Jouluisia kotikuvia aiemmilta vuosilta

Minä ajattelin, että odotetaan nyt edes 24.10. saakka tämän postauksen kanssa, voi sitten julkaista sillä verukkeella, että jouluaattoon on tasan kaksi kuukautta, joten täältä pesee! Tämän postauksen verran vielä joulufiilistelyä, seuraavaksi sitten muita aiheita! Lupaan! :D

Onkohan jo jossain päin Suomea satanut pysyvä lumi? Toki Lapissa varmasti, mutta onko muualla? Ei ole tullut seurattua, niin en yhtään tiedä. Minä niin haaveilen siitä aamusta, kun saa herätä valkoiseen lumimaisemaan ♥. Ja että se lumi olisi pysyvä! Valkoinen maa, upean valkoisina hohtavat puut ja se taianomainen valkoinen maisema ylipäätään voittaa aina tämän pimeyden ja synkkyyden!

Viime jouluna olohuoneemme ikkunatähdet olivat ensimmäistä kertaa eri tavalla: ne olivat vierekkäin oikean puoleisella seinällä (näkyvät toisessa kuvassa) ja huone näytti näin kivasti leveämmältä. Taidan silti tykätä enemmän tästä perinteestä, jossa tähdet ovat eri seinustoilla:

Se on jännä juttu, miten joskus jouluna tulee testattua jotain uutta ja sitten se joulu ei tunnukaan samalta! Se ei tunnu niin joululta kuin aikaisempina jouluina. Sitten joulun loputtua sitä miettii, että seuraavana jouluna teen sitten eri tavalla. Toki joulun tekevät oma perhe ja ne lähimmät ihmiset siinä ympärillä, mutta kyllä vain tällaisillakin asioilla on oma roolinsa! Näin ainakin tällaisen tunneihmisen kohdalla – tunnistatteko samaa itsessänne? Esimerkkinä juuri nuo ikkunatähdet; viime joulu tuntui erilaiselta, kun tähdet eivät olleet kuten ennen :D. Sama joulukuusen sijoittelun kanssa; sille on se yksi ainoa oikea paikka ja se on tässä olohuoneen ja ruokailutilan taitekohdassa:

Jouluna 2015 joulukuusi oli ikkunanurkkauksessa ja joulu ei vain tuntunut samalta! Kivalta se näytti sielläkin, mutta se joku fiilis jäi puuttumaan. Jotkut asiat vain ovat perinteitä eikä niitä kannata mennä sörkkimään! Tässä tuota kyseistä joulua:

Opin tuosta joulusta sen, kuinka tärkeää on, että joulukuusi näkyy ruokapöytään ja sitä voi ihastella sieltäkin käsin. Sillä joulunahan vietetään aikaa ruokapöydän ääressä tämän tästä, joten kyllä se kuusikin sinne kuuluu:

Toinen tärkeä seikka itselleni tässä asiassa on se aatonaaton ilta, kun kaikki on valmista ja lapset ovat käyneet yöunille. Istahdan olohuoneen sohvanurkkaukseen kaikkien joulutyynyjen kera ja fiilistelen jouluvalojen loisteessa. Vain joulumusiikkia taustaäänenä. Mitään muita valonlähteitä ei ole kuin ikkunatähdet, joulukuusen valot ja ehkä joku muu valosarja (mihin se tänä vuonna päätyykään) sekä Joy-kynttelikköni. Siemailen siinä kupposen lämmintä glögiä ja nautin hetkestä täydestä sydämestäni! Vuodessa ei ole toista iltaa, jossa olisi tuo sama fiilis ♥. Jouluaattoillassakin on oma fiiliksenä enkä ole vielä osannut päättää, kumman illan fiilis on ihanampi, ovat niin erilaisia keskenään! Aatonaattoon kuuluu se ihana kutkuttava tunne, joka syntyy siitä, kun aatto on vielä edessäpäin, kun taas jouluaattoillassa on ehkä se pienenpieni haikeus, että nyt se aatto on vietetty. Mikä ilta on teidän mielestänne joulussa paras?

Joulukukista suosikkini on vuodesta toiseen valkoinen amaryllis ja niitä ostelen perinteisesti ensimmäisen kerran jo marraskuussa. Niihin ei kyllästy ikinä, ovat niin upeita! Viime jouluna tein niistä kimpun eukalyptuksen oksien kera ja sen voisinkin tänä jouluna toistaa, tykkäsin kovasti! Nuo eukalyptuksen oksat ovat ruokailutilassamme edelleen. Säilyvät kivasti kuivakukkinakin!

Tällaisesta maisemasta haaveilen ja vaikka tämä kuva onkin useamman vuoden takaa, muistan, että viime jouluksikin saimme vastaavan!

Se näkyykin tässä kuvassa, jonka otin viime jouluaattona, kun tuolloin neljän kuukauden ikäinen vauvamme nukkui päiväuniaan ihanien kuurankukkien ympäröimänä:

Erään joulun sininen hetki:

Tämän kuvan otin viime jouluaattona. Kello oli varmaan jotain aamuyhdeksän paikkeilla ja olimme juuri perinteisesti käyneet aattoaamun saunassa. Sekin yksi jouluperinne, josta en luovu! Meillä käydään aattona aamusaunassa ja toki myös iltasaunassa, jos joku niin haluaa :).

Nyt ei muuta kuin tätä seuraavaa, ihanaa joulua odottelemaan ja tästä odotuksen tunnelmasta nauttimaan! ♥

Comments

  1. Sarimarjukka
    25.10.2019 / 15:49

    Ihania kuvia ja erilaisia tunnelmia! Meillä on myös Soihtu olohuoneessa ja täytyy sanoa että se jo yksistään tuo jotenkin joulufiilistä. En tiedä mistä johtuu, ehkä varjostin muistuttaa tonttulakkia tai jotain, hassua kylläkin. Itse pidän kovasti aatonaatosta, jolloin glögiä nautitaan ja viimeiset lahjat saavat käärönsä. Joulu on kyllä ihana, piristävä juhla ja kokoaa läheisiä yhteen.

    • 25.10.2019 / 21:01

      Kiitos Sarimarjukka!
      Voi olipa hauskasti sanottu tuosta Soihtu-valaisimesta! :D
      Aatonaatto on kyllä niin ihanan tunnelmallinen, täynnä touhua, mutta ihanaa sellaista ♥.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.