Missäs merkeissä teidän palmusunnuntainne on startannut? Täällä ei ole trulleja näkynyt, sillä meilläpäin trulleillaan vasta lankalauantaina. Ollaan vietetty rauhallista kotiviikonloppua; nautiskeltu tulppaanikimpuista, mietiskelty kodin sisustusta (mutta ei jaksettu tehdä asialle mitään) ja sen sijaan lakkailtu kynsiä :D.
Mielessä on ollut myös tuleva kesä, siitä tulee varmasti niin erilainen kuin aiemmista kesistä! Tuskin muutosta osaa vielä tässä vaiheessa kuvitellakaan, niin suuri mullistus on edessä. Olo on sen(kin) suhteen todella odottava ja onnellinen. Myöskin kiitollisuutta on ollut ilmassa, sillä vauvamme on tällä viikolla saavuttanut masussa täysiaikaisuuden.
Eilen saimme ystäviä kylään ja lämmitimme paljun ensimmäisen kerran tälle vuodelle; olihan se mahtavaa tällaisen talven mittaisen tauon jälkeen, oi että! Se tunne, kun sinne lämpimän höyryävään veteen laskeutuu ensimmäisen kerran – se on niin ainutlaatuista, vaikea kuvaillakaan. On tuo palju kyllä yksinkertaisesti helmi!
En tiedä johtuuko eilisistä paljuiluista vai mistä, mutta tänään on ollut melkoisen veto pois. Olen torkkunut tämän tästä ja siis mitä tämä hikoilu on?! Vilukissalle melkoisen vierasta tällainen ei-hellesäässä hikoilu :D. Ylähuulen päällä tämän tästä mukavat hikiviikset…
Mies osti yhtenä päivänä savusiikaa, sai heti pari pikkukerjääjää jalkojensa juureen. Etenkin vanhempi kisu tapitti silmää räpäyttämättä ylös pöydälle. Eihän tuollaisia nassuja voi vastustaa, joten muutamat maistiaisethan tuosta palkinnoksi saivat ja näin taas seuraava kerjäämiskerta on varma! :D
Kisun turkin tilanne on edelleen sama: kaljuja kohtia siellä täällä, mutta kutinaa ei ole enää kovinkaan paljoa. Soitin nimittäin perjantaina eläinlääkärillemme ja hän määräsi apteekkiin muutaman päivän pillerikortisonikuurin kutinaa poistamaan. Koska iho kutisee, kissa nuolee sitä eikä uusi karva pääse kasvamaan… Toivotaan, että tämä(kin) tauti olisi pian ohi! Kissa on onneksi muuten ihan normaali käytökseltään, mutta tuo turkki… Mies onkin antanut hänelle uuden lempinimen: kaatis (surullisen erehdyttävästi muistuttaa kaatopaikkakissan ulkonäköä :(, voi mun kaunista murmelia).
Mutta nyt lähdemme koko perheen voimin pienelle palmusunnuntain happihyppelylle! Voisin kyllä kävellä vaikka kuinka, mutta nämä liitoskivut argghhh! Kävely on kipujen vuoksi välillä melkoisen pingviinimäistä ja usein tuntuu, kuin jalat olisivat kiinni vain kahdella lonksuvalla ruuvilla… On tämä näiden hikoilujen kera melkoisen hehkeää aikaa! :D
