>
Perimmäinen tarkoitushan (lukijan pyynnöstä) oli, että saatte hieman enemmän käsitystä siitä, millainen ihminen näiden tekstien takana on. Kysymyksiä tuli melko laidasta laitaan, mutta näitä te halusitte tietää, joten olkaas hyvät :D
Mua on pitkään kiinnostanut millä alalla sä työskentelet. Pakko olla joku luova ala!!!!!!
Ymmärrän hyvin että tämä seikka kiinnostaa ja varmasti monia. Nyt se tulee, mutta vain tämän verran: työskentelen matkailualalla. Tämä varmasti yllätti monet, vai?
Kiitos että ajattelit alani olevan luova :D, itse en itseäni luovana pidä.
Yksi hiljainen taustalukija ilmoittautuu! :D Minusta on ihana lukea juttuja kissoistanne ja haluaisinkin tietää, miten päädyit ottamaan toisenkin karvapalleron? Eroaako kahden kissan pitäminen kuinka paljon yhdestä? Oliko kissoilla alkuvaiheessa vaikeuksia tulla toimeen keskenään? Itselläni on juuri neljä vuotta täyttänyt kissatyttönen ja harkitsen kovasti hänelle kaverin ottamista, varsinkin kun tätä blogia on lukenut ja nähnyt miten suloisia kissat osaavat olla keskenään :) Ja itseäni ei kyllä haittaisi vaikka täällä tulisi pelkkiä kissa-aiheisia postauksia, siitähän sitä pitää kirjoittaa mitä rakastaa! Vaikka kyllä talonne on sen verran ihana että niitäkin juttuja lukee mielellään…
Kun mieheni kanssa tapasimme, tein heti selväksi että mulla on kissa ja varmasti tulee joskus toinenkin :). Elelimme silloin siis kaksin vanhemman kisun kans eikä neiti koskaan suuremmin pitänyt miehistä, hieman jopa pelkäsi miesten möreitä ääniä… Kuitenkin jo ensivierailulla kisu hyppäs miehen syliin ja minä olin pudottaa silmät päästäni :D. Ja erottamaton kaksikko ovat vieläkin; kisu aina miehen töistä kotiuduttua vaatii pienen makoiluhetken sohvalla; jaloissa naukuen sitä vaatii, jos ei heti ala tapahtua, heh! Ovat rauhallisia luonteita molemmat, siks viihtyy miehen sylissä pitempiä aikoja ku mun, mä puhun paljon ja liikun ja häärään; kuka siinä viihtyis! Nuorempi kisu on sitte enemmän mun sylissä viihtyvä pallero, samanlaisia häärääjiä kun olemme :D.
(Hups tästä vastauksesta tulee muuten pitkä, lempiaiheitani ehkäpä :P)
Tuntu vaan yksinkertaisesti siltä ettei yks kissa riitä, haluan vielä ainaki toisen! Enkä kertaakaan oo katunu, päinvastoin! Eikä miehellä ollu mitään toista kisua vastaan. Vanhempi kisu on niin valloittava ja kultainen luonne että kukaan, joka häneen tutustuu, ei voi olla tykkäämättä kissoista!
Oikea hetki oli sen jälkeen ku muutin takaisin synnyinkaupunkiini ja löysimme miehen kans yhteisen rivitalokodin. Nelisen kuukautta kolmistaan asustelimme, kunnes aivan ihana pieni pumpulipalleroinen muutti meille <3.
Tosin tästä viattomasta pienestä pumpulipalleroisesta kuoriutui melkoinen ADHD (kuten isäni hänet melko pian nimesi), ja nykyään se taitaaki olla tämä nuorempi neiti joka tätä taloutta pyörittää (psst. ihan näin meidän kesken).
Ei nyt ehkä kaukosäätimen käytöstä lähtien määrää, mut melkein ;D
mjoooh! that’s me!
Kaikki nämä piirteet on osa kisuja, heidän erilaisia vahvoja persooniaan ja se heistä niin valloittavia just tekeekin <3.
Nuorempi kisu tuli meille juhannuksen tienoilla 2007, vanhempi kisu oli tuolloin 4,5-vuotias. Koko kesä meni vanhemmalla kisulla totutellessa asiaan, olin jo välillä menettää toivoni… Jos vanhempi kisu oli syömässä ja pieni pentu lähestyi, jäi ruoka siihen ja juostiin sähisten karkuun! Myöskin aina mamin sylistä sähistiin pienelle. Voi kamala miten uhkaavalta tuo pienen pieni suloinen kissapallero tuntuikaan! Se sai vanhemman kisun koko maailman järkkymään!
Tässä pieni oli hiipinyt salaa isomman selän taa, kameran ääni sai isomman heräämään ja huomas mitä selän takana tapahtui -> kovaa sähinää ja niin kimppanokoset loppu ku seinään!
Moneen viikkoon ei uskallettu jättää kissoja keskenään samaan tilaan, aina piti olla suljettava ovi välissä ku johonki lähdettiin. Mutta vähitellen vanhempi kisu sopeutui, siihen auttaa vain aika ja suuuuuri määrä hellyyttä ja herkkujakin <3. Niiden menetystähän kisu siinä eniten pelkää. Ja luulen ettei kukaan toinen kisu oo niin haasteellinen ku meidän vanhempi, neiti ei vaan jostain syystä oo tippaakaan sosiaalinen eläinten kesken, ihmisiä kyllä rakastaa suuresti ja joskus liiankin luottavaisesti. Vielä tänä päivänäkin kuuluu joka viikko sähinää vanhemmalta nuoremmalle, mut ollaan kaikki siihen jo totuttu :D.
Sähinöistä huolimatta hän myös selvästi nauttii kisukaveristaan: esim. talvisin lempileikki sisätiloissa on kaverin kans mäikkääminen ja kaverin jahtaaminen, säikyttely & vaklaaminen!
Näin on päässy käymään muistaakseni tasan kerran:
Vanhemmalla petti kontrolli pahemman kerran ja niin hän päästi nuoremman viereensä omaan sänkyynsä!
