Voi hyvää päivää, että joitain asioita voi ihminen pähkäillä päänsä puhki. Minä pähkäilen usein monenlaisia juttuja, viimeisimpänä isompana pähkäilypähkinänä taisi olla vauvan kiinteiden ruokien aloittaminen – milloin, mitä, kuinka paljon ja vaikka mitä muuta! Kyllä voikin muuten tuntea itsensä avuttomaksi täysin uuden asian äärellä. Ehkä sen osaltaan tekee sekin, kun nykyään ollaan niin varovaisia näissä (ja monissa muissakin) asioissa. On se varmasti usein hyvä ollakin, mutta ehkä joskus voisi vain mennä sillä maalaisjärjellä. Tuntuu, että se joskus itseltäkin näiden kaikkien ohjeiden keskellä unohtuu… Toki avuttomuuden tunnetta lisää sekin, että kyse ei ole itsestäni, vaan tuosta elämääkin rakkaammasta pienestä pojasta <3.
Päätimme aloittaa kiinteät, kun vauvalla oli ikää viisi kuukautta ja kolme päivää. Se tuntui oikealta ajankohdalta ja mietin, että ehkä yöllä alkaneet tiheät tankkaukset olivat merkki siitä, että rintamaito ei enää riittänyt. Kovasti touhuava on tuo pieni herranen, joten todennäköisesti hän kuluttaa enemmän kuin mitä maidosta saa.
Aloitimme vatsaystävällisellä bataatilla. Tein soseen ja pakastin sitä jääpalarasioihin; yksi jääpalalokero oli juuri sopiva annos ensimmäisiin maistelukertoihin. Ensimmäisenä parina päivänä vauva maisteli ihan vain 1-2 teelusikallista, olisi varmasti mennyt enemmänkin, voi nammm mitä maiskutus- ja nautiskeluääntä sitteristä alkoi kuulua! Välillä oli pakko imaista huulestakin, kun se bataatti oli niin herkullista. Vauva söi kuin olisi aina syönyt kiinteää ruokaa maidon sijaan. Lusikka oli tuttu D-vitamiinitippojen antamisesta, mutta silti siihen tehtiin lähempääkin tuttavuutta, jotta se tuli tutuksi tässäkin tarkoituksessa. Sekä lusikkaa että ruokalappua täytyi hartaudella maistaa, luonnollisesti.
Kolmantena päivänä kiinteiden aloituksesta oli viisikuukautisneuvola. Painoa oli kuukaudessa tullut vain hieman vajaa 400 g, joten oikea päätös oli aloittaa kiinteät tuossa kohtaa. Olen sitä mieltä, että ei ole mitään yhtä ainoaa oikeaa ikää aloittaa kiinteät: se on yksilöllistä ja jokaisen vauvan kohdalla ajankohta voi olla eri. Toiselle oikea ratkaisu on aloittaa kiinteät neljän kuukauden, toiselle kuuden kuukauden iässä. Joillekin sitten muuna ajankohtana. Tärkeintä on antaa vauvan päättää asia tällä tavoin osoittamalla, että tarvitsee jotain tuhdimpaakin evästä eikä väkisin sinnitellä kuuden kuukauden ikään pelkällä rintamaidolla. Meidän vauva tuntui osoittavan kiinnostuksen merkkejä muuta ruokaa kohtaan tässä kohdin ja olikin näihin ruokailuihin kyllä täysin valmis.
Saimme neuvolasta vinkin, että voimme aika pikaisella tahdilla lisäillä aterioita päiviimme, koska vauva oli jo sen viisi kuukautta. Niinpä neljäntenä päivänä otimme mukaan aamupuuron, ostin sen valmiina kaupasta. Koin helpoimmaksi, sillä valmispuurossa koostumus on vauvalle oikea eikä tarvitse soseutella hiutaleita yms. Päädyin Valion Onniin, neljän viljan puuroon. Ei ihan yhtä nautinnollisia ilmeitä kuin bataatin kanssa, pientä ällistynyttä nyrpistelyäkin alussa. Kummastunut ilme uuden koostumuksen äärellä mitä tää on, en ehkä tykkää!
