Juhlat lähestyy! Kovasti olen järkännyt itselleni järjesteltävää tulevalle viikolle, mutta järjestin yhteen väliin jotain itsellenikin: kasvohoidon. Ajattelin tänään tehdä pientä to do -listaa joka päivälle, jotta kaikki ei sitten kasautuisi aivan viime hetkille. Tarkoitus olisi, että perjantai-iltana olisi kaikki koristeita myöten valmiina juhlia varten. Näin itse juhlapäivänä ei tulisi hirmuista hoppua, sillä haluan osallistua pojan kanssa kaupungin äitienpäiväjuhlaan siinä aamupäivällä.
Mun pitikin kysyä teiltä muutamia asioita! Yksivuotislahja: mitä olette omillenne hankkineet? Emme ole vielä ostaneet lahjaa, mutta jotain ajatuksia siitä kuitenkin on. Sen haluaa olevan jotenkin erityinen, koska kuitenkin ensimmäinen syntymäpäivä kyseessä. Jotain, joka jää sitten muistoksi pitemmäksi aikaa. Ajattelen, että sitä voisi käyttää myöskin yksivuotiskuvauksessa.
Sitten toinen asia: haluamme painaa pojan käden- ja jalanjäljen paperille ensi perjantaina, kun on hänen varsinainen syntymäpäivänsä. Ajattelin sitten kehystää paperin hänen huoneeseensa. Ideoita, millä väreillä tuon voisi parhaiten toteuttaa? Hieman harmittaa, että se jäi ihan vauvana toteuttamatta, mutta eipä se myöhäistä ole vieläkään! Tuntui niin hirmuisen hankalalta saada vauvan kättä suoristumaan; jo kolmeviikkoisen jalanjäljen piirtäminen vauvakirjaan oli haasteellista…
Sitten yksivuotiskuvauksesta! Mitä pojan päälle? Tytön kanssa olisi kyllä niin helppoa – mekko niskaan ja menoksi! Jotain kivoja farkkuja kaavailen… Täytyy noitakin miettiä ja sovittaa tässä lähipäivinä. Tosin kuvaus meillä on vasta viikon päästä syntymäpäivästä; tilasin valokuvaajan kotiimme. Tuntuu, että studiokuvaus ei nyt miellytä lainkaan – turhan jäykkää ja jotenkin ehkä vanhanaikaistakin. Haluan kuvat kotioloissa, jolloin poika on alusta asti rento ja kuvat siten ehkä luonnollisempia. Voisi parilla eri asulla ottaa kuvia, jotta saadaan vähän erilaisia. Ja eri taustojakin olisi kiva käyttää. Osan voisi kuvata pojan huoneen raitatapetti taustana ja osassa taustana voisi olla vaikka takka polttopuineen. Joissain kuvissa tausta voisi olla ihan rauhallisen valkoinen. Joihinkin kuviin mukaan se yksivuotislahja – varmasti saamme ihania kuvamuistoja!
Kuvassa ihanat pienet ystävykset. Tyttö on vain kolme viikkoa poikaamme vanhempi, aivan ihana seurata pienten ystävyyttä näin läheltä! <3
Mutta nyt suunnistan pojan kanssa maitokauppaan, mies kaivaa painepesurin esille ja tekee terassille kesäpesun! Mitäs te meinasitte puuhastella? :)
Meilläkin oli juuri nuorimman poikamme 1-vuotissynttärit, kirjoitinkin lahjoista tänne jos siitä saisi jotain ideaa http://www.twoforliving.com/blog/2015/3/30/mit-1-vuotiaalle-lahjaksi-idin-suosikit
Lisäksi tuli mieleeni meidän ristiäislahjoista että nyt on kaupoissa paljon paksuja satukirjoja joihin voisi kirjoittaa omistustekstin. Ihana muisto lapselle ja itse ainakin edelleen liikutun kun luen omaa 2-vuotislahjaksi saamaani satukirjaa omille lapsilleni ja etusivulla lukee ihana omistuskirjoitus mummoltani :)
Ja noita jälkiä olen painanut sormiväreillä jotka ovat myrkyttömiä lapsille! Saa ihan isoista marketeista :)
Olinkin nähnyt tuon sun postauksen! Juuri tuota Vilacin autoa olen itsekin miettinyt, mutta voi olla, että päädymme erääseen toiseen… :)
Satukirjat on ♥
Mie oon saanu parhaan jäljen leimasinmusteella, vesiliukosella tottakai. Siihen mustetyynyyn on helppo painaa käsi/jalka ja sit paperille. Tulee tarkka jälki, jos tahtoo ihon uurteidenkin näkyvän.