Suosittelen kyllä kaikille vähintään kahta lemmikkiä, kyllä nekin kaveria kaipaa! Ei tunnu läheskään niin kurjalta jättää kisuja yksin (tai kaksin) kotiin ku tiedän et niillä on toisensa. Ois niin kurjaa lähtee vaikka päiväks pois (töihin yms.), jos yksinäinen kisu jäis kattomaan mun perään :/.
Voin sanoa et kaks kissaa menee samalla vaivalla ku yksikin! Ilon määrä vaan tuplaantuu :)). Toki ruoka- ja muita kuluja on tuplasti, mut ei se oo kyllä mitään. Jos totta puhutaan, meidän aiemmin niin nirso neiti alko syömään aina ruokakuppinsa tyhjäksi pennun tultua taloon :D. Myöskin kaikki ruoka kelpasi siitä lähtien!
Mä ottaisin samantien kolmannenkin kisun, mut mies ei anna. Hänen jyrkkä mielipide on, että kaks kisua kerralla tylsimys :). Hän perustelee sen sillä portsarin hommalla; nää neitit kulkee aika usein ulos ja sisälle ulos ja sisälle ja vielä eri aikoihin… Pelkään myös ettei mun vanhemmat innostuis ku vietäis aina reissuun lähtiessämme heille hoitoon kolme kisua, heh, vaikka erittäin eläinrakkaita ihmisiä ovatkin.
(Tätä seuraavaa, tosi viisaita sanoja sisältävää kommenttia/kysymystä hieman lyhensin tähän. Kokonaisuudessaan nämä kaikki kysymykset voit lukea alkuperäisen postauksen kommenttiboxista klikkaamalla tästä.)
… Eikä mun mielestä ihmisiin tutustuminen ole pelkkien faktojen tietäminen toisesta, vaan myös suurelta osin se, minkälainen kuva heistä välittyy ihan mielipiteiden ja kommenttien perusteella. Sulla on täällä selvästi vakkariporukka, joka jättää kommentteja ja jopa ne ihmiset on alkanut tuntua tutuilta :)
Mun mielestä sä annat itsestäsi ihan riittävästi infoa päivittäisissä kommenteissa ja postauksissa jo nyt ja tuntuu, että päivä päivältä sua oppii tuntemaan paremmin :) Kommentoida siis kannattaa (lukijoiden) ja lukea myös muut kommentit, niin oppii tuntemaan sua paremmin. Ehkä asia, mikä voisi kiinnostaa, mutta mihin et varmaan halua täällä vastata on, mitä teet työksesi tällä hetkellä. Kertomiesi työaikojen perusteella tietysti jo voi vähän arvatakin…
Toivonkin, että jatkat vaan entiseen malliin ja jaat meidän kanssa ne asiat itsestäsi, mitä itse haluat paljastaa! Tee, mikä itsestäsi tuntuu hyvältä, niin säilyy sullakin into tämän blogin pitämiseen :)
Mielestäni tosi hyvin puettu sanoiksi tämä asia! Kiitos vielä kauniista sanoistasi!
Tämäkin lukija arveli alani olevan hoitoala. (Oikea vastaushan tulikin jo ilmi ensimmäisen kysymyksen kohdalla :))
Hmmmm… mitähän mä kysyisin, etten olisi liian tungetteleva…? Kerro vaikka missä kaikkialla olet matkustanut, suosikkimatkakohde/kohteet tai mihin haluaisit matkustaa. Tai jos olet käynyt Maltalla (en ole varma oletko?) niin kertoisitko siitä?
Heh, matkailualan ammattilaisena poden järjetöntä lentopelkoa :D, joten olen matkustanut vain Euroopassa. Tosin Eurooppa riittäis mulle muutenkin vallan hyvin, niin kauniita paikkoja on tämä maanosa pullollaan! Maltalla en oo vielä käyny, kovasti tahtoisin, samoin Sisiliaan!
Pohjoismaissa oon matkustellu, samoin Baltian maissa.
Lisäksi Ranskassa, Kreikassa, Italiassa, Espanjassa…
Kreikkaan voisin haluta vielä joskus, siellä Santorinin saarelle valokuvaamaan…
Italiaan voin palata vielä sata kertaa, paljon oon maata jo nähny (sekä pohjoista että etelää, mannerta ja saaria), mutta paljon on vielä näkemättä! Yleensä matkustaessa en niinkään kiinnostu perinteisistä turistikohteista, vaan haluan nähdä lomallani sitä paikallista elämää! Siitä saan sen ilon irti ja siitä nautin.
Puhumattakaan vaikka niistä italialaisista ruokapaikoista, oih! Parhaat ruokapaikat löytyykin aina turistirysien ulkopuolelta, paikallisen väestön keskuudesta. Italialainen keittiö on kyllä ehdottomasti paras!
Paikallista kieltä puhun aina myös mielelläni, jos osaan :D. Italiassa (kuten myös Espanjassa) puhun aina espanjaa, sillä italiaa en osaa muuta kuin sanoja sieltä sanoja täältä. (Italiassahan osataan paremmin espanjaa kuin englantia, sitä myös puhuvat mielellään.) Tosin usein se menee niin että kun minä kysyn jotain espanjaksi, he vastaavat italiaksi. Kuitenkin ymmärrämme toisiamme vallan hyvin, niin paljon kielet toisiaan muistuttavat.
Ja sitten, Espanja <3. Espanja on kotimaan jälkeen mun lempimaa ja tulee varmasti aina olemaan. Ei vaan oo Espanjan voittanutta, ei sitä sen kummemmin osaa perustella. Jo se tuoksu lentokentällä on aivan huumaava, tuntuu et tulis kotiin <3.
Upea maa, ainutlaatuinen kulttuuri, ihanat ja hassut ihmiset, loistava elämänasenne, kaunis kieli.
Espanjassa oon ollu lomalla lukuisia kertoja, siellä sun täällä… Aina oon valmis lähteen sinne uudestaan ja tiedän joka kerta varmasti et lomasta tulee onnistunut!
Oon myöski asunu Espanjassa (Valencian maakunnassa) puolisen vuotta vapaaehtoistyötä tehden, ehkä siitä jonain päivänä lisää :).
Mihin vielä haluaisin matkustaa?
