Meidän olohuoneen on vallannut lelumeri. On leikkimattoa, pupua, kirahvia, pehmokuutioita, kirjoja, helistimiä sun muuta siellä täällä. Vauva nauttii leikeistä tai lähinnä se on tällä hetkellä lelujen katselua, maistelua ja koskettelua. Olen aina silloin tällöin laulanut hänelle, mutta vasta viikko sitten hänkin lähti lauluun mukaan. Katsoin telkkarista Yön konserttia ja lauloin mukana (sanat muistan ulkoa vaikka unissani). Vauva istui tuon tunnin konsertin ajan sylissäni ja aina kun aloin laulaa, hän yhtyi lauluun suloisella öö-öö-höö -äänillään. Voi mun pientä <3. Nyt olemmekin sitten laulaneet vielä aktiivisemmin kuin aiemmin! Äskeinen laulutuokio väsytti niin, että pieni nukahti poikkeuksellisen pitkille päikkäreille – nukkunut jo puoli tuntia! Olin äsken aivan että kääks, mitä mä kaikella tällä ajalla teen :D.

Tulin sitten tähän keräämään motivaatiota pikasiivoukseen. Olen tässä viime viikkoina oivaltanut, että mulla on paha tapa jättää tavaroita minne sattuu… Tavara jää tasan siihen, mihin sen kädestäni lasken. Se saa sitten helposti sellaisen sotkuinen koti -vaikutelman aikaan. Hetki sitten raivasin vaatehuoneen; yli 10 mun vaatetta notkui tuolilla, mieheltä vain kaksi :P. Nyt tämän lelumeren kimppuun ja sitten nuohoojaa odottelemaan! Ehtisiköhän cappuccinonkin nautiskelemaan ennen kuin mua huhuillaan..? Taidanpa ottaa riskin ja kokeilla!

114

Ei muuta kuin hyvillä mielin viikonlopun viettoon – toivottavasti tekin!

 

 

Sitä nämä todellakin ovat vai mitä sanotte?

Kuvakansiot1

En muista milloin ensimmäisen kerran kiinnitin huomioni näihin Departmentin pöytiin, taisi olla joskus vuosi sitten. Ensimmäisenä ihastuin tuohon tammijalkojen ja valkoisen pöytälevyn yhdistelmään. Se olisi kaikista varmin valinta: ajaton, sopisi monenlaiseen sisustukseen eikä siihen varmastikaan kyllästyisi. Viime aikoina olen kuitenkin ihastunut Ray-pöydistä noihin värikkäämpiin vaihtoehtoihin! Miten herkullinen tuollainen pöytä olisikaan keltaisena, mintunvihreänä, vaaleansinisenä (jota ei ollut tällä hetkellä saatavilla) tai ihan vain klassisen harmaana.

Kuvakansiot1-002

Vauvan ensimmäisinä viikkoina olisi ollut tarpeen jokin tällainen helposti siirreltävä pikkupöytä. Sellaisesta haaveilin usein, kun istuin olohuoneen sohvalla imettämässä (ja tätähän puuhaa riitti!): ei ollut oikein mitään laskutasoa lähettyvillä, sohvapöytä oli liian kaukana. Juomalasikin oli vaikea laskea kädestään… Tämä sama ongelma on toki edelleen tänäkin päivänä, mutta tuosta se ajatus alunperin lähti. Mietin, että olisihan tuollaiselle muutakin käyttöä. Olohuoneessa siellä täällä seilaavana pöytänä/laskutasona, aulassa tuolin vieressä ja varsinkin makuuhuoneessa yöpöytänä! Tällä hetkellä yöpöytänäni toimii eräs tuoli, joka on paikkaansa liian iso, sillä vauvan sänkykin on samassa kulmauksessa. Vaatii muutoksia! Sängynpääty toimii tällä hetkellä myöskin yöpöydän korvaajana, mutta siihen on hieman hankalaa saada valaisinta ja sellainen näinä pimenevinä iltoina on kyllä tarpeen.