Kuulostaa kätevältä!
Minä olen haaveillut ostavani pojalle 1-vuotislahjaksi Vilacin potkuauton ja innostuksen siihen taisinkin joskus saada sinulta :) Sitä voisi myös käyttää kuvauksessa! Pinterestissä näin kerran ihanan kuvan, jossa oli painettu sekä äidin, isän että lapsen käsi päällekkäin paperille. Ensin isän käsi mustana pohjalle, sitten päälle hieman vinoon äidin käsi olisiko ollut vaalean harmaalla ja lopulta pojan käsi pienimpänä päälle vaalean sinisellä. Tätä yritimme itse toteuttaa jo pojan ollessa noin kuukauden, mutta eihän siitä mitään tullut kun käsi oli vain nyrkissä kokoajan :) Mutta miten olisi mustana nuo kädet ja jalat valkoiselle paperille? Ja sitten mustat kehykset? Mielestäni olisi yksinkertainen ja tyylikäs niin :)
Niin ja taisin tuon värihomman ymmärtää väärin :D Käytimme siis lasten sormivärejä, jotka sai myös helposti puhdistettua pois sormista ja varpaista :)
Sormiväreillä taidan minäkin…
Juu niin sait, muistan kun siitä oli puhetta :).
Aivan ihana tuo kaikkien perheenjäsenten kädenjälkien painatus! Mua mietityttää vielä pojan ollessa näinkin iso, että miten onnistummekaan saamaan kädenjäljen muistoksi :D.
Itse ajattelin vaaleansinistä tai keltaista jälkien väriksi, mutta voi olla, että keltainen erottuu turhan huonosti…
Me painettiin tytön jalanjäljet korttipohjille mustalla vesivärillä. Reilusti väriä niin tuli loistavia kuvia joissa myös näkyy uurteet erinomaisesti. Ja mikä parasta, helppo ja nopea puhdistaa pois :)
Ihania juhlia teille!
Tuokin kuulostaa kyllä hyvältä konstilta!
Kiitos Henni! :)
Vilacin valkoisen potkuauton ostin meidän pojalle. Yhtä ihana livenä kuin kuvissakin on. ♡ :)
Se on kyllä ihana, klassikko suorastaan :).
Siinä valkoinen taitaa olla luonnonvalkoinen?
Joo, se on reilusti lämpimän luonnonvalkoinen. Teille ehkä tosiaan menisi puhtaamman valkoinen tai joku muu väri (siis jos ihan sisustuksellisesti ajatellaan ;) ). Riimikko nettikaupassa on paljon metallisia potkuautoja ja Emmas and mamas-liikkeessä myös. Näytti kuvissa ainakin yksi malli ihan puhtaanvalkoiselta ja aika herkullinen vaalea turkoosikin löytyi. Meidän sisustukseen passasi tuo vilacin sävy, niin sellainen sitten kotiutui. :)
Totta! Voi kiitos vinkistä, kävin heti katsomassa sitä Kilpuri-potkuautoa – sen sävyt on enemmän mun mieleen! Täytyy vielä selvittää, onko se sama jota on myynnissä paikallisessa lastentarvikeliikkeessä. Mieluiten ostaisin nimittäin sieltä :).
Siis onko Kokkolassa joku lastentarvike(tms)liike, jossa ns. klassikkolelujakin myynnissä? Hitsit, kun olisi aikaisemmin tiennyt, olisi voinut naapurikaupungista hurauttaa niitä katsomaan. :)
Vilacin autoa siellä ei ole, mutta joku tuollainen Kilpurin näköinen. BabyCityssä siis, mutta eivät ole pitkään vielä olleet valikoimissa :).
Ok, pitääkin käydä kurkkaamassa joku päivä mitä kaikkea uutta sinne on tullut. Viimeksi ollaan isommalle lapselle istuin ostettu sieltä ja sen jälkeen ei olekaan tullut käytyä. Tietysti tuo pienoinen välimatkakin tekee sen, että helposti tulee netistä sitten tilattua. Meillä on näköjään tasan viikko ikäeroa pojilla, ties vaikka ollaan laitoksella oltu samaan aikaan. :D Mutta kiitti baby cityn olemassaolon muistutuksesta, pitääpä käydä kurkkimassa niiden sivuja.
Magnin potkuautoa siellä oli kahdessa kivassa sävyssä: hopea ja valkoinen.
Voi niinkö! Syntyikö teidän poika siis meidän pojan jälkeen?