Samana päivänä maistelimme myös mangososetta, oi makeaa herkkua! Silmät aivan suurenivat: tahdon lisää ja suu oli isosti auki uusia lusikallisia odottamassa! Nyt oli mukana jo kolme pientä ateriaa: aamupuuro, lounas (bataatti) sekä välipala/päivällinen (hedelmäsose). Viidentenä päivänä tein porkkanasosetta, lounaaksi yksi lusikallinen sitä ja yksi bataattia. Porkkanakin oli aika namia. Sitä vauva maisteli vain kahtena päivänä; tuli sen verran ilmavaivoja, että ajattelin pitää taukoa ja antaa totutella rauhassa noihin päivän kolmeen ateriaan ennen uusia makuja. Nyt porkkana on ihan vakiokamaa, samoin kukkakaali! Jälkimmäisen kohdalla odottelin nyrpistyksiä, mutta ei, se nautiskeltiin samalla tavalla kuin bataatti ja porkkanakin.
Nykyään ruokailut eivät ole lainkaan noin sottaavia kuin ensimmäisinä kertoina. Silloin syöttämiseen haluttiin myös osallistua, enää ei. Nyt odotellaan vain uusia lusikallisia ranteet hassusti liikkuen ja pyörien :D. Annetaan myös merkkiääniä, jos uudet lusikalliset viipyvät…
Puurokin menee jo alas mukisematta! Alussa hieman tökki: muutaman puuromaistelun jälkeen alkoi syömisen lomasta kuulua niin vastahakoista ääntä, että ajattelin lisätä puuron joukkoon hedelmäsosesilmän. Se on ollut joko mangoa, mango-päärynää tai päärynä-persikkaa. Ja niin alkoi puuro maistumaan! Nyt sitä on herkuteltu päivittäin sekä aamuisin että iltaisin.
Aterioiden päätteeksi vauva ottaa pari vesihörppyä, yksi oikein mieluisa ohjelmanumero! Vesihörpyt olemme ottaneet alusta asti nokkamukista, vauva tykkää hörpätä. Hihkuu joka kerta, kun otan nokkamukin käteen ruuan päätteeksi – on se jännää hörpätä kuin isot pojat konsanaan! Sen lisäksi, että saan nauttia pienen hihkumisesta, saan myöskin ihastella kivaa huulet törrölle -ilmettä mukin lähestyessä. Aivan suu auki jähmetytään paikoilleen mukia odottamaan :).
Kiinteistä ruuista on tullut päiviimme yksi aivan ihana ohjelmanumero lisää! Olen kuitenkin tyytyväinen, etten alkanut antaa niitä aiemmin, vaan pähkäilyn kautta tämä ajankohta oli meille juuri oikea. On myöskin mukavaa, että nyt mieskin voi osallistua ruokailuhetkiin ihan eri tavalla. Koska mies on päivät töissä, on hän aterioista ainoastaan iltapuuron aikaan kotona ja se onkin isän ja pojan ruokailuhetki. Tällä hetkellä päiviimme kuuluu jo neljä ateriaa: aamupuuro kymmenen aikoihin, lounas (bataatti-porkkana-kukkakaali) noin klo 13-14 hieman aamupuuron ajankohdasta riippuen, hedelmäsose neljän maissa ja iltapuuro seitsemän aikoihin. Puolivuotisneuvolassa tulemme sitten näkemään, miten vauva kasvaa ja näemme, olisiko ruokamääriä syytä kasvattaa. Tuo on hieman vaikeaa, kun tuntuu, että vauva söisi välillä vaikka kuinka paljon (erityisesti hedelmäsoseita…), mutta silti täytyy jättää se maitovara. Rintamaitoa tarjoillaan siis jokaisen aterian jälkeen, välissä on vain pieni leikkituokio.
Kaiken kaikkiaan kivasti on lähtenyt maistelut käyntiin ja nyt vain pikkuhiljaa isompia ruokamääriä kohti. Varovaisesti maistelemme myöskin uusia makuja yksi kerrallaan. Ihana seurata, miten vauva nauttii!
Täällä myös päästy makujen ihmeelliseen maailmaan, tosin uusia makuja maistellaan hyvin epäluuloisesti ensin kielellä ennen kuin suu avataan :D
Millaisia määriä teillä pieni herra syö lounaalla? Juuri tuo annosten vähittäinen kasvattaminen on hankalaa, millä määrillä ja missä ajassa.
Täytyypä meidänkin ottaa nokkamukiharjoitukset ohjelmaan :D
Heh, ihana! Tulikin tuosta mieleen, että meidänkin poitsu raottaa ensimmäiselle lusikalliselle suuta vain aavistuksen kuin tarkistaakseen, mikäs ruoka nyt tulee :).