– Espanjaan, seuraavaks ja toisen kerran siellä Barcelonaan… Kroatiaan, Maltalle, Irlantiin, Italiaan, Unkariin, Itävaltaan, Iso-Britanniaan, Tshekkeihin… Kyllähän noita ois ;). Nähtäväks jää toteutuuko tänä vuonna jokin noista!
Sellainen simppelijuttu kuin IKÄ:)
Täytin keväällä 29.
Mä tiedän susta kuitenkin aika paljon, mitähän mä kysyisin..:) No..Voisitko kuvitella ittes karavaanariks? :D
Aika yllättävä kysymys :D. Kun olin nuorempi ja asuin vielä kotona, meillä itse asiassa oli asuntovaunu! Kivahan sillä oli Suomea perheen kanssa kierrellä :). Meillä oli myöskin iso (mikä sen oikea termi nyt onkaan) vaunuteltta, jolla saatiin tuplattua vaunun neliömäärät. Koiramme nukkuikin yöt aina teltan puolella viileämmässä, vahtia pitäen :).
Mulle tuli semmonen mieleen, että mitä alaa olet aiemmin opiskellut, kun muistelin, että olet ensin opiskellut jotakin, ja nyt työn ohessa sitten sisustusalaa?
Olen opiskellut alaa, jolla nyt työskentelen, eli matkailualaa. Olen suorittanut matkailualalta sekä perustutkinnon että ammattikorkeakoulututkinnon. Ja kyllä, tällä hetkellä opiskelen sisustusalaa.
… Päivittäin käyn muutamaa blogia lukemassa ja Sinun blogisi on ehdottomasti suosikit-rivistöllä ensimmäisenä! En tiedä miksi, en juurikaan kissoista piittaa vaan olen enemmän koiraihmisiä, mutta sinä laitat aivan ihania kissapäivityksiä joten kai minusta on vähän kissaihminenkin tullut sen myötä. Sen lisäksi rakastan sisustamista ja pihanhoitoa, joten siinähän syytä lukea blogiasi. Silloin kun vauva oli vielä massussa ja aikaa oli rutkasti, kävin läpi kaikki vanhatkin kirjoituksesi, ehkäpä siksikin että saisin selville kuka siellä kirjoittelee, tai lähinnä minkälainen ihminen. Iäksesi veikkaan vähän alle 30, eikä sillä niin väliäkään. Mutta jotenkin ammatti kiinnostaa myös minua, itse olen lähihoitaja. Sen lisäksi kuva olisi aika kiva :) Ihanaa kesää sinulle ja kissimisseille, nyt tiedät ainakin yhden tyypin lisää joka kirjoituksiasi seuraa!
Ikäveikkaus osu aika nappiin ja alasta oli puhetta jo tuolla ylempänä :).
Tämän paljastavampaa kuvaa minusta ei valitettavasti näillä näkymin ole tulossa:
Tällä hetkellä yksityisyyteni raja menee tässä, toivottavasti ymmärrätte tämän.
Heippis! Täällä myös yksi vakkarianonyymi! Ihana blogi, ihanat jutut ja ihana Sinä, ainakin sellaisena minä sinut olen oppinut ”tuntemaan”. Ilmeisestikin tämä ajatukseni on muovautunut ainoastaan sinun tekstiesi perusteella, koska emmehän ole ikinä tavanneet. Mielessäni ajattelen, että olet vaalea ja alle kolmekymppinen. En tiedä, jos nämä ovat tulleet joissain tilanteissa esille, mut jostain olen näin päätellyt. Lapsia sinulla ei taida olla? Olisi kuitenkin mielenkiintoista (toivottavasti ei mene liian henkilökohtaiseksi) tietää, että onko sellainen toiveissa? Itse olemme mieheni kanssa sellaista nyt 2 vuotta odotelleet, ehkäpä siksi se kiinnostaa minua. Toiseksi kiinnostaa alkuperäinen alasi, jota jo yllä kysytään.
Kyllä, olen vaalea ja korostan alle kolmekymppinen ;).
Lapsikysymys on erittäin henkilökohtainen, mutta en nää syytä miksi en siihen voisi vastata. Eli ei, meillä ei vielä ole lapsia eikä meillä myöskään ole asiasta kovin jyrkkää mielipidettä suuntaan eikä toiseen.
Mutta ehkäpä se meillä, kuten varmasti suurimmalla osalla ihmisistä, tulevaisuudessa tulee ajankohtaiseksi.
Nykyinen alani tuli ilmi ensimmäisen kysymyksen vastauksessa :)
… Mietin itsekin, millä alalla työskentelet, veikkaukseni on hoitoalalla. Ehkä siksi, että olet niin empaattisen oloinen. Samoin kuin Maiju, olet vaalea ja kolmissakymmenissä. Sisustustyylistä päättelemällä selkeyden ystävä ja järjestelmällisen oloinen..ehkä neitsyt tai vaaka tai kaksonen horoskoopiltasi. Olen kyllä huono arvailemaan, pahoittelut, jos meni ihan pieleen.
Mielestäni oot hyvä arvailemaan! Hoitoalaveikkaus tässäkin kyllä väärin :D. Jep, olen selkeyden ja järjestelmällisyyden ystävä :). Onneks mieskin pitää siisteydestä (tosin ei meillä tosiaankaan aina paikat oo tiptop)! Oon monesti miettiny et millaista ois elää sellasen hälläväliä-tyypin kans… Tavaroita ois siellä täällä, joka kaapista löytyis vähä jotakin… Mun mielestä esim. vaatehuoneessa jokaisella vaatekappaleella tulee olla oma paikkansa, jos ei nyt ihan oma paikka ni ainaki oma vetokori, mistä löytyy mitäkin. Noin kerran vuodessa ”joudun” (haluan siis itse tehdä sen :D) käymään läpi miehen vaatekorit eli ei paha vai mitä ;). Ja silloinkin järjestelyntarve on aika pientä! Järjestelmällisyys helpottaa arkea ja on niin kiva esim. pyykätä ku tietää heti mihin mikäkin vaatekappale kuuluu kun sille on oma paikkansa odottamassa!
