Heh, aivan kuin näitä projekteja ei olisi jo ennestäänkin, niin tähään samaan syssyyn täytyi hankkia vielä yksi lisää! Ainahan sitä pitää jokin projekti olla käynnissä! Olimme pari viikkoa sitten Pietarsaaressa ja kävin siellä samalla yhdellä kirppiksellä. Muuten vain pyörimässä, kun en ollut kyseisessä paikassa vuosikausiin käynyt. Eräälle käytävälle kääntyessäni en ollut uskoa silmiäni: pino koivujakkaroita viiden euron kappalehintaan! Olin jo pitkään etsinyt koivujakkaroita tuunattavaksi, mulla oli netissä aina välillä ostoilmoituksiakin niistä, mutta kukaan ei ilmoittanut myyvänsä sellaisia. Niinpä olin aivan silmät suurina tuon pinon nähdessäni ja pelkäsin, että onko joku jo ostanut ne ja laskenut ne vain siihen lattialle, pois käsistään… Nopea vilkaisu ympärille ja näytti siltä, että jakkarat olivat siinä myynnissä! Niinpä aloin heti testailemaan niitä ja siirsin ne aina eteenpäin miehen haltuun ettei kukaan vain luulisi, että ne ovat vapaana :D. Päädyin ostamaan neljä, sillä viidennen ja viimeisen jakkaran jalasta oli lohjennut aika iso pala. Näin ollen mulla on nyt neljä ihanaa koivujakkaraa täällä kunnostusta odottamassa! Jämäköiltä ja tukevilta vaikuttavat, joten iso plussa jo siitä!
Jonkun toisen romu oli todellakin mun aarre ♥. Mietin samalla, että miten tuuripeliä tuo kirppistouhu onkaan! Että juuri sinä päivänä päätimme lähteä Pietarsaareen ja juuri sille kirppikselle, jonne joku oli vienyt näitä etsimiäni jakkaroita myyntiin. Vuosien mittaan aika paljonkin kirppistouhua (sekä myyjänä että ostajana) harrastaneena voin todeta, että jokaiselle tuotteelle näyttää olevan ostaja olemassa. Jos joskus joku tuote ei menekään kaupaksi, ei se välttämättä johdu siitä, että hinta on liian korkea, vaan siitä, että se oikea ostaja ei ole sattunut kohdalle. Tämä ei tietenkään auta asiaa silloin, jos tarpeettomista tavaroistaan haluaa nopeasti eroon, mutta ainahan tämän touhun voi ottaa ikään kuin harrastuksena ja myydä itselleen tarpeetona silloin tällöin erilaisissa tapahtumissa. Sellaisia varsinkin näin kesällä riittää!
Ostamistani jakkaroista kolme on selvästi samaa sarjaa ja yksi (yläkuvan kasan päällimmäinen) hieman erilainen. Se muistuttaa eniten Artekin jakkaroita, tiedä vaikka olisikin vanhaa Artekia? No ehkä ei kuitenkaan, en ole asiaan edes perehtynyt, olen vain miettinyt, millä sävyillä nämä ihanuudet maalaisin! :D
Ensimmäinen on jo työn alla keittiön pöydällä:
Hioin tuolin lakkapinnan eilen iltamyöhällä autotallissa miehen puuhastellessa harrasteautonsa kimpussa ja samalla sudin siihen jo tartuntapohjamaalinkin. Tänään toin tuolin keittiöön ja tartuin maalipensseliin. Tässä kuvassa kaksi tuolin jalkaa on maalattu pintamaalilla ja nekin vasta yhteen kertaan. Mies ja poika lähtivät puistoon, minä päräytin jazzin soundit ilmoille, laitoin makaronilaatikon uuniin ja tartuin maalipensseliin. Alunperin ajattelin, että tämä minttu jakkara saa kodin pojan huoneesta, mutta niin herkku tästä näyttää tulevan, että saapas nähdä joudunko omimaan sen työhuoneeseeni, heh!
