Istahdin hetkeksi koneelle, kun vauva vihdoin väsyneenä nukahti aamupäiväunilleen. Nämä ovat yleensä hänen päivän pisimmät päiväunensa, joskus jopa 45 minuuttia. Viime päivinä nämäkin unet ovat kuitenkin kutistuneet varttiin… Saa kuulkaas miettiä tarkkaan, mihin tuon vartin käyttäisi! Näiden päiväunettomien päivien vuoksi yritän usein keksiä meille jotain ohjelmaa, kun tuntuu, että kotipäivät eivät oikein ole vauvan mieleen. Lelut on nähty, kirjat on luettu, lorut ja laulut on kuultu ja sitä rataa :D. Pari vaunulenkkiä päivässä on kiva ohjelmanumero, niin ja puistoilu! Tosin kaikissa puistoissa ei ole vauvoille soveltuvia juttuja, mutta eräässä aivan vanhempieni kodin lähellä sijaitsevassa puistossa on ihana hämähäkkikeinu, jossa makoillessa meinasi eilenkin tulla uni! Siis ajatella, vielä ihan päiväsaikaan! ;) Niin ja yhteissuihkut on nyt meidän uusin juttu! Otin eilen teidän vinkeistänne rohkaistuneena vauvan mukaani aamusuihkuun – voi miten hän nautti, hymyili ja kikatti eikä pelännyt päähänkään osuvaa vettä lainkaan! Kiva ohjelmanumero, mutta ei ihan joka päivälle kuitenkaan, jottei iho kuivu liikaa. Mutta mitäs uusia sisäleikkejä voisimme keksiä – ideoita? Mitä te puuhastelette kotona vauvan kanssa?
Menneeltä kesältä muistoja sekä tienvarrelta poimittujen päivänkakkaroiden että Kuopiosta ostettujen heinäkuisten tuliaisten muodossa. Ennen kotiinlähtöämme piipahdin hotellimme viereiseen ostoskeskukseen ja sieltä löysin kivasta liikkeestä alepöydästä nuo kolme maljakkoa. Erittäin suureksi harmikseni tuo turkoosi putosi mieheltä pakatessamme tavaroita autoon ja siihen tuli särö. Vieläpä niin alas, ettei siellä oikein vesi sisällä pysy. Sitä ei juurikaan näy, mutta vesivana pöydällä sen paljasti. Saisikohan sen jotenkin paikattua…
Otan riskin ja hurautan vielä cappuccinon tähän väliin, jos sen saisi vielä kiireettömästi nautittuakin? Sitten alan miettimään, mitä ohjelmaa tuolle toimintaa kaipaavalle pikkumussukalleni oikein keksisin! Olen muuten näiden kuukausien aikana huomannut, että vauva tekee juuri siten, miten ei olettaisi. Kun ajattelen, että nyt hän nukkuu kyllä pitempään, hän herääkin viidessä minuutissa. Kun olen varma hänen nukkuvan ainoastaan kymmenen minuuttia, hän nukkuu puolisen tuntia – kuten nytkin! On ne hassuja :).
Oi että tuo on kuin meidän elämästä, paitsi että mukana sählää myös 4-vuotias tirppana ;) Täällä myös yhdet aamupväunet max 1 tunti ja muuten saattaa torkahtaa tissille, mutta herää heti kun siirtää esim. vaunuihin :/ tänään kokeilin tuoda vaunut kuule ihan keittiöön rengassuojien kera…sain tehtyä ruokaa, kun pällisteli vaunuissa :) oli jo yks pvä ihan migreeni, kun niskat menee niin jumiin kanniskelusta! Mut vauva-aika menee liian nopeasti :)pian toivotaan että saisi vielä kantaa !!!! Kiitos kivasta blogista!
Voi apua, anteeksi, mutta nauratti niin kovasti nuo vaunut keittiössä :D. Mä en ole ihan vaunuja sisälle tuonut, mutta vauvan sänkyä olen kyllä ympäri kotia pyöritellyt! Viihtyy siellä aina jonkin aikaa ja on turvassa :).
Ja ihan totta, tuota mietin monesti itsekin kun vauvaa sylissä pidän ja pusuttelen… Että kohta hän ei enää siinä pysy, joten täytyy nyt halia vähän varastoon(kin)!
