Tai no pirteänä ja pirteänä, kyllä kai nämä maanantaiaamun aikaiset herätykset aina hieman kirpaisee… Mutta se on asennekysymys, miten se päivä siitä jatkuu!

Kyllä voi muuten viidellä eurolla saada moneksi päiväksi hyvän mielen! Näihin tulppaanikimppuihin osui katse monta kertaa viikonlopun aikana ja aina tuli hyvä mieli – täytyy muistaa ostaa kukkia joka viikonlopuksi, sillä voisi sitä rahaa kulua turhempaankin!

046

067

Tuottelias viikonloppu takana: saimme saatettua loppuun monenlaista jo kauan mielessä muhinutta. Autotallissa oli jämäpurkki seinämaaliamme, jota käytimme viimeksi makuuhuoneemme päätyseinän maalaamiseen. Tuli käytettyä sekin loppuun ja paikkamaalailtua kotona vähän siellä sun täällä, niin kätevät nämä maalatut seinäpinnat! Käyttämämme maali on täyshimmeä eikä paikkamaalauksista jäänyt mitään valkoisempina kiiltäviä kohtia, vaan uudet maalaukset sulautuivat vanhan maalin joukkoon täydellisesti. Erityisesti eteisen yksi seinä oli saanut kunnolla osumaa ja mietinkin siinä meikkisienellä maalia töpötellessäni, että kuka ihme nekin viirut sun muut on saanut aikaan, kun ei meistä kumpikaan moista tunnustanut :D.

044-crop

Seuraavan viirujentekijän potkut tunnenkin nahoissani juuri parhaillaan! Olen joskus miettinyt, että nukkuukohan bebe kaikki yöt, kun en koskaan öisin tunne potkuja tai sitten nukun vain tosi sikeästi… Olin parisen viikkoa sitten neuvolassa ja syy aika kovaan väsymykseeni löytyikin hemoglobiinista: se on ollut mulla aina 130-140, vielä joulukuussa 132, mutta nyt oli laskenut ollen enää 116. Saapa nähdä, miltä lukema näyttää ensi viikolla… Taitaa olla rautalisä kohta kova sana!

072

Kovin buukatulta näyttää mun helmikuun kalenterinikin; kalenteri, jota voi kutsua myös pakastimen oveksi :D. Sata lippulappusta – homma hanskassa (mutta tässä syy, jos mua ei jossain tapaamisessa/treffeillä näy…)!

Kokkolassa on muuten kiva, toista kertaa käynnistynyt isäryhmä ensimmäistä kertaa isäksi tuleville. Mies mietti torstaina, mennäkkö ensimmäiseen tapaamiseen, mutta rohkaisustani kiinnostui asiasta ja olikin innoissaan perjantai-iltana sieltä tullessaan! Miesvetäjän johdolla keskustelevat rennolla otteella aiheesta, kuulosti mielenkiintoiselta pienen pintaraapaisun perusteella. Kokoontuvat vielä loppukuusta ja kolmannen kerran sitten, kun vauvat ovat 2-3 kuukauden ikäisiä. Kuulemma vauvatkin saavat sitten osallistua tapaamiseen :). Ryhmässä on vetäjän lisäksi seitsemän miestä, joista viisi saa pojan ja kaksi tyttären. Olisinpa kärpäsenä katossa sitten, kun vauvoineen tapaavat! :D Onko muissa kaupungeissa tällaisia isätapaamisia? En ollut tällaisesta ennen kuullutkaan, tosi hieno ja tärkeä asia!

079

Nyt seuraavan puuhan kimppuun! Värienergiaa helmikuun ensimmäiseen viikkoon näistä ihanista pinkeistä ja keltaisista tulppaaneista!

 

 

Ikean sininen muovikassi on hoitanut hyvin tehtävänsä takkapuiden kantokassina, mutta tällä viikolla sen korvaajaksi pääsi Halpa-Hallista ostamani vaaleanharmaa huopakassi. Lupailin viikolla kuvia, joten täältä pesee!

