Tämän joulun kattaus syntyi nopeasti jouluaattoaamuna. Olin jo etukäteen ajatellut, että haluaisin kattaukseen raikasta joulunpunaista ja siitä kattaus lähtikin sitten muodostumaan; punavalkoraitaisista serveteistä. Kahdeksalle hengelle katettu pöytä tuli jo astioista sen verran täyteen, ettei kummoisille koristeille jäänyt tilaa eikä niille kyllä ollut tarvettakaan. Muutaman orjanlaakerin pikkuoksan taitoin Iittalan Kivi-kynttilälyhtyihin ja Kastehelmi-kynttilälyhdyissä paloivat kynttilät. Koska lautasliinarenkaille ei tullutkaan tarvetta, laitoin pari sellaista kynttilälyhtyjen alusiksi:
Kattauksen pohjana käytin valkoista pellavaliinaani. Jostain syystä en tykkää kotonani sellaisesta ilmeestä, jossa suorareunainen liina vain roikkuu pöydällä. Niinpä otin laatikosta muutaman Pentikin lautasliinarenkaan ja kiinnitin ne pöytäliinan nurkkiin. Koko kattaukseen tuli heti enemmän ryhtiä!
Tällä kertaa päätin istumajärjestyksen jo etukäteen ja kiinnitin nimillä varustetut paikkakortit juomalaseihin. Näin tiesin kattaa oikeanlaiset lasit kullekin, sillä tiesin, kuka haluaa juoda maitoa, kuka kotikaljaa, kuka punaviiniä jne. Mielestäni tuntuu kivemmalta, kun maitoa ei tarvitse juoda punaviinilasista.
Joulu alkaa olla enää muisto vain… Niin haikeaa! Muistan, että viime jouluna tällaista haikeutta ei ollut ilmassa, mutta nyt joku tyhjiö valtaa alaa. Millähän sen täyttäisi? On niin ikävä niitä marras- ja joulukuun aamuja, kun sai ensi töikseen laittaa joululaulut soimaan! Huomasin tänä jouluna, että joululaulujen kuuntelu kuuluu mulla enemmänkin joulunodotukseen kuin itse jouluun. Toki niitä joulunakin kuunnellaan, mutta silloin niissä on mukana jo tietynlaista haikeutta, sillä tiedossa on, että viimeisiä viedään… Osa minusta odottaa jo ensi syksyä, jolloin joulunodotus tuo taas arkeen sitä ihanaa kutkuttavaa tunnetta ja iloa. Jakaako siellä joku kanssani nämä tunteet?
Voi kyllä jakaa!! Tuntuu todella haikealta, että joulunpyhät meni jo. Kuusikin piti purkaa jo eilen illalla, vaikka olisi saanut muuten olla vaikka loppiaiseen saakka. Mutta kuusi sai kissalta öiseen aikaan sellaista kyytiä, että hyvät yöunet voitti jouluisen tunnelman :)
Ihanan lohdullista tietää, etten ole ainoa! Itse taas mietin jo tänään, että pitääkö karsia osa jouluisista jutuista pois, sillä niiden näkeminen jotenkin lisää haikeutta… Mutta eiköhän me nuo vuodenvaihteen yli kuitenkin pidetä. Mahdollisesti kuusi puretaan, mutta muut saavat vielä odottaa :).
Ihania kuvia taas! Olen ihan koukussa blogiisi, ilahdun kovasti aina, kun huomaan uuden postauksen tulleen :) Teillä on hurjan kaunis koti!
Näkisin kovin mieluusti kuvia tämän hetkisestä eteisestänne/aulatilastanne ja tuulikaapistanne (vai oliko teillä varsinaisesti sellaista, no sisääntulosta ehkä ennemmin), nimim. Eteisremppa edessä :D
Mukavia välipäiviä!
Oi että, onpa ihana saada tällaista palautetta, kiitos valtavasti! :)
Tuo eteinen onkin ollut mietinnässä jo yli kuukauden verran… Tai lähinnä sellaista mietintää, että siirretäänkö kalusteita paikasta toiseen vai pidetäänkö näin. Voisin tehdä postausta joku päivä. Nyt on vain hirmuisen pimeitä päiviä, niin kuvaaminen tuossa tilassa on haastavaa…
Tämä on viimeisin postaus, jossa myös pari eteiskuvaa, jos nyt alkuun jotain kertoisi:
http://allyouneediswhite.indiedays.com/2015/12/18/joulusiivouksia-ja-jarjestelyja/
Kiitos linkistä! Ymmärrän kyllä tuon valo-ongelman kuvausta ajatellen…
Pitää vielä kysyä, että mikäköhän tuo säilytyskaluste oli tuossa ”tuulikaapissa”? Onko siinä myös penkki taljan alla vaiko matalampi säilytysyksikkö? Meillä päänvaivaa tuottaa juurikin tuulikaappi ja lähinnä sen säilytystilat. Isohko liukuovikaapisto sieltä löytyy mutta lapsen vaatteille olisi naulakon lisäksi kiva saada jokin säilytyskaluste, johon saisi pipot sunmuut piiloon, mutta josta lapsikin (3v) ne helposti saisi…
Se on Ikean Bestå-sarjaa. Taljan alla jatkuu sama lipasto. Kaivoin sinulle pari vanhaa postausta, joista näkee selvemmin:
http://allyouneediswhite.indiedays.com/2013/04/04/eteisessa/
http://allyouneediswhite.indiedays.com/2013/05/17/edistysta-eteisessa/
Toivottavasti näistä on hyötyä! :)
Oli todella hyötyä, kiitos kovasti! :) Tuossa saattaisikin olla ratkaisu meidän ongelmaan, jee! :) Mulle on toi Bestå vieraampi, meillä ei ole IKEAn kalusteita. Jos siis sen verran saan vielä vaivata, että onko tuo teidän yksi yhtenäinen kokonaisuus vai kaikki irrallaan myytäviä?