Tällä hetkellä syö lounaalla kolme ”jääpalaa”: yksi bataattia, yksi porkkanaa ja yksi kukkakaalta. Tai joskus toinen bataatti korvaa jommankumman (porkkanan tai kukkakaalen). Olen itsekin hieman epävarma noista määristä, kun tuntuu ettei uskalla liikaakaan antaa. Tuo määrä kyllä tuntuu ainakin tällä hetkellä oikealta, hetki sitten annoin vielä kahta ja se oli liian vähän; näytti aina ruuan loppuessa että olisi mennyt enemmänkin. Aamu- ja iltapuuromäärätkin vähän hakusessa, mutta kaikki on ainakin tähän asti mennyt alas :D. Terveydenhoitaja sanoi neuvolassa, että kyllä vauva sitten näyttää, kun ei halua enää syödä, joten sillä mennään!
Mukavia ruokailuhetkiä sinne! :)
Olet kyllä mainio kirjoittaja, kun suurella mielenkiinnolla luin tekstiä vaikkei vauva-aihe liity omaan elämään oikein millään tavalla! Jotenkin hirmu hauskaa lukea vauvan reaktioista :)
Voi ihanko totta! Olipa niin mukava kuulla tämä, kiitos paljon Noora :).
Ihana postaus! Kuinka mukavaa, että ruokailuhetket ovat sujuneet noin hienosti ja poika on oppinut maistelemaan uusia makuja. Oli mukava lukea tuosta ruokailun aloittamisesta, sillä itseänikin se on kovasti mietityttänyt vaikka ei ihan vielä meillä olekaan ajankohtaista. Meidän kolmikuukautiselle neidille rintamaito riittää toivottavasti vielä jonkin aikaa. Kiitos ihanan valoisasta ja elämänmyönteisestä blogistasi, mielenkiinnolla seuraan kirjoituksiasi:)
Kiva että tykkäsit, Paula! Hyvä mittari on vauvan kasvu; jos hyvin kasvaa rintamaidolla ja vauva on tyytyväinen, niin turha kiirehtiä kiinteitä. Niitä ehtii kyllä syödä sitten loppuelämän :).
Kiitos vain itsellesi ihanasta palautteesta, kivasti kuvailit blogiani!
Samoja pohdintoja kävin läpi minäkin ja tein ratkaisut soseiden aloittamisesta ihan mutu-tuntumalla. Maalaisjärki ja erinomaisia ruokaohjeita Maxin delistä! :) Maxin delin löysin blogspotista mutta nykyään löytyy Vauva-lehden blogeista. Meillä suosikkeina (nyt 6kk) avokado sekä parsakaali. Mums vaan hupenee kaikki mikä sisältää jompaa kumpaa:)
Kiitti vinkistä, täytyypä tutustua tuohon blogiin! Ajattelin tehdä seuraavaksi parsakaalisosetta, jos sitten tulisi niitä hassuja ilmeitä :D. Oletko tehnyt itse nuo? Mitä laitat avokadon joukkoon?
Avokadoa olen antanut tyllerön itse ottaa käteen ja maistella :) Ihan ensin tutustutin avokadon makuun niin että muusasin kurkkua joukkoon. Suurimman osan soseista teen itse mutta on päiviä jolloin täytyy turvautua Ella’s tai Hipp tuotteisiin. Niillä on loistavia makusekoituksia :)
OK! Itse alan vasta tutustua näihin tuotteisiin, joten täytyypäs katsastaa nuo sun vinkkaamat :).
Meillä kans tuo Ella`s uppoaa hyvin, samoin semperin puuropussi oli tosi nam =)
:)
Aiheen vierestä, mutta pakko kommentoida:D Teidän poika on ihan mielettömän suloinen! Oma lapsihan on aina se maailman suloisin ja syötävin tapaus, mutta täytyy kyllä sanoa että harvoin jonku muun lapsi on omasta mielestä noin lutunen!:)<3 ihanat pulloposket ja nuo silmät! Oi että, tekis mieli antaa yks pieni pusu:* :D
Voi ihana Anniina! Tulin niin onnelliseksi näistä sanoistasi :D <3. Luonnollisesti tuon söpöliinin äitinä en voi kuin nyökytellä :).