099

Huopakassilla oli hintaa 12,95 € ja koko on kyllä just eikä melkein täydellinen! Mahtuu ne meidän reilunkokoiset polttopuutkin tähän 30x53x31 cm kokoiseen kassiin. Huomattavasti mukavampi näky nyt tuossa takan edessä; se sininen ikealainen ei hivele silmää sitten yhtään, vaikka kätevä onkin. Eikä nyt haittaa, vaikka se tuohon aina unohtuisikin ja sehän unohtuu… ;)

101

Vauhti päällä -postauksessani näkyikin jo yksi kuva huopakassileikistä, tässä kuvassa vielä mietitään et viittisinksmä

103

Vanhempi kisunenkin porhaltaa paikalle kurkistamaan, mitä olohuoneessa puuhastellaan…

110

Hänethän paikalle sai (jos rehellisiä ollaan) kalkkunafilepaketin avaaminen… Ja tässä tiiraillaan itse palkintoa: kalkkunafilettä :D. Kun se on niiiiin herkkua!

116

Kuitenkin vain toinen innostuu kassiin asti, oli sitten palkintoa tai ei, pieni leikkituokio maistuu aina!

124

Täytyy nimittäin ainakin testata, että saako tällä muka varmasti kannettua polttopuut (takkamestari huolissaan..?); kestääkö nämä kahvat edes…

091

092

Molemmat sai pienen herkkupalan, vaikka tässä vain toinen maiskutteleekin. Maiskuttelijalla menossa nyt kolmas antibioottiviikko, huomenna soitellaan taas Oulun eläinlääkärille ja mietitään, tarvitaanko millaisia jatkotoimenpiteitä. Oireista taitaa jäljellä olla enää aivan pientä vilkkuluomien näkymistä sekä satunnaista mahan kurinaa. Aiemmin linjoistaan niin tarkka misunen on palannut siinäkin suhteessa entiselleen: ruokakuppiin jää aina silloin tällöin muutama murunen kaverille, joka ei niinkään vaa’an lukemista välitä. Vaikka hän onkin pysynyt ihan normaalipainoisena, hän silti selvästi elää syödäkseen.
Viime maanantaina eläinlääkärille soittaessani oli jo jotain puhetta mahdollisesta kontrollikäynnistä, jaiks! Onneksi tuo mun murunen on kuitenkin niin tottunut automatkustaja, että ei kovin suurta huolta, vaikka uutta reissua pukkaisikin. Mutta edelleen totean: ihanan loppuun asti vietyä hoitoa Lemmikissä, saisi moni eläinlääkäri ottaa mallia! Joka kerta kun sinne soitan, tunnistavat meidät jo kissan nimestä, heidän äänensävyistään hehkuu ihana empatia ja eläinlääkäri muistaa kisun lääkkeiden nimetkin ulkoa.

117-crop

Täällä odotellaan vanhempiani sunnuntaivierailulle: ohjelmassa on mm. huonekalujen vaihtoa kahden makuuhuoneen kesken ja siihen saammekin isäni kantoavuksi, itse kun en uskalla enää painavia sohvia kanniskella. Sen jälkeen herkuttelemme vohveleilla kera mansikkavadelmahillon sekä vaniljajäätelön, s l u r p s ! Nytpä suuntaankin tästä pöytää kattamaan – leppoisaa sunnuntaipäivää teillekin!

 

 

Olette toivoneet kuvia tästä huoneesta ja nyt niitä vihdoin on luvassa! Tämä huone on ollut alusta lähtien enimmäkseen miehen käytössä, joten sanotaanko vaikka näin, ettei valokuvausinspiraatio ole aina ollut ylimmillään tähän huoneeseen kurkatessani ;).

077

Huone sijaitsee aulan jälkeen kodissamme heti ensimmäisenä oikealla. Kaikki kotimme kolme makuuhuonetta ovat ikään kuin peräkkäin, tämän huoneen vieressä on ns. ruusuhuone ja sen kanssa hieman limittäin meidän makuuhuoneemme.

Tämän huoneen ärsyttävin kohta taitaa olla (huom! itselleni Iskusta työpöydäksi ostamani ja sittemmin mieheni omiman :D) työpöydän alla olevat johtokasat… Jonkin verran ne vähenivät, kun sain miehen houkuteltua hankkimaan läppärin pöytäkoneen tilalle, mutta siellä niitä edelleen on… Miten teillä on johtokasat järjestetty?