Myöskin meidän keittiössä jokaisella astialla on oma paikkansa. Samoin oli edellisessä kodissa, jossa oli pienempi keittiö eikä mies siltikään edes kolmen vuoden asumisen jälkeen muistanut missä kaapissa on mitäkin :D. Aina ”missä meillä on teemukit?” ”missä niitä jälkkärikippoja oli?”. Täällä on sujunu jo hieman paremmin; vuoden aikana kysymyksiä on tullu ehkä pari kipaletta!
Joskus astianpesukonetta tyhjentäessäkin täytyy kysyä ”mistä tää on?”
Silti hyvä kysyä, oishan se ikävää jos samoja kippoja ois ripoteltuna kolmeen eri kaappiin! Mut en mä ny yöuniani moisten takia menetä, ihan pienesti vaan löytyy tätä Frendien Monicaa ja olen ylpeä siitä :P.
(Meillä muuten miehen kotitöihin kuuluu imurointi (oma valintansa) ja mulle muut! Mites teillä?)
Niin ja horoskoopiltani olen herkkä ja tunteellinen kalat :).
Kuuluuko muuten kaloihin se et ku jostain oikeen innostuu ja alkaa puhumaan, ei siitä meinaa tulla loppua… huoh…
Seuraava kysymys :D
… Pidän kovasti blogistasi ja kissoistasi <3. Kissat ovat eläimistä ihanimpia, mutta meidän allergiaperheeseen niitä ei voi ottaa :(. Pidän myös sisustus jutuista vaikka minulla onkin aivan erilainen maku, jotenkin kuitenkin teidän moderni ja pelkistetty koti kolahtaa tämänkin romantikon mieleen. Neljän pienen lapsen äitinä myös luen välillä kaiholla teidän ”helposta” ja ”huolettomasta” (ja ennen kaikkea siististä ja järjestelmällisestä) kahden hengen elämästä, käyn siis hermolomalla täällä ;D Olen kuitenkin suht uusi lukija, joten en tiedä oletko paljastanut noiden suloisten kehräävien eläinystävien nimiä (ja tahdotko edes), mutta ne minä tahtoisin tietää :)
Kissojen nimet ei oo vielä täällä tullu ilmi. Oon kohta vuoden kirjotellu täällä ilman nimiä, joten tuntuu oudolta yhtäkkiä paljastaa nimet. En tiiä ymmärrättekö, mut asiasta on tullu mulle jonkulainen kynnys, niin naurettavalta kuin se kuulostaakin :D.
Lupaan tehdä jonkulaisen esittelyn molemmista kisuista (on ollu mielessä jo pitemmän aikaa), pitää kattoo jos kesälomalla ois aikaa paneutua asiaan! Ja eiköhän ne pumpulipalleroisten nimetki täällä ennen pitkää esiin tule :).
Ainakin blogini facebook-sivulla, siellä paljastan muutenkin aina hieman enemmän.
Jos vielä heräs jotain kysyttävää, saapi ihan vapaasti kysyä!
Sillä luvassa on vielä toinen tällainen kysymyspostaus (kaikkiin minulle esitettyihin kysymyksiin en siis vielä tässä vastannut voitteko kuvitella), joskus lähitulevaisuudessa, heti kun ehdin!
10 pistettä ja kissamerkki niille jotka luki koko piiiiitkän stoorin :)
>Apua, oon jotenkin aina kuvitellu että sulla on tummat hiukset :D. Ei sillä että vaaleissa hiuksissa olisi vikaa, mutta jotenkin oon aina ajatellu sut bruneteksi :)
>Tietysti luin koko postauksen; oli tosi, tosi kiva ja mielenkiintoinen! :-)En tieda mista arvasin, mutta kuvittelinkin sinut matkailualalle. :-) Euroopassa on kylla todella paljon paikkoja, mihin haluaisin. Erityisesti kiinnostaa Italia, Kroatia ja talla hetkella ykkosena Malta! Matkailupostaukset on kivoja, ja jos saa viela toivoa niin kerro Italiasta?Vaikka meidan kissat onkin kaikkein rakkaimpia niin taytyy sanoa, etta tuo teidan nuorempi neiti on kylla maailman suloisin ja sopoin kissanpentu!! <3Yhdessa kuvassa han nayttaa ihan meidan toiselta kisulta, varit vaan erit. Yritan joskus ottaa samanlaisen kuvan ja lahetan sulle! :-)Meillakin miehen tehtavia on imurointi ja ma teen aika lailla kaikki muut, tosin hankin kylla onneksi tekee muitakin juttuja, mutta kun han imuroi aina niin perusteellisesti niin ehdin siina ajassa tehda jo vaikka mita. Ai niin, ja han pesee ikkunat!Ymmarran ihan hyvin, ettet halua laittaa kuvia tai paljastaa nimia, ethan sa tieda meista lukijoistakaan kaikkea. Nain on hyva! Ihana blogi. :-)
>Kiva postaus! Ja voi että noita kisukuvia <3 Kahden kissan omistajana oon sun kanssa täysin samaa mieltä, että aina vaan kivampi ja heille parempi, että heitä on kaksi. Meillä neidit otettiin löytöeläinhoitolasta samaan aikaan (heidät oli siellä tutustutettu toisiinsa)ja ovat suunnilleen saman ikäisiä. Välillä ihan sydän sulaa kun näkee, miten hyvin tulevat keskenään toimeen ja ovat toisilleen tärkeitä, niin eri luonteisia kuin ovatkin (meilläkin toinen neideistä ADHD ;D)Mä olen myös tarkka siitä, että tavaroilla on omat paikkansa. Turhauttaa sellanen, jos aina sais ettiä tavaroita. Meillä kans mies on onneksi suht tarkka ja siisti ja oon kans miettiny joskus, oisko musta elämään ei-niin-siistin ihmisen kanssa. Meillä kotihommat jakautuu aikalailla niin, että mä hoidan työt sisällä ja mies ulkona (mm. autot, ruohonleikuu, lumen kolaus ym.)Toimii meillä.Mukavaa keskiviikkoa sulle :)-I-
>Ihana postaus! Enpä olis arvannu sun ammattia, kyl mä aattelin et se jotenki liittyy asiakaspalveluun :) mut oisin arvannu jotain muuta alaa. Minustaki sun blogi on hyvä just näin! Rags tuossa yllä kirjoittikin hyvin et ethän sä tiedä meistä lukijoistakaan kaikkea :)Meillä sama juttu, mies imuroi, harvoin mä. Ja tietty puistelee matot. Mä teen sit muut :) mut monesti oon tullu kotiin ku mies on siivonnu ja vaihtanu jopa järjestystä ;) Oho!Kiitos tästä postauksesta, oli kiva lukea ja oisin lukenu vielä enemmänki ;) Jatko-osaa odotellessa!
