Kun meillä isiä juhlittiin

Kaupallinen yhteistyö: Nespresso

Tässäpäs hieman tunnelmia meidän isänpäivänvietostamme, josta blogini yhteistyökumppani Nespresso haastoi minut kertomaan! Miten meillä isänpäivänä hemmoteltiin perheemme isiä?

Mieheni tykkää valtavasti Nespresson Lattissima Touch -kahvikoneestamme ja valikoikin aina tarkkaan tutkaillen Tervetuloa kotikahvilaani! -postauksestanikin tutusta kotikahvilastamme uudenlaisen kahvimaun nautittavakseen. Näin ollen ei ollut vaikea arvailla, mikä hänen mielestään kruunaisi isänpäivän brunssimme. Etenkin, kun sain lisätä kotikahvilaamme vielä uutuusmakujakin! Ihanaa itävaltalaistunnelmaa keittiöömme toivat uudet Variations-kahvit Sachertorte, Linzer Torte ja Apfelstrudel.

Isänpäivän aamuna nousin pojan kanssa seitsemän jälkeen ja aloin siitä sitten pikkuhiljaa valmistelemaan brunssia. Miehen toiveesta se sisälsi leipiä lisukkeineen, maitoa ja tuoremehua, erilaisia hedelmiä ja sitten ehkä ne tärkeimmät vatsantäytteet: munakokkelia ja paistettua pekonia. Pojalle tuli aamupalanälkä jo pöytää kattaessani, joten hän sai leipäpalansa jo siinä vaiheessa. Kysyi monta kertaa, milloin herätetään isi ja puoli yhdeksään asti sainkin pidettyä hänet pois makuuhuoneesta – sitten ei enää malttanut! Halusi halia isiä sekä esitellä tekemäämme sydänkorttia ja halusi antaa lahjan.

Lähes aina kotona T-paidassa viihtyvä mies sai lahjaksi T-paidan. Mutta ei mitä tahansa paitaa, vaan autoratapaidan! Siinä voi poika ajella erilaisilla autoilla ja isi saa samalla pientä selkähierontaa :D. Voi olla, että äitikin joutuu hankkimaan samanmoisen paidan… Miehen toinen lahja oli kotitekoinen manikyyri, joka piti sisällään käsien ihon kuorimisen, hieronnan sekä voiteilla läträämisen. Kyllä tuli kuulkaas karheista miehen käsistä pehmeät kuin vauvan peppu! Lupailin jo, että joulunpyhinä olisi luvassa kasvohoitoa – tykkäävätkö teillä puolisot tällaisista hemmotteluhetkistä?

Brunssi syötiin hitaasti ja nautiskellen, poika herkutteli lähinnä hedelmillä, koska oli aiemmin syönyt jo varsinaisen aamiaisensa. Brunssin kruunasi isänpäiväkahvi, jota ei tarvinnut nauttia pöydän ääressä, vaan mukavasti sohvalla.

Meillähän kahvilla herkuttelu tarkoittaa aina sitä, että ei ole vaaraa, että jäisi ihan yksin siitä kupposestaan nautiskelemaan – seuraa löytyy! Yritin kameran kanssa pysyä perässä, mutta en onnistunut. Oli niin mahtavia tilannekuvia, että pakko laittaa tännekin tällainen tärähtänyt, mutta sitäkin aidompi otos:

Kissa yrittää änkeä syliin ja toinen kaivaa lusikalla Mitäs sulla täällä on, anna mullekin sitä kahvia.

Ja sitten ne kuvat, jotka kertovat enemmän kuin tuhat sanaa:

Herkullisen tuoksuisia kahvihetkiä teillekin! :)