080

cats

Sitteri on jumiutunut tähän huoneeseen… Näyttää muutenkin vahvasti siltä, että tästä huoneesta tulee vauvan valtakunta! Heti kun kuulin (ja ruudulta näin), että pieni ihminen sisälläni on poika, alkoi ajatukset suuntautumaan tämän huoneen suuntaan – lälly ruusuhuone oli totaalisen out, mutta tämä huone sopii jotenkin erinomaisen hyvin pojan huoneeksi! Mies puhelikin isänsä kanssa, että tapettiin täytyisi lisätä vain mustat pystyraidat, niin olisi ruutulippuseinäkin valmiina… Jooei.

063

Mietin pitkään, onko liian jyrkkä seinä vauvanhuoneeseen… Tapetti on siis tuolla yhdellä seinällä, muut seinät on maalattu valkoisiksi. Mutta tosiasiahan on, että vauva tulee nukkumaan aluksi meidän makuuhuoneessamme, joten tämä huone on lähinnä hänen tavaroilleen tarkoitettu. En myöskään usko, että vauva ajattelee ensimmäisenä huoneen nähdessään, että voi kamala mikä mustavalkoinen tapettiseinä mulla, äiti – tämä siis taitaa olla enemmänkin meidän aikuisten mielissä oleva juttu ;). Mustavalkoisen tapetin tilalle en keksi kuin harmaan seinämaalin ja se olisi sitten ehkä yksivuotiaalle jo liian vaisu ja kaipaisin huoneeseen jotain särmää… Joten aika paljon pintaremppaa olisi edessä seuraavan vuoden aikana, ehkä liikaakin makuumme.

Kaikki kalusteet huoneessa tulevat olemaan valkoisia, matto musta. Nuo kuvissa näkyvät mustavalkoiset raitaverhot taidan vaihtaa valkoisiin. Vauvamaailmaa ja muita värejä huoneeseen saamme tekstiileillä, leluilla, nallukoilla, tauluilla yms. Värejä tähän mustavalkoisen pohjan omaavaan huoneeseen saamme harmaasta, beigestä, vaaleansinisestä ja ehkä myös turkoosista sekä keltaisesta. Nuo piristevärit onkin kivoja ja niitä voi helposti vaihdella mieltymysten mukaan kuten muuallakin kotonamme. Myöskin lila ja limenvihreä olisivat ihania ja raikkaita pojan huoneen värejä!

073

Kattovalaisin pysyy varmasti samana ja kuten jo mainitsin, myös matto. En ihan lämpene millekään kovin lapsekkaille tekstiileille mm. mattojen/verhojen osalta, sillä ne menisivät melko pian vaihtoon. Samoin kovin hempeä ja vauvamainen huone tulisi aika pian tiensä päähän, joten ehkä tämä huone näine ratkaisuineen olisi myös pitkäikäisempi ratkaisu meidän kohdallamme.

Tällä hetkellä muuten kovin mustavalkoiseen huoneeseen piristystä tuo vanha punainen sohvamme sekä työpöydän kulmalla nököttävä punainen kello.

071

Punaisen sohvan kohtalo on hieman auki, sillä en tiedä, jääkö sille enää mitään paikkaa… Ajattelin nimittäin siirtää ruusuhuoneessa olevan valkoisen Kivik-sohvan vauvanhuoneeseen. Ruusuhuoneesta teemme yhdistetyn työ- ja vapaa-ajanhuoneen meille aikuisille (mun käytössä päivisin ja miehen iltaisin) ja kalusteina siellä tulevat olemaan työpöytä, yksi lipasto, valkoinen Ektorp-divaani sekä pieni pöytä. Punainen sohva ei taitaisi mahtua siis sinnekään… Täytyy nyt vielä miettiä sen kohtaloa, mutta ei huvittaisi huonetta aivan ääriään myöten täyteenkään sulloa.

066

Näin saisimme jatkoaikaa myös ruusutapetille, sillä meidän aikuisten huoneessa se kyllä menisi ihan hyvin. Hmm… Tällä tavalla nämä asiat loksahtaisivat paikoilleen kuin itsestään, mutta vielä aivan pieni mietintähippunen tuolla mielessäni hyörii… Ja hetki onkin vielä aikaa pohtia, ennen kuin tilaamamme kalusteet saapuvat! Mitäs tuumitte näihin mun tämänhetkisiin pohdintoihin – muita ideoita?