Mainitsinkin tiistain postauksessani ostaneeni kotiin jo jotain jouluista. Ja sehän oli ensimmäinen joulukukka! Näin pienin askelin on hyvä aloittaa joulufiilistelyt ja perinteisesti amaryllissesonkini starttaa marraskuun alussa.
Joulukukka joo, mutta ei se kovin jouluiselta näissä marraskuun auringonpaisteissa näytä. Ilahduttaa olemassaolollaan joka tapauksessa. Ihana valkoinen amaryllis! Ostin sen taas kaksivanaisena ruukkuversiona, niin sain kaksi kukkavartta maljakoihin. Toinen on ruokapöydällä ja toinen olohuoneen hyllyllä.
Täällä on vietetty isänpäivää Lauri Tähkä -kuplassa. Olin eilen keikalla ystäväni kanssa ja olipa meillä kivaa! Lähtiessäni mieheni toivotti hauskaa iltaa ja poikani laittoi tapansa mukaan paremmaksi: Oo sitte kiltisti siellä konsertissa, äiti! :D Kiltisti oltiin, nautittiin hyvästä musiikista ja tanssittiin sydämemme kyllyydestä! Tiedättekö sen kuplan joka vie mennessään; kun vain nauttii hyvästä musiikista ja antaa musiikin viedä, näkee vain bändin ja ystävänsä. Sellaisessa me oltiin ja kyllä teki hyvää! Mun täytyy rakastaa nää elämät roskiin, mun sydän pauhaava kuin kuohuva koski, se muille mitä tekee tahdo en kuulla… ♥
Isänpäivä kääntyy pikkuhiljaa iltaan ja tätä päivää ollaankin vietetty perheidemme kesken. Ollaan juhlittu perheemme isiä sekä pappaa ja faffaa. Nyt lähden kohta viemään pienen aarteeni unten maille ja sen jälkeen rakennan pienen mässyalttarin olohuoneeseen :D. Huominen työpäivä taitaa kulua Latea luukuttaen…