006

Instagram-seuraajani varmasti jo tietävätkin, mikä oli eilisessä postauksessani mainitsemani jouluinen juttu! Tästä on tullut jo perinne, nimittäin tämän kynttelikköni esille ottaminen on aina se ensimmäinen askel kohti joulua. Nyt jo viides joulu tämän kaunottaren seurassa. Onneksi päätin tämän vihdoin itselleni neljä vuotta sitten hankkia, on se nimittäin niin paljon iloa tuottanut! Eikä ihme, onhan sen nimikin Joy.

Otin kynttelikön esiin eilen illalla – aiempina vuosina olen ottanut sen esille jo lokakuun puolella! Tänä vuonna tuntuu, että olen kaikesta jäljessä. Ajan täytyisi pysähtyä hetkeksi, jotta pysyisin perässä ja saisin näistä päivistä kiinni… Toivottavasti tällainen ei jatku jouluun asti, sillä pelkään, etten ehdi tarpeeksi joulufiilistellä ja sitten joulun jälkeen harmittaa ja surettaa aivan mahdottomasti, että seuraavaa joulua täytyy odottaa taas kokonainen vuosi…

003

Kynttelikön seitsemästä lampusta ensimmäinen oli nyt palanut eli aika pitkään meni, ennen kuin näin tapahtui! Sanoin miehelle, että nyt yksi lamppu on palanut, johon hän tuumasi, että onneksi sulla on niitä vielä 46 :D. Niinkin huonomuistinen kuin tuo rakas puolisoni onkin, hän muisti tuollaisen yksityiskohdan, että viime joulun tienoilla hamstrasin noita varalamppuja oikein urakalla, hahah! (Ei mulla niitä nyt ihan noin montaa ole, mutta melkein…) Kuulin nimittäin vuosi sitten, että kynttelikön valmistus on lopetettu ja iski paniikki, että varalamput loppuvat joka paikasta… Ehkä tuo varalamppuvarastoni nyt ainakin muutaman joulun yli riittää!

011

Mutta on se kaunis! Ihastelen sitä nyt tätä kirjoittaessanikin… Jotenkin niin rauhallinen ja lämmin näky. Kynttelikkö on saanut inspiraationsa käsintehdyistä kynttilöistä ja toisiinsa nojaavat ja toisiaan tukevat kynttilät kuvaavat sitä iloa, joka syntyy, kun voi viettää aikaa rakastamiensa ihmisten kanssa.

019

Joko sinun kodissasi on esillä jotain lähestyvästä joulusta kertovaa?

Vielä on sen verran huono kunto, että omaa kameraa ei jaksa esille kaivaa, mutta onneksi on inspiraatiokuvia, joissa silmä lepää! Tänään on ollut jotenkin niin synkkä ja vesisateinen päivä, että nämä tummemman sävyiset sisustuskuvat sopivat tähän säätilaan kuin nenä päähän:

SFD4B09E86A045F41FEBFEEEFFD2096BFEF

SFD9B22982BF77346F68EF7F62A81181AB8

SFD467000CA355448E59346AAC808AAE491

Tässä seuraavassa kuvassa hahmottuu hyvin, miten upeat tuollaiset isot ikkunat ovat ja miten paljon ilmettä ne kodille antavat:

SFDFD492BA8B2A04157A3295C37C3698211

Tässä kodissa kiinnitin huomioni myös erilaisiin kuivakukkiin ja -heiniin, joita löytyi sekä olohuoneesta, keittiöstä että makuuhuoneesta. Jotenkin nekin sopivat tämänkaltaiseen, tummanpuhuvaan sisustukseen.

SFD7C6F0B0596A04EE19543961F2B295CA4

SFD2E57CC02415D48AEAB41B32FA87104C1

Tätä flunssaista oloa piristämään ajattelin seuraavaksi kaivaa kaapista esiin erään jouluisen jutun, mutta siitä lisää seuraavalla kerralla. Mukavaa alkanutta viikkoa! 

(Kuvat lainattu Alvhem/Fredrik Karlsson.)

Isänpäivän tervehdys teille! Täällä on hieman puolikuntoista porukkaa… Sekä minuun että poikaan on iskenyt inhottava flunssa, kyllä on sitkeää laatua! Reilu viikko sitten taisin sairastaa vasta ensimmäisen osan tästä flunssasta lämpöilyn ja kurkkukivun muodossa ja nyt tuli sitten yskä ja nuha. Olin kuitenkin päättänyt valmistaa isänpäivän kunniaksi hieman runsaamman aamiaisen tai oikeastaan brunssin, joten ei se auttanut kuin ryhtyä tuumasta toimeen! Herkuttelimme pöydän ääressä vasta aamupäivän puolella. Poika söi aamulla puuron ja jatkoi aamiaistaan vielä brunssipöydän ääressä lähinnä viinirypäleillä ja banaanilla herkutellen. Hedelmäsalaatin lisäksi brunssipöydästä löytyi leipää, munakokkelia, pekonia ja kakkua. Kysyin mieheltä aamulla, mitä hän haluaa brunssipöydässä juoda. Kysyi mitä vaihtoehtoja ja luettelin maitoa, mehua, teetä, kahvia vai haluatko kuoharia? Mies tokaisi, että ei kai me nyt laivalla olla :D. Oi kesäistä M/S Viking Gracea ja Oscar-aamiaista… ♥

010

021

012

Muistan, miten mukavaa oli viime äitienpäivänä saada hemmottelua heti aamutuimaan, joten halusin järjestää sitä myös miehelle. Viime äitienpäivä (Ikikimppu-postaus) olikin ensimmäinen äitienpäiväni kotona; ensimmäisen vietimme synnärillä kolmen vuorokauden ikäinen aarre kainalossa tuhisten. Viime äitienpäivää edellisen päivän olimme viettäneet poikamme yksivuotissyntymäpäiväjuhlien merkeissä, joten herkkuja oli jäänyt mukavasti äitienpäivän aamiaisellekin. Katsoinkin jo kalenterista, että poika täyttää kaksi vuotta juuri äitienpäivänä – kiva sattuma, joka tulee toistumaan neljän vuoden välein. (Mies pääsee ehkä turhan helpolla, kun herkut on aina valmiina…) Tänään saamme isänpäivän lisäksi juhlia pojan puolitoistavuotispäivää! En voi uskoa, että pieni poikani on jo tuon ikäinen! ♥

026

Mahat täynnä on mukava oikaista sohvalle, joten sinne siis! Leppoisaa isänpäivän jatkoa teillekin! ♥

025