Pitäis varata aika hierojalle ja kampaajalle, se intialaisen päähieronnan lahjakorttikin on vielä tuossa laatikossa… Kasvohoitokin ois kiva näillä pakkasilla…
Tämänsuuntaisia ajatuksia pyörinyt mielessä viime viikkoina. En ole vain muistanut (= saanut aikaiseksi) soittaa ja varailla niitä aikoja, ennen kuin tänään. Istahdin oikein alas ja otin kalenterin esiin; alkoihan se täyttyä!
Hiusten latvat alkaa olla jo sen verran epäsiistin näköiset, että äkkiä nipsnaps! Samalla tyvikasvu piiloon, hiukan tekis mieli jotain vaaleanruskeaa raitaakin tähän vaaleaan päähän, hmm… Hartioissa tuntuu kireyttä aika ajoin; syksyn hyvään hierontaputkeeni tuli lähes parin kuukauden tauko tuossa joulun aikaan ja se tuntuu muhkuroina kallonpohjassa. Intialaiseen päähierontaan sain ajan ensi viikolle, ihanaa! Myös jännittävää, en ole sitä ennen kokenut – muilla kokemuksia?
Kosmetologilla käyn säännöllisesti muotoiluttamassa kulmani. Inhoan kulmien muotoilua pinsetein (en välittäisi tehdä sitä edes itse, sen verran tympeää ja tylsää puuhaa); kosmetologi tekee sen vahalla muutamassa minuutissa ja jälki on siisti monta viikkoa! Vaha on siitäkin kätevä, että se poistaa samalla kaikki ihonvärisetkin kulmakarvat, joita ei pinseteillä nyppimällä välttämättä huomaisi (ennen kuin kevätauringon myötä ;)). Nämä pakkaset saa taas kasvojen ihon kuivumaan entisestään: ihoa kiristää ja kirvelee. Herkuttelenkin ajatuksella, että kulmien siistimisen lisäksi voisin varata ajan kasvohoitoon: elämäni toiseen sellaiseen!
Lahjakortit tuollaisiin ihaniin palveluihin taitaa olla lahjoja parhaimmasta päästä! Oletteko muuten lukeneet Helsingin Sanomien Vuosi ilman tavaraa -artikkelin? Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä!
Tekis mieli tehdä kissat: ottaa tassuilla (tai käsillä…) päästä kiinni ja käpertyä kerälle nukkumaan. Jos joku vielä peittelisi ja siinä vieressä silittäisi <3. Mutta koska en ole kissa, pukeudun lämpimästi ja lähden töihin! Melkoisen ihanaa, että huomenna on perjantai! Nämä pakkaslukemat lupailevat kotoisaa takkatuliviikonloppua <3.
Ihanaa arjen luxusta!!
sitäpä juuri :)
Kävin pari päivää sitten jalkahoidossa ja lauantaina intialaiseen päähierontaan – saas nähä millainen inkkari siellä mua hieroskelee :) eli näissä samoissa merkeissä mennään :) Nautitaan!
inkkari :D kuulostaa ihanalta, tuu kertomaan sitten päähierontakokemuksia!
Mä olen kertaalleen käynyt intialaisessa päähieronnassa ja jouluna sain lahjakortin, joten pian pääsen uudelleen. :) Minusta hieronta oli ihanan rentouttava, tuli ihan lötkö olo. Kuulemma hieronnan pitäisi ensin rentouttaa ja sitten antaa virtaa seuraavaksi päiväksi. Intialainen päähieronta ei ole hierontaa samalla tavalla kun vaikka niska-hartiahieronta, vaan oikeastaan sarja erilaisia sivelyjä ja taputuksia. Minusta se tuntui välillä vähän oudolta, mutta tykkäsin. Hieronnan tekijä kertoi itsekin tykkäävänsä tehdä niitä, kun siinä rentoutuu hierojakin.
kiitos tästä kommentista! jonkinlainen mielikuva mulla asiasta onkin; ostin muutama vuosi sitten miehelleni lahjakortin intialaiseen päähierontaan eli jotain muistan hänen kokemuksestaan.
