Sellaista on vietetty täällä tänään: minä ja kissat. Aamulla makoiltiin nuoremman kisun kanssa pitkään sängyssä, hänelle ne aamuhetket on tärkeitä. Silloin on niiiiin kova halipula ettei meinaa haalareissa pysyä! Viime yön unen laatu oli vähän niin ja näin… Heräilin jatkuvasti ja olin aina herätessäni leikkaussalissa – olin siis koko yön kestävässä sektiossa. Että pitkä se voi olla sekin synnytys kuulkaas! :D Yöunia kurottiin umpeen sitten vanhemman kisun kanssa yhteispäikkäreiden voimalla, hän niin viihtyy kainalossa <3.
Vanhemman kisun turkki on edelleen tosi ohut, niin hirmuisesti on karvaa lähtenyt. Sitä kyllä näyttää kasvavan takaisin kaljuihin kohtiin, mutta viehän se aikaa. Kutinaa tuntuu olevan edelleen, vaikka sekä lohiöljy- että kortisonikuuri ovat päällä. Huomenna Oulun eläinlääkäri taas soittaa ja mietimme jatkoa. Toivottavasti kisu tulisi pian kuntoon! Onneksi on kuitenkin edelleen tosi pirteä ja oma itsensä eli mahdollinen stressi ei ole sillä tavalla ainakaan häneen vaikuttanut. Ns. stressihaihdutinkin on kotona valmiina, odottaa sitä oikeaa hetkeä ja pistorasiaan asennusta.
Onkohan kaikki kissat jogurttihirmuja? (Tämä hirmu ei malttanut pysyä edes paikoillaan kuvattavana, siitä tuollainen harmillinen epätarkkuus, höh.) Täällä ei voi kantta avata, kun jo juostaan luo… Yritän aina yskäistä siinä vaiheessa (heh), jotta voisin syödä jogurtin suht rauhassa ja antaa sitten vasta lopuksi kannen ja purkin kissojen nuoltaviksi… Näistä kun on tullut vuosien mittaan sen verran ahneita, että purkkiinhan se oma naama työnnetään, keinolla millä hyvänsä! Niin perinteinen muuten tuo jogurttia nenässä -tilanne tämän nuoremman kattimatin kohdalla – hän ei välitä ja aika kauan sai nenu näyttää tuolta :D.
Tänään käytiin hankkimassa vielä viimeisiä vauvatarvikkeita apteekista ja nyt ollaan vierailtu myöskin tulevilla isovanhemmilla viimeisen kerran vauvamasun kanssa. Kyllä kaikki ovat niin kuumeisesti vauvaa odottaneet! Pitkältä on tuntunut tämä viimeinen kuukausi, todella pitkältä.
Taidanpas nyt kaivaa tuolta kaapista hieman herkkuja esiin (lähti kaupassa hieman mopo käsistä…) ja alkaa nautiskelemaan tiistai-illasta! Mukavaa sellaista teillekin!
Moi!
Ihania viimeisiä hetkiä masun kanssa.
mä aina aamupäivällä oon tullut katsomaan ootko päivittänyt mitään –
vai joko oot lähtenyt tositoimiin!
Koita saada nukutuksi.
-t-
Voi kiitos Tanja <3. Viimeisiä hetkiä viedään, haikeuttakin jo ilmassa, hassua :).
Olen ajatellutkin, että miten kisulainen jaksaa. Näyttää olevan taas normaali oma itsensä, hyvä juttu! Tiedätkö, mitä olet saanut aikaan, heh.. olin toissa yönä nimittäin tukevasti raskaana, tunsin supistuksetkin ja potkut ihan oikeesti, vaikka aikaa on noista tunnelmista jo ”pikkuisen”. Olin unessa 53 vuotias ja hokasin, että nyt ei taida olla enää turvallinen ikä synnyttää :)
Toivottavasti kisu tulee kuntoon ja elämä normalisoituisi sitten kun vauva on kotiutunut ja kisu huomaa, ettei hänelle käy kuinkaan :). Täytyy muistaa jakaa ihan valtavasti hellyyttä myös kissoille, mutta onhan meitä kaksi sitä jakamassa.
Voi mikä uni :D. Olet niin vahvasti myötäelänyt, että noin siinä sitten käy, heheh!
Toivotan sinulle tsemppiä tulevaan päivään <3 kohta sinulla on maailman ihanin poika sylissä tuhisemassa :)
Muistan aina kun tultiin tytön kanssa sairaalasta kotiin niin kisut tulivat haistelemaan pientä nyyttiä ja puoli tuntia kiertelivät ja katselivat :) Nykyään lapsille kisu on niin tärkeä ja rakas, silittelevät ja vuorotellen antavat ruokaa. Ja huomaa että kissakin tykkää paljon lapsista, menee aamulla viereen nukkumaan ja jos lapset ei ole kotona niin etsii heitä joka huoneesta :)
Kiitos ihana J <3.
Voi se kotiintulohetki on varmasti niin jännittävä meille kaikille!
Ihanasti kuvasit teidän kisun ja lasten yhteiseloa <3.
Hyvä, että herkuttelette siellä kaikki yhdessä. :)
Meidän edellinen kissa, siis raitapöksy sekin, söi ihan mitä tahansa oliiveista kermavaahtoon.
Tämä nykyinen ruipelo on järjettömän nirso. Yritä siinä sitten saada munuaisvaivaisen kissan diettiruokaa kaupaksi.
Yritähän jaksella hyvin, viimeisiä viedään, nauti rauhallisista hetkistä ja köllöttele! <3
Ohhoh, olipa kaikkiruokainen kisu! Meidän nuorempi kissa on myös, mutta ei taida ihan tuohon asti yltää :).
Kiitos sulle!
Ihania kissanpäiviä teillä, nauttikaa nyt ennen kuin kaikki muuttuu. Jopas kuulosti kohtalokkaalta:)
Jännittävää! Me lukijat olemme raskaana kanssasi. Melkein jo kohta maito heruu.
Kyllä vain! Te olette kyllä ihania, niin vahvasti myötäeläneet kanssani <3.
Ihana! En koskaan unohda ’the jogurttikuvaa’! ;-)
Kohta on kisuilla ihmettelemista… Heista tulee varmaan hyvat ystavat. :-)
Ja viela kerran, kaikkea hyvaa tulevaan ’koitokseen’. Olen hengessa mukana!
En minäkään :D. Se on yks hauskimmista otoksista, mitä näistä matikaisista on saatu! :D
Isot kiitokset, tiedän että olet <3.