Kiitos! :)
Meillä on Bestå-sarjaa myös olohuoneessa ja lähes kuuden vuoden kokemuksella voin todeta, että ovat todella kestäviä ja edelleen kuin uusia! Eli hinta-laatusuhde on erinomainen. Eteisen kokonaisuus koostuu yhdestä 120-senttisestä osasta ja yhdestä 60-senttisestä :).
Sama juttu täällä joka vuosi, kun pyhät ovat ohi, iskee haikeus. Koristeet aion pitää loppiaiseen asti. Samoin kuin sulatella paistia ja laatikoita pakkasesta niin pitkään kuin niitä vaan riittää:)
Luulin, että mulle ei enää tätä haikeutta tulisi, kun joulut 2013 ja 2014 menivät niin kivuttomasti ohi, mutta nyt se iski sitten taas kolmen vuoden tauon jälkeen… No eiköhän tämä tästä :)
Sinänsä odotan jo ensi joulua, sillä tänä vuonna emme jaksaneet (tosin taaskaan) panostaa kodin jouluiseen ilmeeseen, kun emme joulunpyhiä kotona laisinkaan vietä. Enkä tänä vuonna muutenkaan jaksanut jouluuntua, sillä töissä oli raskas syksy, kun tuurasimme pidemmällä sairauslomalla olevaa kolleegaa. Nyt on suunnitelmissa panostaa ensi jouluun eri tavalla, vaikkemme silloinkaan ole kotona (ja itse todennäköisesti aaton vielä kokonaan töissä, illalla kurvaan äkkiä miehen vanhemmille). Ihan lähtien jo siitä, että teen kortit itse! Se projekti pitänee tosin aloittaa jo syksyllä, koska muuten sitä äkkiä käy ostamassa taas kaupasta valmiit kortit :D Ja jos sitä kotiinkin saisi laitettua vähän muutakin koristetta kuin vain valot parvekkeen kaiteeseen ja olohuoneen ikkunaan…
Suosittelen tuota, että starttaa jotain pientä joulujuttua jo syksyllä! Helpottaa sitten, ettei tule niin kiire ja siinä pääsee samalla mukavasti siihen joulutunnelmaan kiinni :). Minulla heräsi taas haave joulusta Lapissa… Saapa nähdä, olisiko se jo ensi jouluna :).
Ihania kuvia! Tosi raikas ilme tulee punaisen ja valkoisen yhdistelmästä. <3
Voi kiitos! :)
Kyllä täällä samoja fiiliksiä jaetaan, ikävä kyllä. Joka vuosi tämä tuntuu lähes yhtä pahalta. Mullakin tahtoo joululaulut vähentyä sitten jouluna, vaikka ennen joulua on ihana fiilistellä niitä. Ja niin, mitä sitten kun joulu meni jo?! Odotellaan ensi joulua :) Jotain muutakin voisi tässä välissä ehkä keksiä. Kaikesta huolimatta mukavia vuoden viimeisiä päiviä sinne!
Olen itse miettinyt kovasti tuota, että mikä musiikki korvaisi joululaulut, mutta en ole vielä keksinyt. Tuntuu, ettei niille ihanille joululauluille mikään vedä vertoja! ♥ Enkä osaa olla ilman musiikkia…
Totta tosiaan; tässä välissäkin voisi odotella jotain, muuten tulee aika pitkä vuosi :D. Jos odottaisi nyt ensin vuodenvaihdetta ja sitten vaikka ystävänpäivää, järjestäisi sille jotain erikoisempaa tekemistä, niin olisi jotain mitä odottaa! Sitten onkin mun synttärit jo lähellä :D ja sen jälkeen voisi odotella pojan synttäreitä, jotka on äitienpäivänä ja sitten onkin jo alkukesä ja joulu entistä lähempänä… :)
Kiitos Kaisa, samoin teidän perheellenne!
Kiitos :)
Hei niin, totta tosiaan. Lasten synttäreiden järjestelyssä ainakin kuluu alkuvuosi. Meillä pojat syntyneet tammi- ja helmikuussa. Toisella on tulossa ekat synttärit :) Niin ja sit on melkein juhannus ja sit kohta joulu. Heh, meneehän se aika näinkin kun miettii jo kauaa tulevaan :)
No niin, synttäreissä onkin puuhasteltavaa! Oi ja ne ensimmäiset synttärit on niin ♥