>Eihän tää postaus ollutkaan niin pitkä kun luulin. Mutta mielenkiintoinen kyllä. Heh olin kuvitellut sut bruneteksi ja neitsyeksi, hassuja ylläreitä tuli.Nimim. yksi neitsyt.
>Tosi kiva tälläinen pitkä postaus,mielelläni lukisin näitä enemmänkin=D Uusia "paljastuksiakin" tuli,vaikka kyllä sitä jonkinlaisen mielikuvan aina lukemiensa blogien kirjoittajista itselleen muodostaakin,olkoonkin sitten oikea tai väärä=)Sulla on kaikin puolin muikea blogi,tosi kiva seurattava!Kivaa päivää!
>Minua yllätti eniten ikäsi! En siis tarkoita että vaikuttaisit varsinaisesti ikäistäsi vanhemmalta, vaan elämäntilanteesi antoi jotenkin olettaa että olisit yli kolmekymppinen :D Hassua ajatella ettei meillä ole niiiiin hirveästi ikäeroa ja minä asun jossain pienessä vuokraopiskelijaboxissa (johon olen sidottuna vielä viisi vuotta ainakin nuiden opintojen vuoksi) ja sulla on jo ihana oma koti mitä laitella oman mielen mukaan! Mutta noh, itsehän olen alani valinnut, pitää vaan pistää vauhtia näihin opintoihin niin jospa sitä itekkin pääsis jo muutaman vuoden päästä haaveilemaan pysyvästä kodista! :D
>Työsi yllätti minutkin :). Ihana tuo vanhemman typyn vaatimus "isille". -Pilvi
>Olipa ihana esittely <3 Olen itsekin tarkka siisteydestä, vaalea, kissaihminen ja rakastan matkustamista =)
>Anonyymi: apua, menikö sulla ihan pasmat sekaisin :D. tosin tammikuussahan vilahteli jo joitain kuviani ja niissä kävi myös ilmi vaaleat hiukset, tosin eipä juuri muuta :DRags: voi miten ihana et tykkäsit! onko jotain tiettyä mitä Italiasta haluisit tietää? voi miten kultaisesti sanottu meidän pikkupirpanasta <3. se oli mustakin maailman ihanin :D. jotenki sellanen kissakorttien kisuvauva :D. juu laitahan kuvaa tulemaan ku saat otettua!joo kyllä mullakin on tullu nyt imuroitua muiden kotitöiden ohella ku mies on tehny terasseja. ja kyllä hän saattaa muissakin jutuissa joskus autella :). oon täysin samaa mieltä tuosta etten mä tiiä läheskään kaikkia blogini lukijoita (tosin tutuista ihmisistä tiedän kyllä ketkä täällä käy, kaikki eivät vain tiedä mun tietävän :D), täällä käy tuhansia ihmisiä kommenttia jättämättä, joten en minäkään hirveesti ala paljastella ;)I: no siis aivan!! kyllähän ihmisetkin kaipaa seuraa ni miksei sit eläimet, aivan yhtä lailla! monesti lapsiakin tehdään enemmän kuin yks, et ois toisilleen kaverit, joten sama pätee lemmikkien kohdalla!tuosta järjestelmällisyydestä tuli taas mieleen et voisin käydä melko lailla taas kaappeja ja laatikoita läpi ja karsia tavaraa ja järjestellä, varsinki olkkarissa ja ruokailutilassa! jollekin sadepäivälle sopivaa hommaa :D. ja kiitos samoin :))J: voi kiitos, ihana et tykkäsit! mitähän veikkasit mun alaksi, hmm.. :Dtotta, Rags sanoin viisaasti :). sinäkin voisit muuten tehdä blogissasi jonku täntyyppisen esittelyn itsestäsi, ois tosi kiva lukea!oho, meillä mies ei uskaltais vaihtaa järjestystä ;D. pelkäis varmaan et se menis kuitenki takas ennalleen samantien :P, en tiiä mistä moinen…seuraava osa sisältää vähemmän kysymyksiä, mut pituudesta en osaa vielä sanoa ;DOuti: ai eikö, no huh! kiva että tykkäsit ja sun kuvitelmat oikaistiin :DKirsi: ee mahtavaa! tosi kivan vastaanoton sai näin pitkä postaus, vähä etukäteen jännitin lukeeko kukaan muu ku kysymysten esittäjät :). seuraava osa sisältää vähemmän kysymyksiä, kysymykset liittyy siinä enemmän sisustukseen ja tähän taloprojektiin, erittäin mielenkiintoisia kysymyksiä esitetty siinäkin!kiitos Kirsi kehusta, väkisinki tulee kiva päivä ku tämmöstä kuulee :). aurinkoa sulle!