Onneksi ostin jakkaroita jopa neljä, niin on mahdollisuus maalata useampi erilainen versio! Jakkarat olivat niin reppanan ja kulahtaneen kuluneen näköisiä, että on ilo ja kunnia ehostaa ne, jotta saavat vielä monia käyttövuosia lisää. Tuo työn alla oleva alkaa näyttää jo ihan uudelta pienen ehostuksen jäljiltä!
Yksi jakkara olisi kiva maalata kauttaaltaan hempeällä roosalla, yksi voisi olla mustavalkoharmaa ja yksi vaikka kokonaan valkoinen. Tässä onkin se suurin ja työläin osuus: päättää maalisävyt! :D Maalia ei muuten paljoa per jakkara kulu, ihan yllätyin! Onko teillä maalisävyihin ehdotuksia?
Ihana löytö ja tuoleista tulee varmasti ihania!! Minulla on edessä pinnatuolien käsittely.. Löysin myös kirppikseltä ja pitäis uusi maalipinta saada niihin :) kysymykseni sinulle onkin että mitä tuo maali on millä maalaat? Olisiko sinulla jokin maalisuositus, värin tulisi olla musta..
Eikö vain! Maalaan näitä Helmi-kalustemaaleilla; ovat juurikin puupinnoille tarkoitettuja. Valitsin kiiltoasteista puolihimmeän, joka on just hyvä! Kiiltävä kiiltää silmissäni liikaa ja täyshimmeä on puhdistettavuuden kannalta huono, joten tämä oli oikein oiva kompromissi. Vastasiko tämä yhtään kysymykseesi? :)
Kiitos vastauksesta, juuri tuota asiaa hain :) pidetäämpä tämä puolihimmeä mielessä siis maalikaupoilla. Vaikuttaa kyllä hyvältä.
Ole hyvä! :)
Ei nyt ehdotusta värisävyyn, mutta muuta muisteloa olisi tarjolla :) Meillä oli (ja on kai vieläkin?) kotikotona parikin tuollaista jakkaraa, mitkä kestivät hyvin niillä kiipeilyn, kun piti jotain saada ylähyllyltä ja itse olin lapsena vielä liian pieni niihin muuten yltämään. Ikeasta ostin monta vuotta sitten samannäköisen jakkaran, mutta se on sen verran kiikkerän oloinen tapaus, etten sille näin aikuisena hirveän mielelläni nouse :( Ja kuitenkin jakkarat ovat tietyissä tapauksissa parhautta! Nyt kiikkerä jakkaramme palvelee kukan alla :)
Jakkarat on kyllä niin käteviä ja monikäyttöisiä, kun toimivat lisäistuimen lisäksi sivu- tai kukkapöytänä. Ehkä poikani saa tästä jakkarastaan samanmoisen lapsuusmuiston kuin sinä! :)
Hienot tulee!
Minulla myös pinnatuoleja värin valinta edessä. Tori.fistä löysin Askon täyspäiset vanhat pinnatuolit edullisesti ja sit sain omia Keittiökalusteita myytyä – toisen romanin toisen aarre – oikeesti! Oon niin iloinen, kun nyt on mökille 8 vanhaa jämäkkää tuolia.
Minäkin olen kiinnostunut millä maalilla maalaat?
-päivi-
Kiva kuulla! :)
Eli Helmi-kalustemaaleilla maalaan, kiiltoasteeksi valitsin puolihimmeän, joka näyttää olevan just hyvä!
Moikka! Vinkkinä vaan, että kannattaa päällystää istuin ;) Itse olen verhoillut koulussa pari ja muutaman kotona. Helppoa ja myöskin helppo muuttaa ilmettä. Kangasta menee niin vähän, että esim. kirppiksiltä saattaa löytyä kivoja pieniä kangaspaloja, joista ei ehkä muuten voi tehdä mitään. :) Ja jos joskus kyllästyy jakkaroihin, voi (pehmustetun) istuinosan ottaa irti, kiinnittää seinään ja akustiikkalevy on valmis
Moikka Jenppu! Mutta mitäs jos ei millään halua? :D Kun se kauneus on juurikin tuossa, ilman pehmustetta :)
Se on kyllä totta :) Onneks noiden ilmettä on helppo muuttaa, jos joskus tulee toisiin aatoksiin :D
Niinpä :)
Ihan loistava löytö ja noin halvalla!