Ei, kun viikkoa aiemmin. Tosin päästiin muistaakseni3 tai 4 päivän jälkeen kotiin, eli te ette varmaanihansilloin vielä laitoksella olleet. :)
Ei oltu, kirjauduttiin sisään ihan silloin syntymäpäivän aamuna :).
Yksivuotisonnea sinne näin jälkikäteen!
Esikoiselle, ja heinäkuussa myös tuplille, olen hankkinut yksivuotislahjaksi Oppi&Ilo:n Minun kirjani. Siihen voi tallettaa muistoja täysi-ikäisyyteen asti. Sinne saa luokkakuvat talteen ja haastatteluja lapsesta ym. Ja joka vuodelle on taskut lippuja ja lappuja varten.
Ehkä ei parasta kuvausrekvisiittaa, mutta varmasti mukava muisto koko lapsuudesta. Vauvavuodestakin siinä on muutama sivu, mutta ne olen jättänyt täyttämättä, koska vauvavuodesta on oma kirjansa.
Ihana lahja! Oikea muistojen aarrearkku :).
Miksei pojallakin voisi olla mekko?
itse lahjaan.. puusepän tyttärenä ehdottaisin laadukasta keinuhevosta! Puinen hevonen kestää vuosikymmenet hyvänä ja tuo iloa niin leikeissä kuin sisustuksessakin.
Apua :D. Ei millään pahalla ketään kohtaan, mutta en ikinä pukisi poikaani mekkoon (lisäksi voin vain kuvitella mieheni reaktion tähän :D). En usko, että poika arvostaisi asiaa esim. 20 vuoden päästä…
Keinuhevonen on ihana lahja! Tosin meiltä löytyy jo keinulammas, joten ei ole tarvetta.
Meillä on jalan- ja kädenjälkiä painettu samalla aineella kun sormenjälkiä painetaan. Eli ihoon ei jää mitään väriä mutta tietylle paperille jälki tulee. Sairaalassa näitä painettiin aina kuukauden välein. Uskon että niitä paketteja on tilattavissa jostain. Ihan huippuja kun ei sottaa.
Yhtenä vuonna tein miehelle isänpäiväkortin johon painoin pojan jalanjäljen ja koiran (jep… ) tassunjäljen. Niissä käytin mustaa vesiväriä. Mutta sitä saa laittaa paksun kerroksen että saa kunnolla jäljen näkyviin.. nätit tuli kuitenkin. Ja olisit nähnyt koiran ilmeen, kun pyysin kylppäriin ja aloin sutia vesiväriä tassuun :D
Voi tuo olis niin hyvä vaihtoehto! En vain mistään onnistunut löytämään tuota, kun googlettelin…
Voin vain kuvitella koiruuden ilmeen :D.
Ihania juhlia teille :) Varmasti kuvat ovat mieleisiä poitsulle aikuisena(kin)
Itsellä alkoi tänään 3vko:n kesäloma (jota en itse näin aikaisin halunut…)ja mitään loma reissua ei ole tiedossa kun muu perhe on töissä/koulussa.
Ystäviä tapailen ja kisujen kanssa vietän laatuaikaa :)
Oikein fantastisia juhlia teille :) Nauttikaa :)
Hyvää lomaa Niina!
Ja kiitos, toivottavasti tulee ihanat juhlat ♥
Omalle pojalle valitsin 1v.kuvaan farkkulappuhaalarin ja marimekon raitapaidan… tänä kesänä tuo raitapaita poika pääsee ripille ;)
Itsekin mietin aluksi tuota farkkuhaalaria ja vaikka ilman paitaa, mutta se olikin käynyt aika pieneksi :D.
Oi, niin se aika rientää…
Muistinkin tuosta, ilman paitaa, että otatin myös kuvia missä näkyy paljaat varpaat. Rippikuviin tulee kuitenkin kengät :D
Sama suunnitelma täällä!
Ajattelin, että olisi kiva myös sellainen koko perheen jalat -kuva, jossa kaikilla farkut ja paljaat varpaat :)
Jouluna lahjakasan vierellä mietittyä: miksei meidän tytöllä ole yhtään autoa? Siitä se ajatus sitten lähti, tämä mama ei saanut rauhaa ja pian Porvoon Riimikkoon ostoksille ;) Neiti saikin sitten 1-lahjakseen puhtaanvalkoisen Magnin potkuauton.
Mulla oli pienenä hirmuisesti autoja, ne oli ihan ykkösiä! :D
Saman lahjan kävin juurikin tänään noutamassa, heh!