Onko teillä hyppykeinua.Siinä omat lapsemme ovat viihtyneet.Keinu viritetään korkeudelle,jossa lapsen varpaat ylittävät juuri ja juuri lattiaan.Lapsi on turvallisessa pussukassa ja ”hyppii” jousen varassa.Minua jotenkin hymyilyttää,kun nyt kuulostelen toisianne.Ajattelin silloin aluksi ,kun kerroit miten vauva on paljon sylissäni ja vaunut liikkuu,kun vauvaa niissä ulkoiluttaneensa,että melkoisen ” riesan” saatte aikaiseksi.Itse tein ekan kanssa samat virheet ja jouduimme todella vierottamaan ed.main.tavoista vauvelin.Nämä meidän jälkimmäiset olemme ymmärtäneet antaa olla enemmän omissa oloissaan lähettyvillämme ja tuntuu,että saavat aikansa nyt isompaankin paremmin kulumaan,ovat omatoimisempia.Ehdotan,että pikku hiljaa annatte vauvelin viihdyttää itse itseään, niin että näkee,että lähettyvillä ollaan ja puuhataan omia juttuja.
Ei ole, se on kyllä välillä käynyt mielessä, mutta miten mulle on jäänyt sellainen muistikuva, ettei sitä enää vauvoille suositella… En ole sitten tuon vuoksi asiasta edes selvää ottanut, täytyypäs ottaa!
Vauvaa on kyllä totutettu tuohon yksinoloonkin ja pari kuukautta sitten se vielä toimikin, mutta ei enää viimeisen kuukauden aikana… Varmasti miehen kuukauden pituisella kesälomallakin oli osuutta: silloin taisi olla aika paljon seuraa saatavilla ;). Nyt myöskin tuntuu, että vauva turhautuu, kun ei itse vielä liikkeelle pääse ja senkin vuoksi viihtyy paljon sylissä ja muiden liikuteltavana. Kuuluu kyllä ihan tähän neljän kuukauden ikäänkin, ettei yksin viihdy.
En ymmärrä mitä noista vaunuista kirjoitit. Ei niissä ole meillä mitään ongelmaa. Vielä joskus aiemmin oli (ei suostunut nukkumaan vaunuissa ja sitten kun nukahti, heräsi kun vaunut pysähtyivät), mutta nykyään nukahtaa vaunuihin lähes aina. Ja nukkuu seisovissa vaunuissa ne normitorkkunsa.
Riesaksi en omaa lastani kuitenkaan koe.
Hops, taisi kommentti lipsahtaa ennen aikojaan.
Eli olisin jatkanut:
Tekemisen keksiminen on vaikeaa.
Kävelemme koiran kanssa 2 vaunulenkkiä päivässä, nekin on saatu onnistumaan vasta nyt, pojalla oli pitkään kausi jolloin ei suostunut olemaan vaunussa kuin n 50m. jonka jälkeen alkoi hirveä huuto. Leikitään lattialla, luetaan ja hassutellaan. Kiinteiden myötä myös ruokailuhetket ovat yksi “aktiviteetti”.
Pitääpä tutkia olisiko alueemme puistoissa tuollaista keinua mistä kerroit! En ole puistoon mennyt kun tuntuu että ei siellä näin pienelle ole mitään tekemistä vielä :)
Kun ystävillä ei tällähetkellä satu olemaan yhtään samanikäistä lasta, ei oikeen ole päivisin seuraa, joka saa päivät tuntumaan tosi pitkiltä!
Toivottavasti teillä alkaisi tulla pidempiä päiväunia, ja kohtahan sitten voi jo puistossa keinua vauva-keinussa ja jopa istua nököttää hetken vaikka hiekkalaatikolla…
Kiitos kivasta blogista! Monet tekstit ovat kuin suoraan omasta arjesta :)
Heh, täälläkin ollut tuollainen kausi, ettei vaunuihin missään nimessä! :D Nyt syksyn tullen on sitten vaunut hyväksynyt, kunhan ”makuupaikkana” on turvakaukalo, heh. Eipä tässä mene enää kauan, kun voimme siirtyä ratasosaan. Minä odotan myös noista ruokailuhetkistä uutta ohjelmanumeroa päiviin, varmasti kivaa seurattavaa :).
Meidän vauva tykkää puistossa käydä ihan muutenkin vain, tykkää seurata muita lapsia :D. Ja jos ei vauvalle ole omaa kiikkua niin ainahan äitin sylissä voi keinua. Missäpäin asutte..? Mietin, että olisiko teidän kaupungissa jotain ryhmää (esim. Facebookissa toimivaa) pienten lasten äideille, joka jollain kokoonpanolla aina järjestää treffejä/kokoontuu lapsineen?
Tosi mukava kuulla, että löydät luettavaa blogistani!
