Kuvissa yksi kesän ehdottomia parhaita puolia: tuoreet mansikat! Voi että mä teen tänä kesänä taas uuden syömisennätyksen ja ostan niitä vaikka joka päivä, jos siltä tuntuu! Samoin vadelmia ja kirsikoita ja herneitä ja vaikka mitä! Mutta mansikat on kuitenkin ykkösiä, siitä ei pääse mihinkään. Ne oikein isot mansikat on todella herkullisen näköisiä, mutta nämä pikkumansikat vie voiton maussa: niin maukkaita ja mehukkaita.
Tuoreiden mansikoiden kylkiäisenä maistuu suklaa, erityisesti Fazerin Sininen, oi pojat tuo yhdistelmä vie kielen mennessään! Noiden kaveriksi vielä kylmää, makeaa valkoviiniä, slurps! Mutta valkkarin aika tulee joskus myöhemmin. Nyt kuitenkin ajattelin, että tänään tällainen pieni mansikat & suklaa -hemmottelu voisi olla paikallaan :).
Ennen vauvan syntymää mietiskelin, että emme liiku kotoa juuri mihinkään ennen ristiäisiä. Hieman on ajatukset tässä matkan varrella muuttuneet ja olemme jo jonkin verran liikkuneet. Ei näin kesällä malta olla neljän seinän sisällä kovin montaa päivää putkella, tuntuu että pakko päästä ulos ja normiaskareisiin kuten edes sinne ruokakauppaan. Ja mikäs siinä, jos vauva voi hyvin! Hänen ehdoillaan tässä kuitenkin eletään jatkuvasti. Totta puhuen hän tuntuu noina päivinä, joina liikumme kotoa johonkin, nukkuvan päivällä oikein sikeät 2-3 tunnin unet. Kotipäivät on nimittäin sellaisia, että minä istun aika tehokkaasti klo 12-22 sohvalla imettäen. Vauva kun mielellään pitäisi rinnan suussa 24/7 välillä syöden, mutta erittäin usein siinä myös torkkuen… Kotipäivien päiväunet kestävät maksimissaan puolisen tuntia ja siitähän ei sitten seuraa muuta kuin yliväsymystä ja siitä seuraa taas se, että uni ei lopulta tule muualla kuin äidin rinnalla. Että melkoisen sitovia päiviä tuollaiset kotipäivät, hyvä kun itse ehdin jossain välissä syödä :). Tänään terveydenhoitaja antoi kotikäynnillä hyviä vinkkejä, joita alamme nyt testailla. Katsotaan, joskos niiden avulla saisimme jonkinmoista säännöllisyyttä näihin päiväruokailuihin ja -uniin.
Yöuniin on tullut hieman muutoksia. Ensimmäiset kaksi viikkoa vauva nukkui 6-7 tuntia putkella heräten vasta sen jälkeen ensimmäisen kerran syömään. Nyt hän on neljän yön ajan herännyt ensimmäisen kerran syömään neljältä eli noin viiden tunnin unien jälkeen. Siitä seuraava tankkaus on seitsemältä ja sitten taas kymmeneltä. Uuteen päivään heräillään siinä kymmenen-kahdentoista välillä :). Yösyömiset hoidetaan aika tehokkaasti eikä turhia valvota: maksimissaan puolen tunnin ruokahetki ja uni tulee heti sen jälkeen. Yöllä ei myöskään turhia puhella eikä valoja sytytellä, vähän vain hiuksia ja otsaa silitellään ja poskia pusutellaan <3.
Tänään käytiin kaupungilla asioilla, ostin aivan loistavat Ruskovillan rinnanlämmittimet (rintatulehduksen välttämiseksi teen kaikkeni!). Lämmittimet on toiselta puolelta silkkiä ja toiselta villaa, ihanan miellyttävän tuntoiset ja kuulemma oikein pidetyt. Varsinkin näin kesäaikaan hyvät, kun ei välttämättä huvita kovin paksuja vaatekerroksia pukea… Tai no mistä näistä Suomen suven keleistä ikinä tietää :).