>Olipa kiva postaus, ja kyllä, luin kokonaan ;)Palveluammattiin olin sinut jotenkin laittanut, mutta sitä oletko brunetti tai blodi, en ollut edes ajatellut.Kissa ja koira ihminen olen minäkin, mutta tytön ja miehen allergian vuoksi annettiin Nelli koirammekin pikkuveljeni hyvään kotiin. Kissoja minulla on ollut aina pienenä. Oikein hyvää viikkoa sinne "pohjoiseen" ;)
>Kaikki kiinnostaa Italiasta! En ole kaynyt kuin Roomassa (ja Ostia Anticassa ja Lido di Ostiassa), mutta haluaisin esim. Garda- tai Como-jarville, Toscanaan, Siciliaan, tai oikeastaan ihan minne pain Italiaa tahansa. Olisi ihanaa reissata pohjoisesta etelaan ja saaret myos. :-)
>Jee, mun veikkaus vaaleasta tukasta (en siis kirjoita blondi) meni oikein ja se että olet tyttäremme ikäinen! Mutta siinä kysymysblogissa ilmoitin tyttäreni iän 28v. Kyllä nyt nolottaa etten muistanut ainoan lapsemme ikää oikein, sehän on 29v.Niiiin ihana täytekakku kuvassa että lihoin pelkästä katsomisesta!Ja se kuva jossa pikkukissa ison selän takana saa mut itkemään, tuli niin orpo olo vaikka kisu hymyileekin.Minäkin olisin veikannut hoitoalaa (työvuorot) tai kiinteistövälittäjää jossa olisitkin hyvä kunhan ensin stailaisit myyntikohteesi ;)Mullakin on lentopelko ja lisäksi korkeanpaikan kammo. Mökki on tiiviisti maankamaralla, hih
>Kaoka: voih, ihana että olinkin nuorempi mitä olit ajatellu :D. happyhappyhappy!!! ei siitä oo niin kauan ku itekki vielä opiskelin ja vuokralla asuin, aikansa kutakin eikös niin :). ja ajattele kato niin et nyt sulla on hyvin aikaa suunnitella sitä omaa unelmakotia, ehdit rauhassa miettiä mitä haluat ja mikä se oma maku onkaan, ei tuu sit hätiköityjä päätöksiä ku aika koittaa vaan tiedät just eikä melkee mitä tuleman pitää!paljon tsemppiä opiskeluihin, nauti myös kesästä ja aivan ihania kisuja sulla <3 kävin kurkkaamassa :)Pilvi: heh, kiva et osaan yllättää!! :)mapela: voi kiva et tykkäsit, kiitos siitä! nuo onki erittäin hyviä piirteitä/puolia ihmisessä :))Mia: kiitos että luit! ja kiitti :D kivaa viikkoa sinne etelämpään, paistaaks siellä? täällä ei…Rags: voi mä tahon kans noihin samoihin paikkoihin mitä mainitsit, en oo siis vielä käyny, joten ei taida tulla Italia-esittelyä ainakaan toistaseks :D. Italia-kiertomatkaa haaveilen minäkin, mut toinen puoli on se etten halua olla kauan pois kotoa… en tiiä mikä mulle on tullu, onko se tää ikä vai mikä :DJ: joo jee teehän :D ois tosi kiva!Viivi: luulen et sun tytärtä ei haittaa vaikka muistit hänen iäksi 28 etkä oikeaa 29 ;D. voih, älä suotta itke <3. heti kuvanoton jälkeen kaappasin pikkusen syliini halittavaksi <3. ja tää pikkunen on kyllä kostanut isommalle nämä pentuajan sähinät (mm. säikäyttelemällä säännöllisesti) :Dlentopelko on kyllä kamala :/ se ei hellitä vaikka kuinka lentäis, testattu on moneen kertaan!
>Kerro niista paikoista Italiassa, missa olet kaynyt? Makaan en oikein raaski olla pitkia aikoja poissa kotoa, kisuja tulee aina valtava ikava. Olisi kiva vaikka asustella jossain pienessa kylassa, reissata sielta autolla lahialueille. Nakisi sita "oikeaa" Italiaa. Ja tehda noita matkoja usein, ettei tarttis olla kotoa poissa kauan. :-) Kotiin on aina ihana tulla vaikka reissaamisesta tykkaankin. :-DRagsPS. Tylsa paiva toissa, sorry kun valtaan sun kommenttilaatikon….!
>Rags: saa vallata ihan vapaasti :))voin tehdä joskus tollasen postauksen, mut voi olla et siihen menee kauan, on niin kauheesti postausideoita pää täynnä ja aiemmin esitettyjä postaustoiveita listalla :D. siinä meneeki mun kesäloma, haha! joo se kissaikävä on ihan järjetön, sydäntä riipasee aina ku jätän kisut hoitoon vaikka tiiän et mun vanhemmilla ne on maailman parhaassa hoidossa. silti tiiän et kisut kaipaa omaa kotia, joten paras oiski jos joku aina meidän matkojen ajaks muuttais tänne meille niitä hoitaan :D
>Jaksan kylla odottaa, mutta jos vaan itseasi huvittaa ja jaksat sellaisen postauksen tehda. Tosin ihan mitka vaan matkapostaukset kiinnostaa. :-)Kiva etta sulla riittaa postausideoita, tanne on joka aamu niin kiva tulla, kun on aina uusi postaus odottamassa!!! Hemmottelet meita niin kovin. <3Rags
>Teidän kissat on sitten samanlaisia kuin meidän! :D Vanhempi on kaks vuotta ja nuorempi kohta vuoden ja vaikka ne on jo melkein vuoden kohta asunu yhdessä niin siltikään ne ei tykkää toisistaan. Kyllähän ne tykkää leikkiä yhdessä ja juosta ympäri asuntoo jahdaten toisiaan mutta ikinä ne ei nuku vierekkäin. Samalla sängyllä ne pystyy olla, mutta kaukana toisistaan :D Meilläkin vanhempi kisu sähisee pienemmälle joskus vieläkin. Toivottavasti niistä joskus tulee kavereita.
>Mäkin oon aina luullut sua bruneks ja ehkä muutaman vuoden nuoremmaks, mutta sehän ei oo kai paha juttu? :D Matkailuala oli aika yllätys..olisin veikannut kanssa hoiva-alaa tai sitten olisit voinut olla myyjä vaikka kultasepänliikkeessä..don't ask why :D
>Voi ku kiva postaus, uutena lukijana kiva kuulla jotain tällaisia yleisiä faktoja, mistä ei yleensä postauksissa kirjotella. Ja ihana tuo kilometrivastaus kisukyselyyn :)
>Ihana postaus ja teidän kissat on vaan ihania ja auttoi mun kissakuumeen lievityksessä ennen omien vaavien kotiutumista :)Meillä kotityöt jakautuu aika hyvin puoliks. Eli siis mä käytän upeita kotitöiden välttelytaitojani niin, että viimeksi kun siivottiin niin mä vaan poistin sohvatyynyistä kissankarvoja ja mies hoiti muun (paitsi että kyllä tiskasin vielä samana iltana). Ikävä kyllä paljastin sen illalla, joten nyt mies osaa varoa :DKyllä tunnustan olevani laiska, mutta kyllä mäkin niitä kotitöitä teen :)
>Moi! Hauska tutustua :-) Tietysti minä tunnollisena ja kilttinä tyttönä luin koko jutun. Mulla ei menny "kuin" vartti lukiessa, mutta sulla on varmaan menny useampikin tuota kirjoitellessa. Kiva, kun kirjoitit. Meillä minä teen kaikki kotityöt, kun kotiäitinä vielä olen. Tai kyllä meillä mies pesee saunan ja laittaa aika usein ruokaa ja tekee pihatyöt (silloin kun niitä oli :-)) Niin ja tyhjentelee tiskikonetta. No kyllähän se sittenkin jotain tekee ;-) Mutta kohtapa tuo muuttuu vielä enemmän minun hyväkseni, hih!
