Raskausaikana kävin ahkerasti uimassa, heti kun vain murtunut jalkani oli siinä kunnossa, että pystyin sillä uida. Kävelylenkit eivät oikein onnistuneet, mutta uinti teki jalallekin hyvää ja kävinkin uimahallilla ihan raskauden viime hetkille saakka. Uiminen on aivan ihana harrastus, vesi on selvästi mun elementti. Pohdiskelin näitä asioita enemmänkin, kun lähdin mukaan Indiedaysin ja Lidlin Sportyfeel-yhteistyökampanjaan. Vauvan synnyttyä uiminen jäi, vauva sitoi tuoreen äidin kotiin melko tehokkaasti. Ensimmäiset kaksi kuukautta menivät yhdessä hujauksessa ja toki sektiosta toipuminenkin vei oman aikansa. Pikkuhiljaa vauvan saadessa lisää ikää aloin muistelemaan, että olikos mulla joskus jotain kodin ulkopuolisiakin harrastuksia… Ystäväni pyytäessä minua mukaansa uimaan sain viimeisen sysäyksen; vauva oli jo melkein neljän kuukauden ikäinen, ehkä hän pärjäisi muutaman tunnin isänsä kanssa kaksin ;). Samalla saisin paitsi liikuntaa, myös omaa aikaa ja laatuaikaa ystäväni kanssa. Monta kärpästä yhdellä iskulla – kiireinen kiittää!
Niinpä uinti palasi takaisin kuvioihin, tässä elämänvaiheessa vain yhtenä kertana viikossa. Aikani ei tällä hetkellä riitä kahteen viikottaiseen uinti-iltaan, sillä yhteen uintireissuun saattaa kulua lähes kolmisen tuntia siitä, kun lähden kotoa ja kun palaan kotiin. Mutta parempi tuo yksikin kerta kuin ei yhtäkään! Olenko muuten ainoa tuore äiti, jonka oli vaikea lähteä kotoa noinkin pitkäksi aikaa ja jättää vauva, vaikka tiesi, ettei hänellä olisi mitään hätää? Tavallaan tunsin kuitenkin hieman syyllisyyttäkin lähtemisestäni, se kun ei olisi täysin välttämätöntä ja mitäs jos vauva itkeekin koko poissaoloni ajan… Pieni sellainen itsekkyyden pisto tuntui. Tässä olen kyllä viime kuukausina huomannut niin suuren eron äidin ja isän välillä, mutta toisaalta, kyllähän se äidin ja lapsen suhde on muutenkin täysin erilainen kuin isän ja lapsen. Jotenkin mielessäni pyöri ajatus siitä, että mitäs jos vauva itkeekin kotona kovasti eikä äiti ole lohduttamassa, sillä lähes poikkeuksetta se äidin syli on se paras lohtu, mikään muu ei auta. Syyllistin siis itseäni välillä; miksi lähden, ei se ole niin välttämätöntä, vauva tarvitsee minua paljon enemmän jne. Kuulostaako tutulta? Hyvä etten itkenyt, kun ensimmäistä kertaa uimahallille suuntasin! Se kotoa lähteminen on pahinta, nähdä se kaunis vauvan nassu katsomassa silmät ja suu pyöreinä, että mihin äiti oikein lähtee. Hassua tässä on se, että esim. kauppareissulle lähtiessäni en koe tuota samaa fiilistä… Onko se sitten se pitempi aika, joka uimisen parissa kuluu ja sitten se, että uinti on vain itseäni varten, kun taas kaupassa asioin koko perheen vuoksi. Mahdollisesti.
Sitten taas kun saavun uimahallille, mietin usein, että uin oikein nopeasti, jotta pääsen pian takaisin kotiin :D. Hohhoijaa… Perillä kuitenkin yritän parhaani mukaan miettiä ihan muita asioita ja vain itseäni, se oma aika on kuitenkin tärkeää ja niitä hengähdyshetkiä pitää olla. Säännöllisesti. Niinpä keskityn uimiseen ja välillä ystäväni kanssa rupattelemiseen. Uidessa ihanan virkistävässä vedessä on mukava keskittyä siihen täysillä, miettiä miten käyttää kroppaansa vedessä kokonaisvaltaisesti, jotta siitä olisi mahdollisimman suuri hyöty. Hurahtaa tunti, puolitoista, lopussa on mukava rentoutua poreammeessa tai -altaassa. Inhottavin hetki on pukeminen kivan uintireissun jälkeen, silloin olo tuntuu jo hieman väsähtäneeltä. Sitten se n ä l k ä , mikä usein jo uimisen loppuminuuteilla iskee, voi pojat! Autossa kotimatkalla maha kurnii ja mietin, mitä kotiin päästyäni söisin :D. Nyt tullaankin tähän yhteistyökampanjaan: tuota valtavaa nälän tunnetta voin jatkossakin helpottaa (tai ainakin siirtää) hieman Lidlin Sportyfeel-tuotteilla, joita sain tämän kampanjan myötä arvioitavakseni! Valitsin useiden tuotteiden joukosta eniten proteiinipatukoita (joita löytyy kahta kokoa), sillä niitä on helppo kuljettaa mukana vaikka ja mihin; mahtuvat pienimpäänkin laukkuun!