Kävimme samalla erään kaupan yhteydessä sijaitsevassa kahvilassa lounaalla. Vauva nukkui tyytyväisenä koko reissun ajan. Mies kyllä tuumasi lounaalle mennessämme, että jos vauva herää (pumpattua maitoa ei ollut mukana ja nälkäitku on tullut tutuksi…), niin joudumme lähtemään melkoisella vauhdilla ja kassojen läpikin vain maksamatta :D. Ai elämä kun olen nauranut tuota! Mikä paniikki siitä syntyykään, jos oma vauveli availee keuhkojaan jossain kaupassa… Myönnän, että olen aina silloin tällöin ärsyyntynyt muiden muksujen itkuista, joten ehkä sitä sen vuoksi yrittää pitää sen omansa suhteellisen hiljaisena. Ettei ärsyttäisi/häiritsisi niitä muita asiakkaita, niin tyhmältä kuin se saattaakin kuulostaa… Kerran vauva avasikin ääntään aika mukavasti tuolla reissullamme, näki pahaa unta ja itki punaisena kuin rapu, raasu <3. Saimme heti niiden muutaman sekunnin aikana osaksemme pari tuimaa katsetta… (Miksi ne on muuten aina naisilta, miehet vain naureskelee..?) Tästä oppineena lupaan löysätä omaa pipoani sekä oman että muiden muksujen ääntelyn suhteen, sillä kuten ihana edesmennyt mummuni aina sanoi: kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu!
Kieltämättä itsekin usein yrittää pitää vauvan (nyt jo taaperon :D) hiljaisena kauppareissulla, mutta tietenkään se ei aina onnistu. Muutama päivä sitten olin pojan kanssa vaateostoksilla ja menin sovittamaan vaatteita. Siitäkös kaveri sai hepulit ja niin me lähdettiin kassan kautta vaatteita sovittamatta :) Kyllä tänne maailmaan vain ääntä mahtuu ;)
Ei se aina onnistu eikä tarvitsekaan! :)
Ihana herkutteluhetki tiedossa! Toivottavasti vauvalla ei ole herkkä vatsa sillä suklaa ja mansikka on yksi allergisoivimmista ruoka-aineista. Meillä jouduin välttelemään kaikkea allergisoivaa koko imetyksen ajan kun vauva sai vatsaoireita ja pahan ihottuman jos olin jotain allergisoivaa syönyt :-/ Nyt tuo vauva on jo 16-vuotta :-)
Terveydenhoitaja sanoi, että mansikka ei ole pahimmasta päästä, mutta että suklaa voi aiheuttaa mahaoireita. Kuitenkaan mitään ei suositella jätettävän poiskaan, sillä siedätys olisi paras vaihtoehto. Noita molempia olen syönyt eikä vauva ainakaan toistaiseksi ole oireillut :). Varovaisuus on kuitenkin hyvästä!
Me ei hirveästi lasten kanssa kuljettu ku olivat ihan pieniä, ehkä juuri siitä syystä, että heitä oli kaksi ja ne tuplavaunut oli niin suuret et hyvä ku just sai peräkonttiin mahtumaan. Eikä meidän autoon kyllä mahtunut edes turvaistuimet kunnolla, olis joutunut etupenkkiläiset olla polvet suussa. No auto on tuon kyseisen jälkeen vaihtunut kahdesti ja nyt meillä on farmari johon mahtuu lomakamppeet peräkonttiin. Ja autosta sen verran, että merkkiuskollisena Toyota meiltä löytyy edelleen :)
Mutta noista vaunuista, ostettiin matkarattaat kahdet ku lapset oli varmaan vuoden ikäisiä ja sitten alettiinkin kulkea paljon enemmän ku ne ne oli niin kevyet työntää ja helposti kääntyvät, niillä pääsi joka paikkaan. Meillä lapset ei vauvoina ollu kovin äänekkäitä kaupoissa, mutta nykyään kyllä ovat. Kaupassa saa aivan olla kieltämässä tuntuu jo, että ihmiset katsoo, etteikö nuo lapset saa mitään tehdä :( Mutta kyllä se kuri olla pitää.
Ymmärtäähän sen, että lapset itkee ja meluaa, mutta se ottaa päähän ku on sellaisiakin vanhempia, jotka eivät yhtään kiellä tai rauhoittele lasta vaan annetaa rääkyä kurkku suorana ja viilettää kauppaa päästä päähän ihmisiin törmäten.
