2014 - Sivu 58 104:stä - All you need is White

Satu //ALL YOU NEED IS WHITE / 6.6.2014

Edessä kantoreppuilua

Hain tänään ystävältäni testiin Manduca-kantorepun. Ajattelin ensin kokeilla sen käyttöä muutaman päivän ajan, ennen kuin sitten mahdollisesti hankin oman. Olen aika pihalla tässä kantoliina ja -reppumaailmassa, joten suosituksia ja käyttökokemuksia otetaan ilolla vastaan! Omia kokemuksia en vielä omaa, mutta kuvittelisin, että kantoreppu on jotenkin tukevampi kuin kantoliina. Onkohan liinan asetteleminen/sitominen hankalaa..?

Saapa nähdä mitä tuo mussukkani kantorepputestailusta tuumaa! Voi olla, että viihtyy hyvinkin, kun tykkäisi muutenkin olla sylissä koko ajan.

Huh mitä eroja päivissä! Eilen vauva nukkui päivällä tosiaan kokonaiset 35 minuuttia, kun taas tänään kahdet puolen tunnin päikkärit ja yhdet kahden tunnin – olen ehtinyt vaikka ja mitä! Ehkä hän kuroi umpeen eilisen aikana kertyneet univelkansa.

Vauvan nukkuessa ehdin viettää hieman aikaa kissojenkin kanssa. Välillä olenkin ihan itkeä pillittänyt, kun on ollut niin huono omatunto siitä, etten ehdi kissoja juurikaan huomioida. Mutta tänään ehdin ja nytkin vanhempi kisu on tässä sylissäni; tehokkaasti monta kärpästä samalla iskulla!

Mutta nytpäs toivotan täältä poppooni, johon myös tuo kuvien halipulainen kisulainen kuuluu, kera mahtavaa viikonloppua!

Satu //ALL YOU NEED IS WHITE / 5.6.2014

Hikinen torstai

Ja aivan kirjaimellisesti, sillä nyt se helle on täällä meilläkin, huh-huh! Meidän pääterassilla ei kyllä näillä asteilla olla: suuri vaara sulaa terassilautoihin kiinni. Vaunuileminenkaan ei houkuttanut, sillä sisällä on viileämpää kuin ulkona. 12 tuntia vauvan kanssa kaksin ja pieni kun on sellainen, ettei seurassani olisi muualla kuin sylissä, niin takana on melkoisen hikinen kellonympärys. Vauva ei koko päivän aikana ole nukkunut kuin 35 minuuttia ja nekin kahdessa pätkässä – äskeinen viileähkön virkistävä suihku oli aika tarpeen :).

Päivällä vietin vauvan kanssa pienen sitterituokion. Otin hänestä valokuvia ja samalla tuli vilkaistua hieman ympärilleni täällä kotona. On hiukan muuttuneet nämä nurkat ja värejäkin löytyy mm. leikkimaton ja neuvolasta saadun hymynaaman muodossa. Hymynaamoja on useita siellä täällä, kopioimme niitä ja laminoimme heti saatuamme. Vauva niin tykkää katsella sitä samaa iloista naamaa, päivästä toiseen; vähän meinaa välillä jutustellakin sille!
Omassa kodissa kun on tavarat nyt hiukan hujan hajan, niin on mukava katsella tällaisia siistimpiä kuvia ja muistella itsekin niitä aikoja :D. Ehkä meillekin vielä joskus jonkinmoinen järjestys palaa… Nyt on kuitenkin kätevää elää näin, kun on monenlaista tarpeellista ihan käden ulottuvilla.

Vauvan antibioottihoito tosiaan päättyi eilen ja ennen kotiinlähtöämme lääkäri vielä tarkisti hänet. Mitään huolestuttavaa ei löytynyt ja tulehdusarvotkin olivat eilen enää alle 1, joten lääkäri totesi, että he katsovat vauvan parantuneen tulehduksesta. Se, mikä tulehduksen aiheutti, ei selvinnyt (veriviljelyssä ei jäänyt mikään bakteeri kiinni) ja se on lääkärin mukaan vauvojen kohdalla aika yleistä.

Vietin tänään ensimmäistä ns. normaalia vauva-arkipäivää. Ei ollut mitään pakollisia aikatauluja, vaan saimme rauhassa viettää kotipäivää. Ennen vauvan sairastumista meillä oli jo aika hyvä rytmi, erityisesti iltojen ja öiden suhteen, mutta tuokin koki jonkinmoisen kolauksen, etenkin päivärytmi. Kovin levottomaksi nuo viime aikojen tapahtumat ja sairaalassa käynnit pienen saivat. Mutta eiköhän se taas tästä, pikkuhiljaa!

