Lapsiperhearjen vinkkejä

 

Tänään jakoon lapsiperhearjen vinkkejä!

Meillä katsellaan telkkarista tulevia lastenohjelmia varmaan ihan normimäärä/vuorokausi. Joskus on päiviä, kun katsellaan enemmän ja joskus vähemmän. En jaksa nipottaa, jos joinain päivinä lastenohjelmia katsotaan tunti enemmän kuin normaalisti – en näe siinä mitään vahingollista lapselle. Jos hän muuten leikkii, liikkuu, syö ja ulkoilee päivittäin, ei tv-ohjelmista ole haittaa. Olen totta puhuen sitä mieltä, että ne ovat lapsille opettavaisia ja myös isossa roolissa sanavaraston karttumisessa! Joskus vajaa vuosi sitten huomasin selvästi, mitkä sanat/sanonnat lapsi oppi lastenohjelmia seuraamalla. Myös monet leikit tulivat osaksi arkeamme niiden kautta. Poikaamme ei ole koskaan tarvinnut häätää tv:n ympäriltä, sillä häntä ei edes huvita tuijottaa telkkaria kovin pitkiä pätkiä kerrallaan.

Jonkin verran M katselee lastenohjelmia myös tabletilta, mutta nämä ovat lähes poikkeuksetta englanninkielisiä. Tämän vinkin sain aikoinaan tuttavaltani, jolla on lähes M:n ikäinen tytär (terkkuja vaan!). Hän antoi vinkin ohjelmasta nimeltä Little Baby Bum ja niinpä tuo tuli Youtubesta osaksi arkeamme loppuvuodesta 2015. Poika on siis siitä lähtien kuunnellut viikottain englanninkielisiä lauluja ja viime viikolla repesin ihan totaalisesti sekä huvittuneisuudesta että ylpeydestä, kun astianpesukonetta tyhjentäessäni sain taustamusiikiksi nau ai nou mai eibiisii… (Now I know my ABC.) Pienen poikani laulamana ♥.

Little Baby Bumin ohjelmistosta erityisesti Wheels on the bus on meillä hyvin soitettu pätkä! Ohjelmia löytyy monenlaisia ja mielestäni eräs kiva ohjelma on sellainenkin, jossa lauletaan ja samalla näytetään erilaisia asioita: hedelmiä, eläimiä, värejä jne. Selostaja sanoo aina sanan englanniksi ja poikani tokaisee saman suomeksi :D.

Itse pidän kielitaitoa hyvin tärkeänä. Puhuin aikoinaan äidinkieleni lisäksi sujuvaa ruotsia, englantia, saksaa ja espanjaa. Nyt kaksi jälkimmäistä on kyllä pahasti ruosteessa, kun niitä ei ole tarvinnut juurikaan käyttää, mutta luettuna ymmärrän niitä vieläkin aika hyvin. Muistan, kun kävin ammattikorkeassa muutaman ranskan kurssin, niin siinä mentiin jo omilla äärirajoillani: sitä mukaa kun opin ranskaa, saksa ja espanja alkoivat unohtumaan :D. Kielinä espanja ja ranska muistuttavat hyvin paljon toisiaan, vaikka sitä ei puheesta kyllä uskoisi. Silti niissä on aika paljonkin yhtäläisyyksiä mm. sanoissa ja tämän vuoksi kielet alkoivat sekoittumaan mielessäni…
Toivon, että M perii minulta kielipään ja isältään matikkapään, mutta vaikka näin ei kävisikään, on hän siltikin ihan täydellinen pakkaus ♥. Ajattelin kuitenkin, että ei englanninkielen säännöllisestä kuulemisesta ainakaan haittaa ole, joten jatkamme pojan kanssa englanniksi laulelua jatkossakin!

Toinen vinkki on sivusto, johon olen aika vastikään Facebookissa törmännyt. Kyseessä on The Dad Lab – onko tuttu? Huikeita ideoita arjessa toteutettaviksi ja lapsilla on taatusti hauskaa! Ja mikä parasta: useat leikit on suht helppoja toteuttaa ja onnistuvat siten keltä tahansa. Käykää ihmeessä kurkkimassa! Ajattelin poimia sieltä tänäänkin jonkin hauskan leikin toteutukseen.

Ja loppuun vielä yksi, tärkein vinkki. Kiinnittää huomiota asiaan, johon me kaikki vanhemmat aina välillä syyllistymme. Siihen, puhummeko lapsellemme negatiivisesti vai positiivisesti ja lisäämällä entisestään tuota jälkimmäistä. Lukaisehan artikkeli 50 kaunista lausetta lapsellesi.

Mitäs lapsiperhearjen vinkkejä teiltä löytyy, joita haluaisitte ehkä laittaa jakoon? :)

P.S. Mikä juttu tuo noiden leivän reunojen kanssa on? Jossain tietyssä iässäkö kaikki lapset vain alkavat tekemään niin – jättämään reunat lautaselle? Näin meillä toimitaan jopa sämpylöiden kohdalla, vaikka niissä ei edes reunoja/kovaa kuorta ole…