Joulukuvaukset – sellaiset pidettiin vauvan kanssa tässä aamupäivällä. Hän jahtasi joulupalloja silmät suurina ja suu auki, olipa mukava leikkituokio ja kamera lauloi! On vaan niin kovin liikkuvainen poitsu, että useimmat kuvat ovat tärähtäneitä, mutta harjoitukset jatkukoon!
En paljasta millaisia kuvia saimme aikaiseksi, sillä ne päätyvät joulukortteihin ja jokunen meiltä joulukortin saava taitaa siellä ruudun takanakin kurkkia… Vauva väsähti joulupallojen jahtaamiseen niin, että sai mennä suoraan aamupäiväunille!
Muistatteko postaukseni Tiheää imua(ko?) reilun kuukauden takaa? Meillä oli sellainen kuuden-seitsemän viikon putki, jolloin yöherätyksiä oli joka yö 4-7. Uskon, että herätysten takana oli useampikin syy: viiden kuukauden iässä tuleva tiheän imun kausi, uudet opitut taidot ja ehkä se ratkaisevin: ensimmäinen hammas. Noiden viikkojen jälkeen se alaleukaan ilmestyi, hieman ennen puolen vuoden ikää. Hampaan yläreuna on vasta tullut esiin ja nyt vieressä nököttää jo toinen! Ensimmäisen hampaan ilmaannuttua yöunet paranivat huomattavasti, mutta nyt tuon toisen hampaan vuoksi on taas ollut reilun viikon verran melkoisen levotonta. Nyt kun hammas ei sitä enää aiheuta, tuo univaikeuksia hampaiden puhkeamisen myötä ilmestynyt nuha. Kuulemani mukaan melko yleistäkin? Itselläni oli vauvana sama juttu: uudet hampaat ja nuha kulkivat käsi kädessä. Yläetuhampaiden puhkeamista odotellessa… Toivottavasti tulevat hieman vähemmillä univeloilla kuin tuo ensimmäinen :).
Aamulla väsytti tosi paljon, mutta piristyin kyllä heti olohuoneen puolelle siirtyessäni: lunta satoi hiljalleen! Ei muuta kuin joululaulut soimaan, joulutähdet loistamaan ja aamiaiselle – niin lähti väsymyksen rippeet! Olen miettinyt kovasti, mitä hankkisimme vauvalle tänä ensimmäisenä jouluna lahjaksi… Olisi kiva, että siitä jäisi jokin erityinen muisto, vaikka vauva itse ei vielä asiaa juuri noteeraakaan. Hän on jouluna 7,5 kuukauden ikäinen; mitä te olette suunnilleen tuon ikäiselle hankkineet? Keinuhevosta olen miettinyt, mutta onko se vähän turhan aikaista… Oikeastaan olen miettinyt keinulammasta, Teddykompanietin valkoista versiota; sehän on kuin tehty takkamme läheisyyteen! Eräs nimeltä mainitsematon tuumasi, että hieman tyttömäinen. Onko teidän mielestänne? Ostetaanko noita muka vain tytöille, jää tänne äimistelemään pienen suloisen hymyilevän mussukkahurmuripojan äiti.