Näistä viimeisistä kuvista herkkuineen tulee väistämättä mieleeni ristiäiset, nyt olisikin kohta aika alkaa niitä miettimään. Kummit täytyisi pyytää ja ennen kaikkea lyödä vauvan nimi lukkoon! Haaveilin tänään myöskin sellaisesta, että voi kun joku taikoisi tuon meidän terassin valmiiseen kesälookiin kesäkukkineen… Oma aikani ei meinaa riittää oikein mihinkään. Mutta nyt taas seuraavaan puuhaan: pienen miehen kylpyhetki! Hänkin on tänään sen verran hikoillut, että varmasti ihana päästä kylpemään… Äidin mielestä parasta kylpemisessä on se hetki, kun vauva osuu lämpimään veteen – se hämmästynyt ilme! :D

(Kuvat lainattu Ikea Livet Hemma. Photographers Kristofer Johnsson, Ragnar Ómarsson.)

Satu //ALL YOU NEED IS WHITE / 4.6.2014

Helteen kynnyksellä

Jokos teilläpäin on hellettä? Täällä ei ihan vielä, mutta lähellä alkaa jo olla. Välillä on tuntunut hieman haasteelliselta pukea vauvaa: onko tarpeeksi päällä ettei vain joudu palelemaan, eihän ole kuitenkaan liikaa vaatetta jne. Alkuaikoina tein yhtenä päivänä virheen ja puin vauvalle liikaa vaatetta; aivan selkä ja vaippapeppu märkinä kotona… Vauva ei valittanut, mutta itse vähän säikähdin ja otin opikseni. Vauvamme on selvästi perinyt isänsä verenkierron: iho aivan lämmin koko ajan ja joskus tuntuu, että pelkkä bodykin on sisätiloissa liikaa! Hyvä esimerkki eiliseltä: vauva söi sängyllämme – minä peiton alla legginssit jalassa, vauva vieressä pelkässä bodyssa, ei peittoa ja polvitaipeet siitä huolimatta nihkeähköt :D. Hoitotasolla nakupellenäkin iho on tosi lämmin ja voi miten hän siinä nauttiikaan potkiskella. Sellaista ilmakuntopyörää poljetaan, että haastavaa on vaipanvaihto kuulkaas! Erityisesti iltaisin on virtaa vaikka muille jakaa: hän on selvästi illanvirkku ja aamuntorkku, kuten masussakin :).

Ostin odotusaikana vauvan koko tämänhetkisen vaatevaraston, esittelin vaatteita täälläkin mm. Vauvan vaatekaapin sisältöä ja Kirppiskierroksella -postauksissani. Taisi tulla jotain ihmetystäkin, miksi ostan etukäteen niin paljon vaatteita. Nyt voin todeta, että hyvin tehty ja tekisin saman valinnan uudestaankin! Vauvan syntymästä tulee huomenna kuluneeksi neljä viikkoa enkä voisi kuvitellakaan, että olisin tänä aikana hypännyt vaateostoksilla. Hyvä kun ruokakauppaan ehtii; en halua olla vauvasta erossa kuin pakolliset eikä vaatekaupat mielestäni niihin lukeudu. On ollut helppoa, kun vaatteet ovat olleet valmiina. Odotusaikana oli sitä paitsi jotenkin erityisen ihanaa hankkia noita minivaatteita ja fiilistellä, nyt se fiilistely tulee ihan vain vauvan kanssa aikaa viettämällä.

Sopiva määrä tuli hankittua kokojen 50-56 cm vaatteita; sen verran niitä kuitenkin on viimeisen parin viikon aikana alkanut päivän mittaan pyykkikoriin lentämään. Mieskin tuumasi yhtenä päivänä, että nyt hän ei enää ihmettele, miksi lapsiperheissä pyörii pyykinpesukone koko ajan… Aika tasapuolisesti on myös tullut kaikkia vaatteita käytettyä. On muuten huimia eroja vaatteiden koossa eri merkkien välillä! Huomasin myös, että äitiyspakkauksen vaatteet ovat tosi reiluja: 50-senttiset bodyt roikkuvat päällä.
Mutta nyt mun täytyy herätellä tuo pieni herraseni ja matkata hänen kanssaan viimeiselle antibiootille (toivottavasti viimeiselle, ettei vain tulisi mitään takapakkia…). Vihdoin pääsemme myös kanyylista eroon! Lämmintä keskiviikon jatkoa!