Olettekohan jo törmänneet näihin tuotteisiin Lidlissä? Yli 30 tuotteen Sportyfeel-tuotesarja tuo nämä urheilulisäravinteet jokaisen tavallisen kuntoilijan ja itsestään huolta pitävän saataville. Tuotteissa yhdistyvät hyvä maku (tuotekehittelyä on nimittäin tehty siitä lähtökohdasta, että terveellinenkin voi maistua hyvältä!), kätevät pakkauskoot sekä erinomainen hinta-laatusuhde. Terveellisen ei siis tarvitse maistua pahalta ja esim. proteiinipatukat sopivat välipaloiksi myös niille, jotka haluavat herkutella terveellisemmin. Makuja on laidasta laitaan: double chocolate, crispy caramel, strawberry-white chocolate – herkullista, mutta totta!
Tässä yhteistyökampanjassa sain vapaasti valita näistä tuotteista niitä, joita itse haluaisin testata. Meidän kodin testiryhmään olemme päätyneet molemmat, sekä minä että mieheni. Hänellä on minua enemmän kokemusta muistakin vastaavista tuotteista, joten hänellä on sitä kautta enemmän myös vertailupohjaa. Näiden tuotteiden kohdalla hän on tullut kehuneeksi juurikin tuotteiden makua sekä alhaista hintaa. Miehelle tuntuu uppoavan noista mauista lähes kaikki yhtä hyvin, minun suosikeikseni muodostuivat mustikkaiset sekä mansikkaiset tuotteet. Oi sitä tuoksua, joka leijaili nenään, kun vauvan kanssa asioilla ollessani (ja varsinaisen ruoka-ajan siirtyessä) avasin mustikkaisen ja mansikka-valkosuklaisen proteiinipatukan, nam! Useinhan tuo vauvan kanssa yksin liikkuminen käy ihan urheilusta, joten ehkä pieni palautusjuomakin olisi aina silloin tällöin paikallaan… Tuli muuten tuosta proteiinipatukasta mieleeni asia, jonka hoksasin viime uintireissulla; tuollainen pieni välipala oli jäänyt nollakelillä autooni odottamaan ja maistuipas se hyvältä hieman viileämpänä, ehkä jopa herkullisemmalta kuin huonelämpöisenä!
Noita patukoita enemmän taisin tykästyä kuitenkin palautusjuomiin, joita löytyy neljää eri makua: vanilja (kuvassa yllä), vadelma, mustikka ja suklaa. Nämä proteiinijuomat ovat maitopohjaisia ja niitä on kiva nautiskella jääkaappikylminä. Totta puhuakseni niiden mausta tuli mieleen pirtelö, niin herkullisia! Vaniljainen palautusjuoma maistui aivan wanhan ajan vaniljakastikkeelta! Tosin sitä kun nautiskelee, saa siitä purkista pitää kiinni ihan tosissaan, sillä se maistuisi jollekin toisellekin…
Ajattelin testata myöskin proteiinivanukkaita, niin houkuttelevilta maut kuulostivat… Makukahvien ystävä aloitti testailun caffe latte -mausta. Epäilin, maistuuko muka latelta, mutta kyllä vain maistui! Vanukkaat ovat näppärissä kerta-annospusseissa, joiden sisällön voi sekoittaa veteen ja parissa minuutissa vanukas on valmis. Taidan tänään maistaa tuota persikka-mangoa, sillä vaunulenkki mahdollisesti vielä auraamattomalla tiellä on todellinen urheilusuoritus! Täällä satoi illan ja yön aikana 20 cm lunta, voi mitkä upeat talven ihmemaa -maisemat nyt silmänruokana!
Siinä on taas uimakassi pakattuna seuraavaa reissua varten! Ostin alkusyksystä heti sellaisen useamman kerran uintikortin, joten siellä uimassa on vähän niin kuin käytävä :).