Ja nuo mansika, nam!! Mulla olis ollu heinäkuulle sellainen toimempide lääkärissä jossa olis pitänyt olla kaksi viikkoa ennen toimempidettä syömättä siemeniä sisältäviä marjoja ja hedelmiä. Juuri kun on paras mansikka-aika niin ennemmin siirrän sen lääkärin myödemmälle, että saan syödä mansikoita urakalla :D
Täällä mies on merkkiuskollinen vain Mersulle ja morkkaa mun Volvoa aina kun vain on tilaisuus :D.
Tuollaiset vanhemmat todellakin ihmetyttää, eihän se lasten vika ole jos eivät osaa käyttäytyä… Kuri on todella tärkeää, olen samaa mieltä.
Kysyin itsekin noista mansikoista terveydenhoitajalta nyt kun imetän: ei tullut mansikkakieltoa kesäksi :D.
Taas oli niin tutun kuuloista tekstiä että alkoi oikein hymyilyttämään! Mekään emme ole vielä oikein kauheasti käyneet missään, kaupassa ja ravintolassa on tullut kuitenkin käytyä ja vaikka ajattelin etten ikinä imetä julkisesti niin niinpä sitä vain tuli tehtyä, tosin hyvin muilta ihmisiltä piilossa :D täällä myös sohva on tullut hyvin tutuksi, vauvalla alkoi vielä tiheän imun kausi niin edes muiden sylit ei kelpaa, vain äidin. Pitää varmaan ostaa kantoreppu niin olisi välillä kädet vapaana… millaisia neuvoja terveydenhoitaja teille antoi? Kiinnostaisi jos auttaisi vähän meidänkin rytmitöntä elämää :D
Kantoreppua tai -liinaa olen itsekin miettinyt, olisi kiva lukea suosituksia niistä!
Terveydenhoitaja sanoi, että koska vauva on päiväsaikaan lähes koko ajan rinnalla, voisi yrittää imetyksen jälkeen tarjota korviketta, jotta näen, jääkö hänelle vielä imetyksen jälkeen nälkä. Sitten saisi varmasti masun täyteen ja nukkuisi myös pitemmän pätkän. Nyt tekee nimittäin niin, että syö rintaa 10-15 minuuttia ja nukahtaa. Täytyy sitten herätellä ja antaa toisesta rinnasta myös. Sitten vielä perään korviketta. Näitä alamme nyt pikkuhiljaa testailemaan, mutta tällä pikkutestillä voisin jo sanoa, että toimii. Tällä bebellä on maha kuin pohjaton kaivo :P.
Oi nam! :)
Voin kuvitella että päivät tulee vain kotona ollessa aika tylsiksi ja iskee mökkihöperyys neljän seinän sisällä. :) Ja itse ainakin yritän aina ymmärtää jos vauva itkee kaupassa tai muualla, ehkä sisarusten lapset ovat opettaneet kärsivällisyyttä. :D Tosin niihin vanhempiin menee hermot jotka eivät edes yritä saada lasta rauhoittumaan… En ymmärrä heitä. :)
Ja Ruskovilla on äärettömän hieno merkki! :) Mulla on (vanhempieni luona jossain…) 10 vuotta vanha Ruskovillan paita. :D Suosittelen niitä kaikkia vaatteita. Mun iho ei kestä karheaa villaa, mutta Ruskovillan tuotteissa oleva silkki pehmentää sitä niin ettei edes huomaa olevan villaa. :D Niiden lapaset ja sukat on äärettömän hyviä, testattu hiihtoreissuilla. :D Siskon lapsilla taisi olla niiden kypärämyssyt ja haalaritkin. :)
Just noin! Ei se itku lasten vika ole, mutta vanhemmat vois tosiaan tehdä asialle jotain… Ei tulisi mieleenkään antaa lapsen vain itkeä, sitä on muutenkin kamala sydän sykkyrällä kuunnella. Isomman lapsen kohdalla kuri on kaiken A ja O, harvoin isommalla lapsella tarvetta itkeä (jos ei sitten ole kamalan nälkäinen/väsynyt, jolloin kauppa ei edes ole oikea paikka olla…).