Ja ilman muuta noin sen pitää ehdottomasti ollakin, että jokaiselle vanhemmalle se oma lapsi on aina maailman ihanin ja suloisin ja rakkain jne. Kiitos vielä sanoistasi! Pusutan pojan puolestasi :D.
Ihana postaus! Meilläkin tykätään kyllä vesihörpyistä mutta tahtoo vaan valua suurin osa kaulalle…taitava poika siis teillä! Noita määriä kun mietit, niin minäkin jätin sitä maitovaraa alkuun. En uskaltanut antaa kokonaista pilttipurkillista vaikka olisi mennyt. Neuvolasta sitten neuvoi imettämään ensin, ja kun aloin tehdä niin, huomasin että pilttipurkillinen sosetta mahtui poikaan silti! Eli meillä on syöty nyt vajaan kuukauden ajan noin purkillinen (arvio, sillä välillä syödään kaupan ja välillä kotitekoista) kaksi kertaa päivässä ja nyt hiljattain otettu purkillinen hedelmäsosettakin välipala-aikaan. Aamu- ja iltapuurot päälle. Kyllä nuo sen maidon taitaa ottaa minkä tarvii, eli ei varmaan hirveästi kannata ruokaa pihtailla jos vaan menee…
Kyllä hänelläkin joskus valuu, mutta ehkä kuitenkin oppii koko ajan enemmän ja enemmän :).
Olen joskus tehnytkin niin, että olen alle puoli tuntia ennen kiinteää syöttänyt (siis imettänyt), mutta sitten ei meinaa mennä mitään alas, vaan ruokailu menee enemmänkin pelleilyksi. Että nälkä ei selvästikään enää ole ja ruuan saa nakata roskiin.
Meillä aloitettiin aamu- ja iltapuurolla joskus 5kk iässä. Neuvolan th sanoi että sitä kahta ja kolme lusikkaa voi aika pian alkaa kasvattamaan, kyllä vauva sit sanoo kun ei enää maistu. (ja niin totisesti tekee…) Nykyisin tuo 9kk puurohirmu syö aamuisin ja iltaisin ihan tavallisista hiutaleista tehtyä puuroa, 1dl hiutaleita ja 2dl vettä ja sitten hedelmäsosetta, marjoja tai banaania sekaan… Muutenkin tuntuu rintamaidon lisäksi maistuvan melkein kaikki ruoka mitä on tarjottu. Yöuniin sen sijaan ei vieläkään oikein vaikutusta :D
Täällä just mietin, että voi olla, että joudumme kohta keksimään aamupuurolle korvaajan… Joskus tuntuu tökkivän kaksi puuroa/päivässä. Vellit taas tuntuvat ihan turhilta, että niitä en heti ensimmäisenä tarjoaisi, mutta täytyy nyt katsoa mikä se aamupala sitten olisi :).
Voi että, täällä oli viime yönä piiiiiitkästä aikaa aika kiva yö: herätykset klo 2 ja 7, hurraa!
Mäkin olen aloittanut molempien kaa bataatilla noin 5kk iässä :) Joskus aikoja sit täällä pohdit vaunuja. Mihin sitten päädyit ja mitä oot tykänny? :)
Päädyimme Mutsyn Urban Ridereihin, jotka viime talvena poistuivat valikoimista. Nyt on enää Mutsyn 4rider-versiota saatavilla. Olen tykännyt oikein kovasti! Vaunuissamme ehkä kätevin on kääntyvä keskiakseli ja jämäkät renkaat eikä ulkonäöstäkään miinusta tule :).
Ihana poitsu! Meillä lähes samanikäinen. Meillä oli kait tarkka neuvolatäti, kun ”käski” kokeilla viljat yksitellen. Kauhisteli, kun olin ostanu puuroa, jossa kahta viljaa sekasin. Vesi ei ymmärtääkseni ole vauvalle välttämätöntä, meillä saa aina maitoa aterian jälkeen.
Sä oot nopeasti antanut uusia makuja, meillä alku oli tooosi varovaista. Yhtä makua noin viikon verran ja sit seuraavaa. Parsakaalista meni maha sekaisin yli viikoksi. Teetkö sä siis itse kaikki soseet? Suositaanko teillä luomua? Me on menty ihan kaupan perussoseilla, kun ei muu kelvannu :D Avokado ja banaani!! oli ihan nounou. Marjat uppoo hyvin ja omenasose.
