutta parvisänky hommattiin ja sitä kokeillaan piakkoin että onko jo riittävän iso poika sellaisessa uinumaan. Meillä ei siis heräillä öisin koskaan, joten ehkä uskallan kokeilla. Meidän sänky on sellainen, että on nyt käytössä ihan tavallisena sänkynä ja sen saa lisäosilla nostettua parveksi, eli palataan äkkiä alkuperäiseen järjestelyyn jos parvi tuntuu turhan hurjalta.
Tällä hetkellä huone on mielestäni hassun näköinen kun säilytyskalusteet on valittu pienen lapsen tarpeisiin ja iso sänky saa ne näyttämään jotenkin turhan miniatyyreiltä. Tässä sen näkee että aina pitäisi tehdä kestäviä valintoja, ostaa klassikkoa ja kerralla kunnollisen kokoista ettei ne jää auttamatta pieneksi parin vuoden päästä…
Nauratti tuo pojan sänky -tarina :D
Itse olen siinä mielessä tosi tyytyväinen, että valitsin raskausaikana säilytyskalusteet sellaisina, joita voisin käyttää muuallakin kodissamme eli eivät ole mitenkään lastenhuoneeseen tehtyjä. Menevät sitten käytössä niin pitkään, kun kestävät. Mutta se isompi sänky on tosiaan hankittava tässä jossain vaiheessa… Senkin ottaisin mielellään sellaisena, joka kestäisi sitten vuosikausia. Jokin Muurame olisi haaveissa, mutta pitäisi joku kerta oikein kunnolla paneutua asiaan ja tutkailla vaihtoehtoja.
Joko teillä suunnitellaan synttäreitä? :)
Meillä oli vähän hankala tytön huoneessa, kun miehen vanha iso 90cm leveä perintösänky oli sinne sijoitettuna ja sitten oli vielä tytön oma laitasänky, veivät yhdessä paljon tilaa. Vaan neitipä päättiki usein että hän nukkuu isossa sängyssä missä sadutkin luettiin aina, joten pikkusänky sai lähteä ja isoon sänkyyn askarreltiin putoamislaita. Sen jälkeen hankittiin artekin puolipyörä lastenpöytä hirveällä munkilla tori.fistä, tuolit olivat jo odottamassa pöytää ja vähän säilytyskalustetta, ikean nelikenttähyllykkö, onkos se nykyään kallax tms. Leikkikeittiö vieä tilaa jonkun verran, mutta tyttö tykkää sillä leikkiä ja tuo ikean malli on jopa ihan sievä.
Ei tuo mikään viihtyisyyden perikuva ole tuo huone, mutta siellä on tarvittavat toiminnot nyt. Leluille on paikkansa, palapelit ja lautapelit ovat löytäneet paikkansa ja pöydän ääressä on kiva piirtää tai muovailla.
Oi, olipa ihana löytö teillä tuo Artekin pöytä! Meillä ei tosin vielä juurikaan mitään pöytää tarvita, sillä ei poika puuhastele sen ääressä mitään :D. Joskus kyllä piirtää tai muovailee, mutta raahaa tavarat mieluiten ruokapöydän ääreen. Hänen huoneessaan on kyllä pari pikkupöytää, mutta ne on lähinnä säilytyskäytössä.
Leikkikeittiötä olen minäkin miettinyt, poika kun tykkää sillä aina leikkiä, mutta voi olla että kotona sillä ei sitten niin paljoa käyttöä olisikaan. Onhan se mukavaa, että kyläpaikoissa/kerhossa/päiväkodissa on kodista poikkeavia juttuja, joilla leikkiä, niin pysyy mielenkiinto yllä.