>Teidän onnellisen pikkupalleron kuvat ovat niin ihania, todellakin postikorttiainesta :) Pikkuinen on niiiin suloinen, että tekisi mieli ottaa syliin ja rutistella ja rapsutella <3Tosi kivasti ja pitkästi olit vastaillut kysymyksiin, näitä olisi kiva lukea lisää. Taidan tuntea sinut niin hyvin, että tällä kertaa ei yllätyksiä tullut, mutta ainahan sitä voi paljastua vaikka mitä yllättävää :)
>Voi ei, voisin nyt hävetä silmät päästä, mutta olen kuvitellu koko ajan että olet yli 40-vuotias :D Mistäköhän ihmeestä sekin on tullut..
>Olipas mielenkiintonen postaus!!!Mäpäs kysäsen sulta vielä että asusteletko Satakunnassa??
>Rags: juu kyllä jotain matkapostausta voin väsätä :)). tosin suurin osa Italian lomakuvista on ns. vanhanaikaisia kuvia, ei ollu vielä digikamera-aikaa… oi miten ihanasti sanottu tuo hemmottelu, kiitos, toivon niin :))Anonyymi: voi heh, hauska kuulla et muilla on samanlaista, luulin et kaikkien muiden kisut on parhaat ystävykset :D. kyllä ne tykkää toisistaan, mut meidän vanhempi kisu on vaan jotenki semmonen arempi, ku taas nuorempi tekis itteensä kovin innokkaasti tykö :D. haistelee ja on aika ronski otteissaan, vanhempi yrittää sillä sähinällä saada sitä kuriin ja hillitymmäksi :D usein tuloksetta… mut vanhempi on kuitenki loppupeleissä se pomo jos oikeen ärähtää!Nanna: ei oo paha juttu :). kultasepänliikkeessä :D olipa yllättävä, mut kiva työhän se ois!Liinu: huippua et tykkäsit tästä postauksesta! juuh, kilometrivastaus tosiaanki :D. ne, joita se ei niin kiinnosta, voivat helposti skipata :PKittyCatCat: voi kiitos sulle! ootte onnekkaita ku saatte pitää jopa kahta kisuvauvaa <3. heh, ovela konsti sulla :D. mä kerran testasin tontyylistä ku entisessä kodissa laitettiin jostain syystä yhdessä pyykkejä kuivaan… asettelin yhtä paitaa lähes koko ajan ja mies sai laittaa melkeen kaikki vaatteet yksin kuivuun, se hokas jutun vasta ku repesin :DHanna.A: moi ja kiitti ku annoit vartin aikaasi :). mulla tosiaan kirjoittamiseen ei ihan vartti riittäny! Marika: voi kiitos, suloisuudet on just pihalla etten voi niitä työpäivän päätteeks halia :/. toinen vastauspostaus on jo työn alla, toiv. pidät siitäkin :)Saara: VOI EI SAARA :D miten ihmeessä oot voinu ajatella noin :D. noh, toivon et oon tämmönen vielä yli 40-vuotiaanakin :))FanniAuroora: voi kiva et tykkäsit, ihana juttu! Keski-Pohjanmaalla asun :)
>Voi että, löytyipäs täältä kiva blogi!Tuosta kissa-aiheesta on kommentoitava sen verran, että meilläkin alkuvaikeuksien jälkeen huomattiin, että kaksi kissaa on todellakin parempi kuin yksi!Vanhemman kissaneitimme tarina alkaa siitä, kun toisen siskoni pikkupojalle oltiin ottamassa maalaistalosta kissaa. Pentueeseen kuului myös kaksi muuta pentua jotka hävitettäisiin, jos ei ottajia löydy. Siskoni sitten infosi asiasta minua ja pikkusiskoani, ja päätimme heti paikalla adoptoida pienet kissarukat. Ihana mieheni suostui saman tien suunnitelmaan ja Mauno-neiti muutti meille jo kuusiviikkoisena. Se kiintyi kovasti varsinkin mieheeni ja oli kovin ikävissään vastassa, kun tultiin töistä. Ruvettiin sitten miettimään neitoselle pienen kaverin ottamista, ja pienen etsiskelyn jälkeen työkaverin kautta toinen pieni kissaneiti löytyikin. Pienten mutkien kautta pikkuinen, määrätietoinen Saimi sitten tuli meille 7-kuisen Mauno-neidin suureksi närkästykseksi. Ennen miehen kainalossa nukkunut ja meitä hellinyt kissaneiti ei suostunut puhumaan meille moneen viikkoon, oli allapäin ja asusti lähinnä saunassa. Saiminkin kanssa oli ongelmia, se ei suostunut käyttämään samaa kissavessaa M:n kanssa ja pissi ja kakki ympäri asuntoamme. Ensimmäiset viikot olivat siis todella rankkoja. Tajuttiin sitten kokeilla tavallisen hiekan vaihtamista pelletteihin ja se auttoi kai peittämään hajuja sillä kissatkin alkoivat pikku hiljaa tottua toisiinsa. Nykyään ne tulevat hyvin juttuun keskenään ja viihtyvät mukavasti keskenään sillä aikaa kun ollaan töissä. Maunokin nukkuu taas miehen kainalossa, Saimi minun jaloissani :)Ilo on tosiaan kaksinkertainen, samalla vaivalla kuin yhdenkin kanssa. Matkoilla kissit kulkevat mukavasti omissa kantokopissaan autossa, joten yksinkin niiden kanssa pystyy liikkumaan aika helposti. Ruokaan ja kissavessaan menee himppasen enemmän rahaa kuin yhden kanssa, mutta summa on hyvin pieni. Tärkeintä on, että kissoilla on seuraa toisistaan, kun meillä molemmilla on miehen kanssa työpaikka toisella paikkakunnalla ja saatamme olla pois kotoa kymmenenkin tuntia päivässä.