Onneksi aika kultaa muistot.. Mun pojat on nyt 19&20v . Juniorista muistan, että silloin oli kuuma kesä ja poitsulla oli vaikeuksia päivisin nukahtaa, kun oli niin kuuma. Lykkäsin sitä vaunuilla edes takaisin viileässä konehallissa, sitten, kun uni tuli niin sai lykätä vaunut omenapuun katveeseen.
Molemmat pojat tykkäs nukkua pihalla ihan 3-4h:n päiväuniakin.
Tuo hyppykeinu meilläkin oli, se oli kiva.
Ohhoh, onpas siinä päikkäreillä pituutta :). Itse muistan veljeni vauva-ajoilta tuon hyppykiikun!
Heippa, en ole ehtinyt pitkään aikaan kommentoimaan, vaikka mieli olisi tehnyt ;) Minun 4,5kk on ollut nyt ensimmäisessä räkätaudissaan ja pitänyt kiireisenä. Univelkaa ON. Juuri silloin kun huokailit väsyneenä niitä kolmea yösyöttöä, huvituin sillä olin valvonut pojan kanssa puolesta yöstä aamuviiteen. Sitten nukuttiin pari tuntia ja päivä alkoi. Nyt kun tauti alkaa helpottaa, onkin tankattava sen edestä, meillä syödään nyt öisin 4 kertaa!
Noista teidän lyhyistä päiväunista, oletko koittanut laittaa vaunuihin ja tehdä ihan minilenkin niin että nukahtaa, sitten kun havahtuu hereille, teet saman minilenkin uudelleen. Taas kun havahtuu, teet pienen lenkin jne. Mutta vain sellaisen että juuri nukahtaa. Jos lenkki liian pitkä, herää heti kun vaunut pysähtyvät eli kun pääset takaisin kotiin. Tällä konstin olen opettanut kaikki 3 nukkumaan paikallaan olevissa vaunuissa. Sisällä päikkärit on juuri noita 5-15 min. koska unia ei pysty mitenkään saada jatkumaan vrt. vaunuissa heijaamalla. Tämä ei toimi ekalla kertaa eikä ehkä tokallakaan mutta vähitellen meilläkin on alettu nukkua pidempiä aamupäiväunia, tänään ennätys 2,5h. Iltapäivällä sitten vain 1-2 pienet puolentunnin torkut, vaunuissa nekin.
Tosi ärsyttäviä tällaiset tee näin-ohjeistukset varsinkin kun vauvat todellakin ovat niin erilaisia, I know. Mut kokeile ainakin?
Ihanaa, että ehdit nyt jättää viestiä! :)
Voi voi, pikaista paranemista pojalle ja sinulle mahdollisimman hyviä unia! Tiedän kyllä, mitä ne rankemmat kuin kolmen herätyksen yöt ovat… Yksi kokonainen yö tuli valvottua silloin, kun vauva kolmeviikkoisena sairastui ja vaikersi koko yön välissämme. Se oli aivan järkyttävää ja sydäntäraastavaa seurattavaa! Sitten seuraavat yöt oltiinkin osastolla eikä sielläkään oikein nukuttu… Joten tsemppiä Elina! Täälläkin ”syötiin” viime yönä neljä kertaa :D. Voi näitä meidän tissimiehiä!
Juu, poitsu nukkuu kahdet miniunet/päivä vaunuissa. Teen juurikin noin, että suht lyhyt lenkki ja sitten vaunut pihaan. Ei enää yleensä häiriinny, vaikka vaunut eivät liikukaan. Joskus tosin uni on niin kevyttä, että herää heti ja on ihan pirteänä. Ei millään nukahda sitten enää. Joskus harvoin olen vaunuja lullaamalla saanut uudestaan nukkumaan, mutta ne on poikkeuksia. Yleensä vaunuissa unet on puolen tunnin mittaisia. Voin joku päivä testata tuota, että kun on nukkunut puoli tuntia, nukahtaisiko pienellä lullauksella uudestaan… :) Tai sitten hän vain torkkuu päivisin ja nukkuu pitemmät unet öisin, yleensä yöunet 11 tuntia.
