Kesäillassa, kun sataa vettä ja viluttaa, on harmaata ja kosteaa, kannattaa järjestää pieni, koko perheen yhteinen herkutteluhetki! Sytyttää kesätuliainen pöytään marjaisaa tuoksua tuomaan ja ryhtyä leipomaan. Musiikkina kattoon ja ikkunoihin ropiseva kesäinen vesisade. Sekä kolmevuotiaan useasti, hieman kärsimättömällä äänellä toistuva Onko jo valmista -kysymys.
Meillä tähän oli viikolla toinenkin syy, nimittäin mieheni syntymäpäivä. Mitään pyöreitä hän ei täyttänyt, mutta pitäähän sitä nyt ainakin kakku olla! Nopeasti tekaistu sitten, ajattelin, kun hän ei olisi kakkua edes odottanut… Hieman on kotikutoisen näköinen, kun en halunnut kermavaahdolla sitä kuorruttaa, mutta olipahan sitäkin maistuvampi! Alimmaiseen kerrokseen muussasin tuoreita mansikoita kermavaahdon kera. Keskimmäisessä kerroksessa on hasselpähkinäsuklaalevitettä, banaaniviipaleita sekä kermavaahtoa ja päällä jälleen mansikkasosetta, kermavaahtoa ja mansikkaviipaleita. Pojastani on kuoriutunut melkoinen suklaahirmu! Aina jos esim. jäätelöissä on vaihtoehtona suklaa, valitsee hän sen. Aiemmin lempparimaku oli vanilja, mutta se on nyt vaihtunut suklaaseen.
Mietin tuossa viikolla sellaista asiaa, että tykkäänköhän sittenkään kesästä yhtä paljon kuin muista vuodenajoistamme? Tähän asti olen luullut niin, mutta mutta… Tykkään kyllä tosi paljon kesän tuoksuista, maisemista, vihreydestä, valoisuudesta (vaikkakin pimeät illat ja yöt ovat enemmän oma juttuni) ja siitä, että aamulla voi hipsiä ulos vaikka yövaatteissa! Ja onhan kesäillassa se oma taikansa! Lisäksi kesällä on jotenkin rennompaa ja helpompaa kaikkien lähtemisten kanssa, kun ei tarvitse juurikaan pukea eikä autoa lämmitellä… Silti mietin, että onkohan meidän suomalaisten jotenkin pikkupakko tykätä kesästä, kun se on niin lyhyt? Aiheuttaako jonkinmoisia paineita, että pakko tykätä, kun tämä on kohta ohi..? En ole nimittäin vielä tavannut ihmistä, joka ei tykkäisi kesästä. Tai ainakaan ei ole tullut puheeksi! Tuntuu myös siltä, että kesä on jonkinmoinen välivaihe; silloin kotona tehdään vain pakolliset kotihommat ja sitten taas mennään.
Odotan kyllä jo syysiltoja, en mahda sille mitään! Se on niin ihanaa kotiin käpertymisen aikaa ♥. Tuntuu, että nyt valoisina iltoina ei ole sitä samaa tunnelmaa kuin silloin, kun ulkona on pimeää jo kahdeksan jälkeen. Silloin on niin mukavaa käpertyä sohvannurkkaan ja sytytellä parit kynttilät. Ihan parasta tunnelmaa! Näistä kynttiläkuvista (ja kesän yli tuolilla nököttäneestä lampaantaljasta) heräsi jo hieman sellainen kiva syysfiilis… Syksyllä ulkoilma on myös ihanan raikasta ja iso plussa myös siitä, että kaikki ötökät ovat poissa! Ajatteleeko kukaan samalla tavalla?
Mitäs teille muuta, lomat käynnissä? :)
Elokuu on mun juttu, on aina ollut. En tiiä vaikuttaako siihen se että on samalla mun synttärikuukausi, mutta pimeät illat, ja samaan aikaan kesäisen lämpimät päivät, kaikkein parasta! Pahimmat helteet on jo ehkä ohi, saa poltella kynttilöitä, ja jos vielä pimeän aikaan sattuu joku hieno ukkonen, me likes! :)
Iän myötä tuntuu että valoisat yöt tekee unesta katkonaista, vaikka kuinka yrittäisi verhoilla pimentää. Saa nähdä helpottuuko syksymmällä.