>Tinttu: heippa ja kiva et löysit tänne! :)ihana tarina teidän kissoilla, oi että <3. itekkään en vois enää kuvitella elämään vain yhden kisun kans, pakko olla kaks :). meillä on kans varmuuden vuoks hiekkalaatikko sisällä, nuorempi varsinkin talvisin joskus tarvii ku ei tarkene ulos. en oo moneen vuoteen käyttäny minäkään kissanhiekkaa, pelletit on parhaita! nätemmän näköisiä ja tosiaan eivät haise eivätkä roskaa läheskään niin paljo ku hiekka!silityksiä sinne Maunolle ja Saimille :))
>Olipas täällä ihanan paljon luettavaa lomareissulta paluun jälkeen!:) Ajattiin sun kotipaikkakuntasi ohitsekin ja ajattelin, että täällä se S asuu…:) Oi, oletpa sä matkustanut paljon! Mä olen käynyt vain kerran Espanjassa Benidormissa ja Kreikassa Skiathoksessa. Kyllä munkin mielestä 2 kissaa on parempi ku yks, meidän tytsythän on sisaruksia ja välillä tappelee ja sähisee villisti, mut enimmäkseen hellivät toisiaan. Kiva, ku paljastit näitä juttuja. Lisää, lisää…:)
>Aikku: mä mietinki et missähän sä meet ku ei kuulu eikä näy :)). jaa kiva et tulin sun mieleen, missäs olitte reissussa? Benidormissa oiski ihana käydä, en oo vielä käyny!joo pitää sitä välillä aina puhdistaa ilmaa, sit voi taas olla parhaat kaverit :)
>Hauska postaus ja kiva että jaksoit vastata kysymyksiin :)Minä olin puolestani ajatellut sinut paljon nuoremmaksi! Siis aika paljonkin, ajattelin että olisit noin 25-vuotias tai alle. Ja tästä päättelin sitten toisten tapaan, että olet varmaan hoitoalalla (nuorena valmistunut, oman alan työpaikka saatu, omakotitalo rakennettu). Kiva että vastasit myös lapsi-kysymykseen, vaikka se varmasti on monelle hyvin henkilökohtainen asia. Ajattelin joskus, että sinullahan saattaisi hyvinkin olla jo lapsia, et vain ole halunnut syystä tai toisesta esitellä heitä täällä blogissasi:D Mut ainoa ongelma oli vaan lastenhuoneen sijoittaminen teidän taloon, kun kaikki huoneet tuntui jo esitellyn täällä :D Tunnut suhtautuvan noihin ihaniin kissakavereihisi aika äidillisesti, joten toivottavasti saat ehkä (jos siis haluatte)jonain päivänä myös ihmislapsia :) Lastenhuoneen sisutamisestakin ois kiva lukea, sillä aihe on ajankohtainen mulle.Joskus taisit kertoa myös teidän ihanista mökillä vietetyistä kihlajaisista. Mut olletteko te jo naimisissa? Hääpostaus ois kanssa kiva, kun sulla on varmaan tosi hyviä koristeluideoita. Oisko mahdollista toteuttaa tällainen ''Unelmieni häät''-postaus, olitte sitten naimisissa tai ette?-hansuli
>hansuli: kiva et tykkäsit! heh, 25-vuotiaana vasta opiskelin :). kiva kuulla ihmisten muodostamia mielikuvia musta!haha, hauska toi lapsi-analyysi :D. toivotaan et luoja meille lapsen suo, sitte jos/kun se joskus ajankohtaiseksi tulee. pari lastenhuonepostausta täällä on jo ollukki, löytyy tags-rykelmästä nimellä lastenhuone. toki voin toteuttaa myös uuden lastenhuonepostauksen jonain päivänä, tyyliin "tällaisen lastenhuoneen omalle lapselleni haluaisin". laitanpa korvan taa!ei olla naimisissa. unelmien häät -postausidea on myös kiva, funtsin sitäkin :))kiitos kivasta kommentistasi!
>Me ajettiin lomallamme ensin Jyväskylään, jossa kävimme Päijänne-risteilyllä, yövyimme hotelli Jyväshovissa (ja söimme oikein "herroiksi" hienot ja kalliit ateriat viinin kera), siitä sitten Mikkelin kautta Imatralle, jossa yövyimme Imatran Valtionhotellissa, jossa kylpylän puolella rentouduimme ja sen jälkeen taas hienot ateriat…Sieltä sitten Puumalan kauniitten maisemien kautta Suonenjoelle ja sieltä kotiin…Kiva ja rentouttava reissu! Kyllä Suomessaki on kiva matkustaa.
>Aikku: voi kuulostaa aivan mahtavalta! jotain tommosta toivoisin minäki omalta lomaltani, kotimaanmatkailua! Suomi on niin kaunis :). tuli vaan mieleen et nuo ei oo kyllä lähellä meidän kotikaupunkia :P
>Lähempänä sun kotikaupunkia kuin mun…:) Eli matkaa tuli meillekin, ajettiin kolmen päivän aikana n.1400 km!!!!! Eli pohjoisempaa matkasimme reissuun, mutta kyllä kannatti! Voin kyllä suositella kaikkia noita mainitsemiani paikkoja, varsinki Puumalan seutu monine järvineen on erityisen kaunis<3
>Aikku: ahaa, enhän kyllä ees tiedä missä sä asut, vai olikohan se Oulu… :)eilen vähä suunniteltiin jotain pienimuotoista reissua Järvi-Suomeen, saapa nähdä millaisena toteutuu! mukavaa viikonloppua!