Olen myös kuullut tuosta, että yksi vilja kerrallaan ja vielä aakkosjärjestyksessä – miksi? Vesi ei olekaan välttämätöntä, mutta ennemmin huuhtelen suun sillä kuin kaivan tuossakin rintaa esiin. Varsinainen imetysateria kun on noin tunti kiinteän aterian jälkeen.
Tuostakin olen kuullut, että yksi maku/vko alkuun kun maistellaan. Tuolla tahdilla poika ei kuitenkaan saisi tällä hetkellä kuin bataattia ja porkkanaa, aika köyhää kun paino piti saada nousemaan. Saimme siis neuvolassa ohjeen lisätä kiinteitä. Sama kai se on, jos ei ongelmia tule?
En tee itse kaikkia, olen tehnyt vain nuo mistä mainitsin. Hedelmäsoseet ja puurot ostan valmiina. Teen itse ne, mitkä haluan ja tuntuu kivalta. En todellakaan mitään paineita tuosta ota ja ihan yhtä ok on ostaa kaupasta.
Annoin sosetta, jossa oli banaania, omenaa ja persikkaa. Kaksi ensimmäistä (tai toinen niistä) taisi aiheuttaa masuongelmia, joten tauolle ja tuumaillaan :).
Täytyy sen verran kommentoida tuohon neuvolan sanomaan ”paino nousemaan”, että parhainten se nousee sillä rintamaidolla mikään kasvis/hedelmä sose ei yllä samoihin ravinto/kalori määriin. :)
Aivan totta, mutta rintamaitoa kun lisään, niin se puklataan ulos. Joten ei oikein toimi, maksimipäiväannos maitoa on saavutettu :).
Viljat ovat kova kuormitus suolistolle, siksi niitä suositellaan aloittamaan ”kevyemmistä” helpommin sulavista.
Eli kaura, ohra, ruis, vehnä.
Monessa maassa tuohon listaan lisätään vielä ennen noita riisi, tattari (ovat gluteenittomia).
Meillähän täällä sanotaan että 6kk kaikki viljat mukaan, toisaalla että aloitettaisi viljta vasta lähemopänä 8kk jotta suolisto saa rauhassa kehittyä.
Kiitos vastauksestasi! :)
Ja varmaan yhtä viljaa kerralla jo ihan sopivuuden/allergioiden vuoksi. Jos oireita tulee, niin ei voi tietää mistä, jos on antanut montaa. Ravitsemuksellisesti kaura on muuten ehdottomasti paras vilja.
Mä tulin jakamaan infoa että sais syödä aika paljon kasviksia, että saisi samat kalorimäärän kun maidosta, mutta se olikin kerrottu jo =)
Ehkä etenisin itse ihan maltilla noissa ruuissa, ja kasvissoseisiin lisäisin hyvälaatuista öljyä lirauksen. Meillä ainakin on yhdelle pienipainoselle neuvolassa ja lääkärissä vinkattu siitä.
Jos teille sopii vaikka yksi vilja, voi ostaa sitä vaikka jauhona. Otetaan vaikka nyt se kaurajauho, ja keitellä siitä velliä jos haluat eri koostumuksella ruokia. Eli sitä jauhoa, vähän öljyä siihenkin ja keittelet sen kattialassa joko lypsettyyn maitoon tai korvikkeeseen =)
Jännityksellä odotan reilun viikon päästä koittavaa neuvolaa, jotta nähdään, miten painoa on nyt kertynyt. Vauva ei ole pienipainoinen, plussakäyrillä kasvaa edelleen, mutta nähtävissä kuitenkin, ettei tuohon touhuamiseen enää pelkkä rintamaito riitä :).
no emmä sillain sanois että meidänkään nuorin kovin pienipainon on, mutta keräsi painoa hitaasti.
syntymäpäino oli 4.45kg ja yksivuotiaana jotain 10kg. periaatteessa oli pitänyt painaa enemmän, tipahteli paristi reippaammin alaspäin käyrillä ennenkuin löysi sen omansa. tyyliin isosisko painoi 15kg kaksivuotiaana, niin 3v7kk painaa nyt 15kg :D
Heh, niin ne on erilaisia :).
Totta! Poju on nyt kuitenkin pari viikkoa tuota puuroa täysin oireitta syönyt… Nyt stoppasin, kun luin näitä teidän viestejä :/.