Keväästä tykkään kyllä myös, kun kaikki alkaa vihertää ja tuntuu että taas on yksi pitkä talvi selätetty :)
Minäkin tykkään elokuusta vuosi vuodelta enemmän! Myös toukokuu on kyllä ihana kesäkuukausi. Keväästä olen samaa mieltä! :)
Herkullisen näköinen kakku =) Itse tykkään oikeastaan kaikista vuodenajoista, mutta syksy on ehdoton lemppari. Pimeät syysillat sateen ropistessa ikkunapelteihin, ulkona mukavan raikasta, syksyn tuoksua. Ja tietenkin se, että syksy edeltää talvea. Taianomaiset, lumiset (toivottavasti) maisemat ja joulu =) Kevät menee vähän omasta edestä ja kesä on ihan kiva. Lämmöstä pidän, helteestä en. Mutta juuri tuo vihreys ja kesän äänet, surinat ja pörinät. Järven kimallus. Kyllä me suomalaiset olemme onnekkaita, kun meillä on neljä erilaista vuodenaikaa.
Minäkin niin toivon, että saisimme aina talvisin lunta… Lumeton joulu on jotenkin niin surullinen.
Olisi kyllä tosi tylsää, jos olisi sama vuodenaika ympäri vuoden!
Minä tykkään kaikista vuodenajoista.(Paitsi mustasta loskaisesta talvesta, jos ei ole kunnolla lunta) Kesäkin on ihanaa aikaa mutta kyllä pari kuukautta kesää riittää. Ihanaa kun tulee syksy ja koulut /harrastukset alkaa. Saadaan taas selkeä rytmi itselle sekä lapsille. Ja ne pimeät illat kynttilänvalossa ja takan lämmössä!❤ I love it!
Talvella kuuluu kyllä olla lunta, olen ihan samaa mieltä!
Itsellä samoja fiiliksiä kesän suhteen, onhan se kiva; kaikki (toivottavasti) se lämpö, vihreys, mehiläisten surina, järven kimallus. Muttamutta… tuntuu että kesästä ei nauti samalla tavalla kuin muista vuodenajoista, vaan tulee sitä suorituspakkoa ja siitä stressiä, kun tuntuu että ulkona olisi pakko olla ihan koko ajan, kun muu aika vuodesta menee enemmän sisällä säiden takia. Yritä siinä sitten lomailla ja rentoutua, kun tämä ajatus nakuttaa takaraivossa koko ajan! Me asutaan kerrostalossa, eikä siinä yhteisellä nurmikkoalueella viitsi biksuissa aurinkoa ottaa, kun neljästä eri kerrostalosta näkee siihen suoraan. Ja sitten tulee kynnys lähtemiselle. Kovin on taas vaikeaa :’D Mutta noh, itse tykkään oikeastaan muista vuodenajoista enemmän kuin kesästä :D Niistä ”perinteisistä ja tyypillisistä” eri vuodenaikojen päivistä, kuten että talvella on sitä lunta ja sopivasti pakkasta, keväällä aurinkoa ja alkavaa viherrystä ja viserrystä ja syksyllä taas aurinkoa ja viileää ilmaa. Silloin toki omat paineensa :D
Äh, tuleepa sekava kommentti, ehkä jätän sen vain tähän ja toivottelen rentouttavia kesäpäiviä ja syysiltojen odotusta :)
Jaan tuonkin tunteen; tuon suorituspaineen! Näin omakotitaloasujana ulkohommiakin kesällä riittää, sellaisia, joista aina talven mittaan ajattelee, että sitten kesällä… Ja yleensä ne kuitenkin jäävät. Sitä haluaa nauttia lyhyestä kesästä ja lomaillakin eikä vain tehdä jotain hyödyllistä koko ajan. Sitten siitä on syksyllä taas hieman huono omatunto ja talvella ajattelee, että kesällä sitten ja kierre jatkuu samanlaisena vuodesta toiseen :D.
Kiitos Katja, ihanaa loppukesää sinullekin!