No eikö vain! :)
Väreiksi hempeä vaaleanpunainen-vaaleankeltainen-valkoinen <3 en tiedä miksi juuri tämä yhdistelmä tuntuu nyt niin ihanalta! Noissa Miosan helmissäkin, ai että miten herkkuja!! ja ennen vaaleanpunainen ei tullut mieleenkään sisustusvärinä.. näin se mieli muuttuu :D
Oi tuo on kyllä tosi herkku yhdistelmä minunkin mielestäni! Mieli tosiaan saattaa muuttua ;).
Heippa Satu!
Olen käynyt lukemassa sun ihanaa blogia aika säännöllisestikin, mutta en ole varmaan koskaan kommentoinut sulle mitään. Nyt oli pakko, koska tykkäsin niin noista sun kirppistä koskevista rohkaisevista ajatuksista. :) Itse ajattelen noista jutuista niin samalla tavalla. Ihana kuulla, että joku muukin ajattelee noin. :)
Mulle itselle tää kirppistely on suhteellisen uutta touhua, tai siis ainakaan myyjänä olemisesta ei ole vielä kovin paljon kokemusta. Nyt viime aikoina olen kuitenkin itse alkanut myydä turhaa tavaraa erilaisilla nettikirppiksillä ja todennut taas kerran, että toisen romu todellakin on jonkun toisen aarre! Ja just se, että kirppistouhu on todellakin tuuripeliä! Se on monesti niin pienestä kiinni, siitä, että satun lataamaan jonkin kuvan jostain tietystä tavarasta juuri tiettyyn aikaan jollekin tietylle forumille, jossa saattuu juuri sillä hetkellä olemaan surffailemassa joku, joka haluaa juuri sen minun myymäni tavaran itselleen. Tai sitten, että se minun tavarani sattuu osumaan myöhemmin jonkun sivustolla seikkailevan silmään. :)
Näin minäkin yritän ajatella, että jokaiselle tuotteelle näyttää olevan juuri se oikea ostaja olemassa. Ei tosiaankaan kannata heti lannistua ja alentaa hintaa, jos joku ei mene kaupaksi. Olen huomannut myös sen, että yllättävän ”kalliillakin” hinnalla joku saattaa jotakin ostaa, jos kokee tavaran itselleen sopivaksi ja tarpeelliseksi. Tietenkään vanhasta tavarasta ei voi pyytää uuden hintaa, mutta pilkkahinnallakaan ei viitsi myydä, jos tavaraa on käytetty vain vähän tai tuskin ollenkaan, ja se on priimakunnossa.
Toisaalta mulla ois kauhea palo päästä kaikesta turhasta tavarasta eroon NYT HETI, mutta sitten toisaalta on mukava harrastella tätä pikku hiljaa, ja ehkä siinä samasssa yhteydessä saada myös vähän rahaa (niitä uusia, mutta sitäkin ihanampia hankintoja varten). :)
Kivan näköinen jakkaraprojekti sulla on menossa! Vanhoista, kulahtaneista jutuista saa ihmeesti tosi kivan ja aivan uudenkin näköisiä, kun viitsii nähdä vähän vaivaa. Sitä paitsi tuollainen pikku puuhastelu on vain kivaa. :) Luinkin jo tuon uudemman postauksesi, jossa esittelit ensimmäistä valmistunutta jakkaraa. Ihanan näköinen tuli! :)
T. Leena
Hei Leena!
Kiitos kivasta viestistäsi; ilahduttavaa kuulla, että tämä postaus inspiroi sinua jättämään kommenttia.
Meillä on tosiaan hyvin samankaltaisia ajatuksia tästä kirppistouhusta :). Hienoon alkuun olet tällä saralla päässyt ja mukava kuulla, että sinäkin tykkäät kirppispuuhastelusta.
Tosiaan, tuosta kunnostamastani jakkarasta tuli kuin uusi! Mukavasti sai pienellä ehostuksella sille jatkoaikaa!