Lauantaimiau

Voi mua joskus aivan säälittää nämä meidän kissaneidit ♥
Poitsu on turhan ronski heidän käsittelyssään eikä usko mitään kieltoja, vain innostuu niistä! Meillä eletään ihan varmasti jotain esiuhmaikää, sillä arkipäiväni koostuvat tätä nykyä siitä, kun haen poikaa pois joko telkkarin, pesukoneen, kuivausrummun, kissojen tai kissojen ruokakuppien kimpusta. Silti ehtii sekoittaa pesuohjelmat, läpsimään tv-ruutua, hukkaamaan kaukosäätimiä ja niiden pattereita, maistelemaan kissanruokaa ja kaatamaan kissojen vesikupin keittiön lattialle (itse kissojen käsittelystä puhumattakaan…). Näiden lisäksi päiviin mahtuu miljoonia muita vastaavia puuhia ja olen tainnut viime kuukausina saada hieman maistiaisia siitä, miksi taaperoiden äidit niin usein haikeina huokaisevat vauvat on niiiiin ihania :)

Se pahin tuntuu kuitenkin nyt tapahtuneen, tuumivat kissat… Poika on alkanut käymään samalla ruokakupilla, josta etenkin kuvan matikainen on aika näreissään, sillä hän ei mielellään jaa ruokaansa.

Kunpa uskaltaisivat hieman näpäyttää poikaa, ehkä hän sitten säikähtäisi, mutta ei; kissat on liian kilttejä siihen. Voin kertoa, että kun tätä showta on aamusta iltaan niin illalla sohvalle on aika mukava rojahtaa. Sitä hetkeä odotellessa ei muuta kuin ulkoilemaan! :)