Meillä alotettiin noin 3kk:n ikäisenä maistelemaan, porkkanaa(pelkkää porkkanasosetta tais olla vain semperillä) mangoa ( ei tykännyt)ja sit tein itse luomu täysjyväriisistä mössöä jonka laimensin omalla maidolla velliksi ja se maistui hyvin, paitsi jos oli kökkäreitä, ne sai yökkimään =D Aluksi laimensin tosiaan kaikki omalla maidolla, nyt menee jo ihan sellaisenaan. Ja kerran päivässä oli nämä, neuvolan täti komensi harjoittelemaan lusikkajuttuja.
4kk:n iässä aloteltiin sit puuroa, ostin semperin kaurapuurojauhetta paketillisen (siinä lukee ruotsiksi alkaen 4kk ja suomeksi alkaen 5kk, menin siis ruotsalaisella suosituksella xD )ja tein siitäkin aluksi ohuen vellin. Pikkuisen alkoi posket punertamaan sitä syötyä joten jätin pariksi viikoksi pois ja nyt ei enää tule mitään ja mennäänkin jo normaalilla valmistusohjeella. Tulee semmoinen tosi pehmeä puuro ja neiti tykkää, om nom nom vaan kuuluu =) Ella´s Kitchenin riisiä sisältäviä pusseja syötiin kans (puoli pussia kerralaan), riisi on Vogelin mukaan ( sveitsiläinen luontaisjuttujen uranuurtaja) vauvalle kaikkien parhainta ensiruokaa kun se imeytyy hyvin. Purkkisoseista bonan kesäkurpitsa-bataatti oli neidin herkkua myös. Itse tein bataattia ja porkkanaa ja yhdistelen niitä sen riisimössön kanssa vaihdellen.
Nyt 5kk:n ikäisenä aloiteltiin sit jo liharuokia maistelemaan ja neuvolassa käskettiin lisäämään toinenkin kiinteä ateria, painoa oli tullut vain 400g kuukaudessa. Aluksi laimensin liharuuankin omalla maidolla tai vastikkeella mut nyt menee taas sellaisenaan, puoli purkkia kerrallaan. Lemppari on ollut bonan bataattia ja kanaa. Kokeiltiin Piltin makaroonia ja kanaa, mutta taas tuli posket punaisiksi ilmeisesti sitten vehnästä joten en ole sitä kokeillut toistakertaa. Ihan joka päivä ei syödä liharuokaa, eikä joka päivä edes kahta kiinteää. Iltapäivästä joku sose ja illasta sitten puuro. Parhaiten näyttäis kuitenkin unettavan hedelmäsoseet =D
Rintaa saa ennen nukahtamista kerran tai useimmiten kaksi, tooosi harvoin nukahtaa ilman, on jotenkin hirveän vaikea nukahtaa. Hyörii ja pyörii ja ähisee ja kitisee ja lopulta hermostuu totaalisesti, en ole jaksanut kuunnella huutoa joten olen sit suosiolla ottanut rinnalle. Sama taisi muistini mukaan olla esikoisellakin mutta kyllä se siitä sitten ajan kanssa oppi uinahtamaan ilman rintaakin =) Meillähän ei kumpikaan huoli tuttia ja neiti ei oikein edes osaa tuttipulloakaan imeä. Nyt löysin Ainun Mamilta leveämpään pulloon tarkoitetun tutin jolla näkyy parhaiten onnistuvan, meilläkin siis vesi ruokajuomana. Tämmöinen romaani =D
Ai niin ,kokeiltiin myös Valin Onni jogurtti välipalaa puolukka-banaani makuisena, neiti tykkäsi kovasti mut ensin oli masu kovalla( ei tullu kakka vuorokauteen) ja sit se olikin sekaisin seuraavat kaksi päivää. Neiti oli myöskin tosi kärttyisä, tietenkin kun masu kipeänä. Eli jogurttijuttuja ei kokeilla vielä vähään aikaan =D
Joo jännittää kyllä aina uuden jutun äärellä, et miten käy. Hyvin ainakin tähän asti, mutta aina kun sanoo jotain tuollaista ääneen niin… :)
Kiitos hyvistä ruokavinkeistä, lähes vesi kielellä täällä luen :D. Meillä on tosiaan jo neljä kiinteää ateriaa päivässä. Liharuokia aloittelemme puolen vuoden iän jälkeen, sitä ei kuulemma aloiteta samaan aikaan kuin puuroja, pitäisi olla kuukausi väliä sanottiin neuvolassa.