Uijui, mulla alkaa niin väsyttämään kun luen poitsusi miniunista =D Ei meilläkään mitään mahottomia uneja uinuta, mut onneksi kuitenkin useamman kerran päivässä. Yöllä on nyt syöpötelty semmoset 2-3 kertaa. Yhden kiinteän aterian olen nyt pyrkinyt antamaan vaikka en ole huomannut sillä suuriakaan vaikutuksia uniin mutta neuvolasta kehotti harjottelemaan lusikkahommia. Vissiin sitä rota-virusrokotetta antaessa mukelsi niin kummallisesti neukkutätsän mielestä =p Mä niin ootan sitä että neiti osaa kunnolla istua että pääsee pois tuolta lattialta rojottamasta =D (oon kade teidän stokke-tuolista kun siinä se vauvankoppa) Neiti onneksi viihtyy puuhamatolla itsekseen, jopa sitterissä saattaa leikiskellä jollain lelulla ja jyrskyttää sitä, saa lähestulkoon rauhassa syödä ja leipoakkin =)Lemppareita on ollut Lamazen roikkuvat leijona ja apina ja semmonen madon mallinen musiikkilelu jolla voi soittaa tai sittentoisessa asennossa kuuluu eri biisejä =)
Hauska! :D Täällä on nyt sellainen vaihe, että öisin herätään yhdeltä, kolmelta, viideltä ja sitten ehkä vielä seiskan-kasin aikaankin ja ysiltä alkaa uusi päivä. Hohhoijaa :D. Kolme yötä mennyt nyt noin. En tiedä mikä saa heräämään… Ja kun aina pitää sitten päästä rinnalle, kuinkas muuten :).
Mä odotan myös, että poitsu oppisi istumaan. Viihtyy kyllä puuhamatolla, mutta on heti masullaan ja kamalaa ähellystä, joten muutaman minuutin välein saa olla kääntelemässä. Sitterissä viihtyy joitain minuutteja jonkin lelun kanssa tai ilmankin, mutta yleensä noita minuutteja säestetään aika voimakkailla äänillä. Että kyllä siitä kovasti pois yritetään kuitenkin…
Meillä ovat kaikki lapset (19, 16, 15 ja 12) olleet sellaisia etteivät ole nukkuneet päikkäreitä kuin max. 30 min kerrallaan. He ovat viihtyneet hereillä ollessa ihan lattialla tai babysitterissä katsellen mitä teen. Samaten hyppykiikku ja kävelytuoli ovat olleet mukavia paikkoja.
Meidänkin vauva viihtyy lattialla leikkimatollaan, mutta kääntyy lähes heti masulle, jolloin saa olla hetken päästä kääntämässä. Ei siis vielä käänny masulta selälle. Pikkutuokioita leikkii yksinään esim. sitterissä, mutta katse hakee mua koko ajan ja kun saa katsekontaktin, tulee niin aurinkoinen hymy että. Pieni rakas <3.
Pakko kommentoida tuohon yllä mainittuun kommenttiin, että ei kannata opettaa vauvaa viihtymään vaan sylissä tai vaikka nukuttaa vauvaa heiluttamalla rattaita. Meillä on kaksi lasta, joista ensimmäinen viihtyi mainiosti yksin lattialla tai mihin nyt vauvan jättikin. Nukkui todella pitkiä unia vaunuissa ja sisällä ja nukahti kun vain laittoi vaunuihin. Toinen lapsi on aivan eri maata eikä viihtynyt muualla kuin sylissä ja siinäkin mielellään liikenteessä. Eli ei voi aina sanoa, että vauva on opetettu tiettyyn ja siksi ei viihdy. Koska tuskin mekään toista lasta oltaisi opetettu jos ei ensimmäistäkään opetettu.
Totta kai vauva oli pakko laskea johonkin välillä, mutta siitä seurasi tasan niin pitkä huuto kuin se muualla kuin sylissä olo kesti. Ei myöskään nukahda mihinkään ilman huutoa tai rattaiden rullausta ja unet on myös lyhyitä. Kaikin puolin siis vaikeampi lapsi. Ajattelin, että helpottaa kun pääsee liikkeelle, mutta sitten ryömi mun perässä märisten että ois pitänyt ottaa syliin. Homma helpotti ehkä 10kk:n iässä ja nyt viihtyy todella hyvin leikkimässä omilla leluillaan. Että kaikki lapset eivät vain ole samanlaisia :)En siis usko, että olette välttämättä omalla käytöksellä aiheuttaneet sitä, että vauva ei tahdo viihtyä muualla kuin sylissä.
Olen täysin samaa mieltä! Vauvat, siinä missä aikuisetkin, ovat ihan omia persooniaan ja heillä on omat tapansa ja mieltymyksensä. Tiettyyn pisteeseen asti niihin mahdollisesti voi itse vaikuttaa, mutta kaikkeen ei. Vauva ei niinkään itke, mutta kaikki muut äänet kyllä koittaa huomiota saadakseen, jos esim. laitan sitteriin hetkeksi. Sitten jos en ala kunnolla ääniin reagoimaan, tulee itku. Joskus taas jos en reagoi, alkaa leikkimään itsekseen. Että vaihtelua tuossakin :). Kunnon itkuun kuitenkin reagoin ehdottomasti, kitinät on asia erikseen.