Niinpä olenkin pyöritellyt mielessäni tätä pöytää ja ehkä jopa kahta! Mietin, voisiko kaksikko olla keltainen & mintunvihreä, keltainen & harmaa vai keltainen & valkoinen (vai sittenkin tylsemmästi, mutta ehkä varmemmasti valkoinen & harmaa)…

Kuvakansiot1-001

Onko jollain teistä tuo keltainen versio? Onko keltainen minkä sävyinen: ihan kirkas keltainen vai hieman vaaleamman keltainen?

Voi miten odotan, että olisi aikaa paneutua tuon makuuhuoneen järjestelyyn. Se on helleviikkojen jäljiltä sellaisessa kaaoksessa että! Siellä on peittoja ja pussilakanoita ja tyynyjä suloisessa sekamelskassa, tyynyjä lattiallakin siellä täällä. Ehkä tässä syksymmällä vielä tulee päivä, jolloin saan uudet lakanat käyttöön ja makuuhuoneen samalla sisustuskuvakuntoon :) – sitä odotellessa!

(Tuotekuvat lainattu ROOM21.)

 

 

135

Vauva pääsee nykyään kivasti osalliseksi ruokailuhetkiimme. Häntä ei tarvitse pitää sitterissä lattiatasossa, vaan hänellä on oma vastasyntyneen tuolinsa, josta hänkin näkee kaikki pöydällä olevat mielenkiintoiset jutut. Vielä pöydällä olevat asiat eivät juurikaan kiinnosta, sillä lelukaaressa roikkuva (leikkimattoon kuuluva) kala saa kaiken huomion ja hänelle kerrotaan viimeisimmät kuulumiset iloisten kiljahdusten säestäminä. Kalaa myös maistellaan aina silloin tällöin.

129-crop

Sain blogin kautta testiin tämän Stokken uutuuden: Steps-syöttötuolin. Mietin hetken, valitsemmeko TrippTrappin vai tämän; TrippTrapphan on todellinen klassikko ollut jo pitkään. Päädyin kuitenkin tähän uutuuteen uutuudenviehätyksen vuoksi! Tykästyin tuolissa myöskin puujalkojen ja valkoisen värin yhdistelmään: ruokailutilamme kaipasikin juuri jotain tällaista pehmennystä!

cats

TrippTrapp-syöttötuoliin saa myöskin tällaisen vastasyntyneen setin, mutta tässä syöttötuolissa vastasyntyneen setti on sitteri! Eli sen saa syöttötuolista irti ihan tavanomaiseen sitterikäyttöön lattialle. Tätä babysitteriä saa neljässä eri sävyssä (sininen, punainen, oranssi, greige), me valitsimme tämän kauniin greigen sävyisen version. Näyttää aivan siltä, kuin tuo syöttötuoli valkoisen, puun ja greigen sävyissään olisi kuin tehty meidän kotiin! Ei todellakaan mikään rumilus ja se onkin nököttänyt esillä ruokailutilan kulmassa aina saapumisestaan saakka eli jo useita viikkoja. Nyt viime viikkoina olemme ottaneet sen ihan päivittäiseen käyttöön pöydän päähän.

115

114

Sitterissä on tukevat valjaat, joilla vauva pysyy jämäkästi paikoillaan. Vauva viihtyy tässä joskus tiskaustuokionkin ajan: kuljetan tuolin viereeni keittiöön, tiskaan ja vauva tarkkailee vierestä. Mukavaa, kun näkee mitä äiti puuhastelee eikä tarvitse lattialta tiirailla!

141

Plussaa myöskin siitä, että tuolilla on niin pitkä elinkaari! Muuntuu lisäosien avulla ihan vastasyntyneen tuolista syöttötuoliin ja aina lastentuoliksi asti. Jalkatuki on säädettävissä lapsen pituuden mukaan viiteen eri korkeuteen ja se on niin tilava, että mahdollistaa lapsen itse kiivetä tuoliin ja sieltä pois.

126

Meillä oli tänään poitsun ensimmäiset leikkitreffit! Olen alunperin blogini kautta tutustunut tähän ihmiseen, jonka tytär syntyi tasan neljä viikkoa poikamme jälkeen. Samanlaisia aamu-unisia vauveleita; kun toinen heräsi, toinen torkahti :D. Ehkä seuraavilla treffeillä pysytään jo hereilläkin!