Kuulostaa tutulta tuo nukkumaanmeno :). En itsekään nyt stressaa sitä rinnalle nukahtamista, enemmänkin ne useat yöherätykset on ongelma, mutta katsellaan… On nyt viime aikoina tykästynyt silitykseen ja usein silittelenkin lähes uneen, selästä tai otsalta <3.
Hei Satu!
Olen viitisen kuukautta meinannut sulle tänne kirjoittaa, mutta aina vain jäänyt. Olen seurannut blogiasi pitkään ja elänyt kaksi viikkoa ”jälkijunassa” olevan esikoisen raskauden ja synnytyksen – kaveri ei meinannut täälläkään syntyä millään: rv 42+2 käynnistyksellä:D
Luin vauvanne ihanista ensimetreistä täällä blogigassa samastuen kaikkiin: miten ihanalta kaikki tuntui ja tuntuu. Minua harmitti ERITTÄIN paljon sen ihmisen kommentti, joka sinulle kommentoi ettei vauva-arki ole noin helppoa/ihanaa tms. ja että annat väärän kuvan siitä (jos nyt oikein muistan, mutta teit siitä kommentista muistaakseni myös oman postauksen?). Sen jälkeen muutit kirjoitustyyliä vauva-arjesta ”arkisemmaksi”. Olen sitä mieltä, että luulisi kaikkien äitien tietävän että vauva-arkeen kuuluu ilman muuta niitä huonojakin hetkiä ja jos vielä silloin ei vielä kuulunut, niin sehän oli vain hieno asia! Harmittaa tällaiset negatiiviset kommentit.. Kyllä se arki on tullut vastaan vauvankin kanssa omalla ajallaan.
Ihanaa blogia pidät ja oikein mukavaa vauva-arkea sinne! Ps. Imetykseen liittyvissä asioissa saa paljon tsemppiä, kannustusta ja vinkkejä Facebookin Imetyksen tuki ry:n sivuilta, kannattaa liittyä :)
Kiva, että nyt jätit viestiä, Ella!
Tuo kyseinen kommentti on ollut itselläni aina välillä mielessä. Etenkin nyt viime viikkoina, kun tämä arki on ollut hieman haasteellisempaa. Ensimmäiset kuukaudet olivat meille varmasti jonkin mittapuun mukaan ”helppoja”, joten ymmärrän, miten se voi ärsyttää joitain, jotka ovat kokeneet asiat rankemmin.
Mielenkiintoista tuo, että sen jälkeen muutin kirjoitustyyliä arkisemmaksi, en tehnyt sitä tietoisesti, mutta ehkä tosiaan tuo kommentti sitten vaikutti alitajunnassa tai jotain..? Toivon, että olen kuitenkin voinut välittää niitä ei niin arkisiakin vauvajuttuja tänne. Kaikki vauvassa on kuitenkin aivan ihanaa ja vaikka hän herättäisi joka yö kymmenen kertaa, se ei hänen ihanuuttaan poista.
Kiitos ihanasta palautteestasi ja kivoja vauvahetkiä sinnekin! :)
Missä teidän perunanne ovat? Omat lapset ovat jo kuopusta lukuun ottamatta aikuisten kirjoissa, mutta ensimmäinen kasvissose heille oli aivan tavallinen peruna. En sitten tiedä, ovat neuvolankin ohjeet ehkä hieman muuttuneet sitten meidän poikien pikkulapsiaikojen.. siitä sitten porkkanaa jne. Eikä silloin todellakaan ollut bataattia vielä Suomen kaupoissa. Nuorin oli niin ruokarajoitteinen alkuun, ettei saanut syödä kuin parsakaalia, perunaa ja naudanlihaa plus riisi, hirssi, tattari, marjoista taisi olla mustikka mukana. Ja hyvää oli, kun raukka ei muusta tiennyt. Ruoka-allergioitten purku oli kahteen ikävuoteen mennessä, nyt sitten on siitepölyallergikko nuori mies.
Meillä maisteltiin perunaa ensimmäisen kerran tänä viikonloppuna, eiköhän se vielä mukaan ehdi… Bataatti on vatsaystävällisempää, joten siksi usein aloitetaan sillä, jotta vauva ei aivan heti masuaan kipeäksi saisi. Tietenkään kaikille ei tule vatsavaivoja, mutta tuskin on haittaakaan mennä varmimman kautta.