Intialainen päähieronta on ihan mukava kokemus. :)
mukava kuulla! :))
Kerran olen käynnyt intialaisessa päähieronnassa ja harmikseni jouduin pettymään :( Tuntui että kuka tahansa muu osaisi hieroa päätä paremmin. Mies hieroja oli ja ote oli kuin pikkulapsen :(
Luin hesarista jutun vuosi ilman tavaraa ja se sai kyllä miettimään tätä materia keskeistä maailmaa…vaikka itse pidänkin kaikesta arjen pikku luxus tavaroista hihihih. Ihanaa vko:n lopun odotusta sinne teille :)
no höh :/ varmasti just vaikuttaa et millaiset ennakkokäsitykset on, et joutuuko sitten pettymään vai ei.
joo siis onhan se totta että varmasti joka kodista löytyy tavaraa, joita ei ihan oikeasti tarvitse, vaan ilmankin tulisi toimeen. mutta tämä on tätä nykypäivänä. ehkä paras lopputulos voisi olla että ihmiset miettisivät omaa ostokäyttäytymistään/kulutustaan hieman tarkemmin, jos tarpeen. varmasti jokaisella on parantamisen varaa tämän asian suhteen.
Intialainen päähieronta = taivas <3
hih, sitä odotellessa :)
Heips,
Tälläinen pieni kysymys, että onko sinulla joku tarkoitus kun on ”kaksi kuvaa yhdessä kuvassa”? Niin mielellään katsoisin kokonaista kuvaa. Erityisesti kun blogia lukee kännykällä ja kuvat näkyy pieninä, niin ei meinaa erottaa kuvien rajoja ja ihan näin tietokoneellakin katsottuna se vaan mua jotenkin häiritsee :) En tiiä onko muut samaa ajatellut, mut mulla ollut monesti asia jo mielessä ja nyt ajattelin sen sanoa =)
Rentouttavaa viikonloppua!
heippa E! hyvä että sanoit asiasta :)
itselleni nämä kuvat ei ole ongelmallisia edes kännykässä. menenkö ihan metsään, jos vedän tästä kommentistasi johtopäätöksen, että kyse on hyvin pitkälle makuasiasta..? toki mulla on syyni tuollaisiin kuviin. ensinnäkin pidän niistä, ne näyttää mun silmissä kivalta ja tuo vaihtelua postauksiin. olen aika pikkutarkka, mitä tulee blogini ulkoasuun. teksti on keskitetty molempiin reunoihin ja vaakakuvat tekstin leveyden mukaan, jotta yleisilme on siisti ja huoliteltu. voisin toki tehdä pystykuvistakin saman levyisiä kuin teksti, mutta se tarkoittaisi, että pystykuvat olisivat ihan jättikokoisia ja siitä tulee yleensä huonoa palautetta, kun ruutua joutuu rullaamaan yhden kuvan kohdalla liian paljon ylösalas. näin pystykuvat on kätevä laittaa rinnakkain, jotta leveys on sama kuin vaakakuvissa ja tekstissä. en myöskään haluaisi omaan blogiini sellaista, että postauksissani olisi esim. kymmenen kuvaa allekkain, yksittäin. omissa silmissäni se näyttää vähän kömpelöltä ja amatöörimäiseltä :P (makuasia tämäkin). kun laitan kaksi kuvaa vierekkäin, saan mahdollisuuden näyttää useamman kuvan/postaus. jos kuvat olisi kaikki yksittäin, vie se valtavasti tilaa blogista pystysuunnassa eikä sekään miellytä silmiäni, joten tällöin varmaan karsisin kuvia entisestään. kuitenkin haluan käyttää sekä vaaka- että pystykuvia, ne tuo vaihtelua blogiin; pelkät vaakakuvat olisivat mielestäni tylsiä.
en valitettavasti ole valmis luopumaan tuollaisista kuvista – mikähän tähän ois hyvä kompromissi?
Okei, en jotenkin edes hoksannut että ne ovat pystykuvia, joita on kaksi vierekkäin. Ymmärrän pointtisi! Joo ehkä makuasia ja kun tykkään katsoa kuvat muutenkin isona -> näkee tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin ;)
Mut jatka vain samaan malliin!
Vielä lisäys, että se ehkä auttaisi, jos kuvien väliin jättäisi pienen valkoisen tyhjän kohdan, samate kuin blogin pääsivulla ylhäällä.. :) Se jotenkin selkeyttäisi kuvien sanomaa..
tiäkkö mulla oli sellainen tapa käytössä ennen, mutta se ei jotenkin pitemmän päälle tuntunut omalta. alkoi häiritä se hassu rako siellä välissä ja päädyin tähän tapaan. oon kyllä aina yrittäny valita rinnakkain kaksi sellaista kuvaa, jotka erottuvat toisistaan ettei sellaista sekavaa vaikutelmaa syntyisi. pidän mielessä tämän toiveesi ja mietin, jos tekisin näitä rinnakkaiskuvia hieman harvemmin.