Olen tykännyt noista Ruskovillan lämmittimistä kovasti! :)
Moikka. en ole poitkään aikaan lukenut blogiasi ja mitä ihanaa tapahtunut. Pieni käärö teillä..paljon onnea <3 Itse olen nin nauttinut näistä 5v vuodesta neitikäisen kanssa…ihanaa aikaa ja ainutlaatuista!
Mukavaa kesää kaikille teille!
Lämmin kiitos Johanna <3. Ihanaa kesää teidän perheelle! :)
Hienostihan teillä sujuu, hyvä niin :)
Juuri tuollainen yön ja päivän erottaminen on todella tärkeää vauvalle rytmin oppimisessa. Ei valoja, eikä muutenkaan mitään turhaa virikettä. Imetys, röyhtäys, hys hys ja vauva takaisin omaan sänkyyn.
Päivisin voisit yrittää hieman vähentää tuota tissillä oloa. Rinnasta tulee helposti tutin korvike, josta unen seassa siemaistaan imaisu silloin tällöin. Turhaa ilmaa vauvan vatsaan, ravintoa koko ajan (vatsavaivoja) ja eihän kenenkään rinnat kestä tuollaista.
Oletteko kokeilleet tuttia? Sitä joutuu aluksi painamaan/pitämään kevyesti vauvan suussa, jotta hän oppii ottaamaan imuotteen siitä. Ehdottomasti parempi ja helpommin luovuttavissa oleva vaihtoehto kuin peukku, unirätti tms. Vauva varpaalla keinutettavaan babysitteriin, lattialle patjalle tms. Pikkuhiljaa…!
Niin ja liikkuahan saa! Meilläkin olivat aina tyytyväisempiä reissussa kuin kotona. Löysiä paitoja päälle, niin vauvaa voi imettää sen alla (piilossa) vaikkapa puiston penkillä :) Ja sitten niitä niskakakkoja pyyhkiä kosteuspeppulapuilla milloin missäkin :)
Aurinkoista kesää koko perheelle!!
Jep, tuo päiväimetys on työn alla – miten vähentää sitä tai ainakin pidentää imetysvälejä… Mutta näin pienelle vauvalle imetys on toki muutakin kuin ravintoa enkä henno antaa vauvan itkeä silmiään päästään. Tutti ei nimittäin läheskään aina kelpaa, yöunille käydessä kyllä, mutta muulloin heikosti. Annoimme hänelle tutin jo vuorokauden ikäisenä, näin heti että imemisvimma on valtava ja tutti imaistiinkin sellaisella imulla suuhun että! :D Ei ongelmia oppia imemään, monenlaiset tuttipullojen tutitkin ovat kelvanneet… Ei ole vielä sellaista tullut vastaan, joka olisi hylätty :).
Mutta pikkuhiljaa opettelemme eri kikkoja…
Kiitos Maisa!
Hei!
Suosittelen tosiaan tutustumaan Unihiekkaa etsimässä -kirjaan (enkä ole kirjan kirjoittaja, vaikka kirjaa kovasti mainostan ja kehun;). En tiedä yhtäkään lapsiperhettä joka ko. kirjaan tutustuttuaan ei vannoisi sen nimeen;) Siinä univinkkejä myös ihan pienen vauvan vanhemmille! Aurinkoista vauvantuoksuista kesää perheellenne!
Hyvä kun muistutit tästä, laitan heti huomenna tilaukseen! :)
Kiitos Christina, aurinkoista kesää sinnekin suuntaan!
Voih löydän niiiin itseni tästä postauksesta. :D Esikoispoikani syntyi tammikuussa kovimpien pakkasten aikaan joten ensimmäiset pari viikkoa meillä löhnittiin vain kotona neuvolakäyntejä lukuunottamatta, mutta heti sen jälkeen pakotin itseni liikkeelle sillä olen tällainen arkajalka joka alkaa muuten ”pelkäämään” vauvan kanssa liikkumista; juurikin tuon kovaäänisen itkun takia. Ensimmäisellä kauppareissulla melkein vapisin itse juostessani hyllynvälit äkkiä läpi ettei vauva vaan herää, ja ekalla vaateshoppailureissulla kyttäsin vaunuihin koko ajan. Sitten n. 6 viikon iässä (meillä oli mahakivut silloin pahimmillaan, ja muutenkin viikot 6-8 olivat ehdottomadti vaikeimma/itkuisimmat niinkuin ne yleensä kuulemma ovat mutta mielestäni tästä ei ”varoteltu” tarpeeksi etukäteen kokematonta äitiä) vauva saikin ne kaupparaivarit, tutti ei kelvannut, mikään ei kelvannut… Ja kappas, maailma pysyikin kasassa. :D lopulta nukahti omaan itkuunsa, ja usko tai älä niin juuri tuon reissun jälkeen minulla oli paras fiilis ikinä minkään kauppakäynnin jäljiltä. Nykyään en pelkää enää itkukilareita vaan reissaan muksun kanssa missä haluan, toki nyt vähän päiväunirytmejä kunnioittaen.