Sekä minun että muiden kampanjaan osallistuvien bloggaajien kokemuksista voi lukea Indiedaysin kampanjasivuilla. Kun kerrot kampanjasivuilla, mitä Sportyfeel-tuotetta haluaisit kokeilla, voit osallistua arvontaan! Palkintona on viisi kappaletta 30 euron arvoisia tuotepaketteja. Kilpailu päättyy 20.11.2014.
Kivaa talvipäivää!
Kysyit vaivaako omatunto kun lähtee pois lapsen luota. Voi pojat. Kyllä vain. Kolmen lapsen äitinä joskus aiemmin paljon enemmänkin kun nykyään lasten ollessa isompia.
Sain omat ajatukset kirkastumaan kun tajusin että on itsekästä ajatella lapsen tarvitsevan vain äitiä.
Lapsi tarvitsee ihan yhtä paljon myös isäänsä ja hyvää suhdetta häneen. Valitettavasti se suhde kehittyy mielestäni aina silloin parhaiten kun äiti ei häslää vieressä. :)
Meillä laitan jonkun lapsista isänsä kanssa tietoisesti asioille tai kauppaan tai lähden koiran kanssa yksin ulos jotta he saavat aikaa isänsä kanssa kaksin ja jotta minä saan tärkeää aikaa itselleni.
Tämän tärkeän ajan olen osannut ottaa vasta lasten vähän kasvaessa. Olen huomannut että pienillä tunnin silloin tällöin poissaoloilla on ollut hyvä vaikutus kaikkien meidän elämään.
Myös isovanhemmat ansaitsevat viettää aikaa lastenlastensa kanssa. Joskus myös vaikka ei todellista hoitotarvetta olekaan olen sen heille suonut.
Miten ihania hetkiä he voivatkaan viettää yhdessä! Mitä muistoja niistä hetkistä heille muotoutuukaan! Ne on tärkeitä hetkiä ja olisi itsekästä olla antamatta lapsen sekä isovanhemman näitä kokea.
Isäni on kuollut mutta miten äitini nauttii kun saa viettää aikaa lasten kanasa. On ilo että voin sen heille suoda!
Kaiken tämän pitkän sepustuksen takana oli se, että vaikka se ilman lasta oleminen tekee vaikeaa se on niin palkitsevaa eikä lapsi siitä kärsi jos on silloin tällöin tutun aikuisen seurass. <3
Ja on todella tervettä että löysit taas uinnin pariin. Ja mikä parasta saat nauttia siitä ystäväsi seurassa!
Jatka ehdottomasti sitä jos vain itse nautit!
Ja mukana arvonnassa toki! Mielelläni tutstuisin kaikkiin makuihin ja tuotteisiin. Kiva kuulla että voit suositella! :)
Uskon, että tuo tuntemus on vahvimmillaan juurikin esikoisen kyseessä ollessa. Tai ainakin kuvittelisin niin :). Tarkoitin lähinnä vauvan ensimmäisiä viikkoja, muutamaa ensimmäistä kuukautta. Silloin kyllä äiti on ”tärkeämpi” kuin isä. Tasapainottuu toki koko ajan vauvan saadessa lisää ikää, mutta kyllä äiti on vauvassa kiinnikin aivan eri tavalla kuin isä.
Olen kyllä alusta saakka uskaltanut hyvin jättää vauvan isälleen, ihan jo kolmeviikkoisesta lähtien, ja lähtenyt yksin käymään milloin missäkin. Alkuun en paljoa halunnut kotoa yksin pois liikkua, sektiosta toipuminenkin asetti omat rajoituksensa. Mutta nyt tilanne on eri :).
Kiitos kivasta kommentistasi Nippe! Niin ja kilpailuun voi osallistua noilla kampanjasivuilla :).
Nelikuisen vauvan äitinä voin hyvin samaistua tuohon kotoa lähtemisen vaikeuteen. Ensimmäiset kerrat kuntosalilla kolme kuukautta synnytyksen jälkeen menivät todellakin miettiessä kuinka liikkeet kannattaa tehdä, että on mahdollisimman pian valmis lähtemään kotiin. Ja takaraivossa oli ajatus siitä, kuinka olen jättänyt perheeni heitteille ja vaikka mitä… Ja vaikka miten tietää, että poika pärjää isänsä kanssa aivan mainiosti sen puolitoista tuntia, niin silti sitä ajattelee aivan hassusti :) On tästä äitiyden aiheuttamasta hassuudesta sekin ilo, että miestä aina huvittaa, kun kerron mietteistäni hänelle :) Hauskoja lumisia hetkiä teille kotona ja harrastuksissa!
Onpa kyllä tosi lohdullista kuultavaa! :)
Kiitos Tarja!