Mä olen myös pari kertaa käynyt intialaisessa päähieronnassa. Siellä käytettiin päähän myös jotain öljyä. Onneksi äitini oli varoittanut tästä ja tiesin suunnata hieronnasta suoraan kotiin. Öljyinen sotkuinen tukka ei mitenkään imartele kaupungilla ;) Käsittääkseni ei öljyä kuitenkaan joka paikassa käytetä…
Minun kampaajani ei käytä öljyä ja hintaan kuuluu myös hiusten pesu ja kuivaus.
voi tuohan oiskin kätevää että kampaaja tekis näitäkin!
oho! tuollaisesta en ollut ennen kuullutkaan. hierojan olisi jo ajan varauksen yhteydessä mielestäni hyvä mainita tuollaisesta asiasta :)
Kiitos ihanista sanoista, S. Olen hymy kasvoilla, liikuttunut ja sain taas uutta puhtia koko tähän touhuun. Joskus se voi olla näinkin pienestä kiinni.
Todella kauniit sävyt näissä kuvissa! Ja luin tuon artikkelin muutama päivä sitten – melkonen testaus. Antaa mukavasti ajattelun aihetta tänne kaiken oman materian keskelle. Vaikka sitä siis olen yrittänytkin minimoida, mutta silti. Onhan tässä tätä – jos jonkimoista hilavitkutinta. :-)
voi että, ole hyvä vain, ihan totta joka sana! <3
ajattelin, että kerrankin oikein kirjoitan nuo ajatukset, kun ne aina mielessäni kuitenkin ovat. eikä niitä muut kuin minä voi tietää jos en niitä koskaan sano/kirjoita :)
kiitos kuvakehuista, tuollaiselta kuvaajalta kuin sinä melkoinen kohteliaisuus!
Mulla on kans lahjakortti kauneushoitolaan. En vain tiedä minkä hoidon ottaisin ja MILLOIN…
Nyt kyllä pitää ottaa itseä niskasta kiinni ja varata aika :)
Oikein hyviä hemmotteluhetkiä!
kosmetologi kun luettelee vaihtoehtoja niin päätös alkaa hahmottua :). ja kiitos, samoin sullekin Mia!
Meillä on miehen kanssa sarjakortti hierojalle, niin tulee käytyä tasaisin väliajoin. Ja kampaajalla käyn kuuden viikon välein :)
Kasvohoidossa olen käynyt vain kerran, ehkä olisi aika välillä hemmotella itseään kosmetologin luonakin.
Meillä koirakin sai oman osansa hemmottelusta, kun se pääsi tällä viikolla käymään ensimmäistä kertaa koirahieronnassa.
Hesarin Vuosi ilman tavaraa -artikkeli oli tosiaankin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä.
kuulostaa hyvältä! mä en käy noin usein kampaajalla, ei oikeastaan tarvitse kun on pitkät hiukset, joita ei tarvi kuin pari kertaa vuodessa leikata.
oho, enpäs muista aiemmin kuulleeni koirahieronnasta :)
Terveisiä intialaisesta päähieronnasta. Kävin kylpylän hemmotteluhoidossa eli varmaan eri systeemi, kun normihierojalla. Aluksi höyrysaunaan ja sieltä rentona hierontapöydälle makaamaan. Pyyhe ja lämpöisiä vilttejä päällä. Kysyi lupaa laittaa kookosöljyä – tietenkin annoin, koska siellä ei ollut väliä, minkä näköisenä livahtaa huoneeseen, heh. Ensin makasin seläällään ja lopuksi vatsallani. Intialainen musiikki, lähes pimeä huone, kynttilöitä ja lämpöiset osaavat kädet. Jännästi otti hiustupsuja ja ”tukisteli” koko pään ympäri. Hieroi ja paineli päänahkaa, korvalehtiä, kulmia, niskaa, hartioita. Se oli kyllä niin hemmottelua jos mikä. Hoidon jälkeen rentoutushuoneessa kylpytakki päällä nautin teetä kiikkutuolissa istuskellen ja sulattelin asiaa, olin jotenkin niin hemmoteltu.. että – suosittelen :)
oi mikä ihana kuvaus! aivan kuin olisi itsekin käynyt pikaisessa hemmottelussa kun tämän luin :). kiitos että tulit kertomaan!