Mikäli muut ihmiset eivät kestä pienen ihmisen hetken hätää, niin se on ehdottomasti heidän häpeänsä. Ja julkisilla paikoilla imettäessä imetyspaita on pop, mitään ei kyllä näy! :) tai sitten harsolla voi peittää kriittisiä paikkoja. Tsemppiä teille! Ihanaa elää tätä pikkuvauvavaihetta uudelleen blogisi muötä. Ja lohdutuksen sanana imetyshommiin; se helpottuu koko ajan. Niinkuin tuo vauvaelämä muutenkin. Omaan makuuni tästä tuli ”täydellistä” vasta vauvan tultua 2kk, jonkinlaisen päivärytmin synnyttyä ja mahakipujen helpotuttua. Täällä ei vieläkää ole nukuttu 5h pidempiä pätkiä, mutta vauvan rytmiin tottuu ja päivisin on omat hengähdyshetket kun päikkäreitä nukutaan säännöllisesti ja vähintään tunti kerrallaan.
Mahtava lukea tätä Jenni! Vauvan viime päivien sairastelu opetti mulle kyllä sen, että itkukilarit missä tahansa on erittäin pientä ja vain terveen lapsen merkki :).
Täällä yöunet on nyt viiden tunnin pätkiä, mutta mahtavalta tuntuvat nekin! Päiviin kaipaisin niitä hengähdyshetkiä, mutta ehkä hän pian alkaa nukkumaan edes niitä tunnin päikkäreitä ;).
Hei muakin kiinnostais nuo terkkarin antamat vinkit. Täällä opetellaan arkea 7-viikkoisen esikoisen kanssa, jaa juurikin nuo päivärytmi- ja imetysasiat mietityttävät.
Me ollaan sitkeästi yritetty lähteä ihmisten ilmoille, vaikka noita kuvailemisiasi tilanteita tapahtuu :) pullo odottaa vielä käyttöönottoa, joten toi ruokailu poissa kotoa jännittää aina melkoisesti.
Meillä on ongelmana lähinnä se, että vauva on jatkuvasti rinnalla päiväsaikaan. Toki tässä vaiheessa imetys on hänelle muutakin kuin ravintoa, mutta rinnat ei kovin pitkään tällaista kulutusta kestä… Ja mun täytyy päivisin mm. valmistaa itselleni ruoka, joten ihan senkin vuoksi olisi hyvä keksiä jotain pientä muutosta tähän. Vauva siis jaksaa imeä noin vartin ennen kuin nukahtaa. Ei nuku pitkään, kun herää koska on taas nälkä (luonnollisesti). Ja tätä sitten jatkuu koko päivän… Niinpä nyt täytyy tehdä niin, että herätellä vauvaa aktiivisemmin ja nostaa ihan pois rinnalta jos nukahtaa ja vaihtaa sitten toiselle rinnalle. Näiden jälkeen perään vielä korviketta jokin määrä, jotta näkee jäikö nälkä. Saa sitten varmasti masun täyteen ja jaksaa nukkua pitemmän pätkän. Korviketta tarjoamme imetyksen jälkeen noin 50 ml, sillä terveydenhoitajan mukaan joku 20-30 ml saattaa mennä ihan muuten vain. Mutta jos nälkä on, syö enemmänkin. Meidän pojalla tuntuu olevan nälkä aina :).
Kiva että lähdette ihmisten ilmoille, hienoa! Siitä se lähtee pikkuhiljaa :).