Vuoden vaihtuessa on mukava hetkeksi pysähtyä ja koota mennyttä vuotta mielessään. Aivan erityisen mieluista se on silloin, kun kirjoittaa blogia. Tykkään lukea näitä tämäntapaisia koosteita muiden blogeista, toivottavasti tekin. Kokosin tähän postaukseen merkittävimmät tapahtumat viime vuodelta, kuvituksena sekalaisia kuvia samaisen vuoden varrelta.
Olen tehnyt tällaiset vuosikatsaukset joka vuosi; viimeisimmän, jossa muistelin vuotta 2012, löytää Niin paljon mahtui taas vuoteen tähän… -postauksestani. Samaiseen postaukseen olen koonnut linkit myös vanhempiin vuosimuisteloihin, jos joku haluaa nekin käydä lukaisemassa.
Kun mietin kulunutta vuotta 2013, meinaa ihan hengästyttää. Mietiskelin vuoden vaihtuessa, millä sanalla vuotta kuvailisin eikä mieleeni tullut mitään muuta kuin tyhjentävä sanapari huh huh – sekä hyvässä että pahassa, mutta huomattavasti enemmän kuitenkin hyvässä. Vuosi piti sisällään suuria muutoksia sekä työelämässä, blogielämässä että henkilökohtaisessa elämässä. Rohkein päätökseni taisi olla pitkästä, vakituisesta työsuhteesta irtisanoutuminen, voi että miten se kannatti! Huomasin, että jotain on todella pielessä, kun aloin näkemään painajaisia ja nukkumaan levottomasti. Tuohon merkkiin havahduin ja tiesin, että nyt viimeistään on toimittava. En voi sanoin kuvailla, miten oikea päätös se oli ja miten koko elämä alkoi sen ansiosta näyttää ihan erilaiselta – en edes muistanut, että elämä voi olla tällaista! Tuo viimeinen lause taitaakin olla eniten käytetyin lauseeni kuluneena vuonna :).
Kun tuo päätös oli tehty ja vanhasta lopullisesti irtauduttu, oli aika blogimuutoksille ja sen myötä blogini siirtyi syyskuun alussa Indiedays-portaaliin. Portaalibloggaamisesta puhutaan paljon, jostain syystä usein ne huonot puolet tuodaan räikeimmin esiin. Omaan kokemusta portaalibloggaamisesta reilun 1,5 vuoden ajalta ja omalle kohdalleni tämä sopii siinä missä muutkin bloggausmuodot – päätän edelleen itse kaikki postausaiheeni ja postaustahtini, myös blogini ulkoasun olen saanut itse päättää (tähän vihdoin luvassa jonkinmoisia muutoksia tämän vuoden aikana!). Ainoa asia, mihin en itse vaikuta, on blogini mainospaikkojen myynti.
Samoihin aikoihin blogimuuton valmisteluiden kanssa tapahtui taustalla suuria. Saimme tietää pienestä ihmisestä, joka sisälläni oli alkanut kasvaa. En ikinä unohda sitä hetkeä, jolloin tein raskaustestin. Se oli maanantai-iltapäivä ja olin alkanut aavistella asiaa jo edellisestä torstai-illasta lähtien. Sitä niin tuntee oman kehonsa! No, vasta maanantai oli päivä, jolloin testi kannatti tehdä, joten odotin sinne asti. Mietin kuumeisesti, mistä apteekista testin ostaisin, jotta en törmäisi tuttuihin :D. Muistan aina sen sekunnin, kun huomasin sen toisen punaisen viivan ilmestyvän tikkuun koko ajan vahvempana ja vahvempana – jo ennen kuin olin ehtinyt laskea sen kädestäni vaikutusaikaa odottamaan! Koko ajan tuntui siltä, että asia tapahtui jollekin toiselle, mutta jostain syystä minäkin olin paikalla, heh. Silmiäni räpytellen tuijotin ja tuijotin, mutta kyllä se toinenkin viiva siinä oli ja pysyi. Täysin sama juttu seuraavana aamuna. Siinä se sitten oli, luotettava tulos kaksikin kertaa ja niin alkoi meidän oman pienen salaisuuden pitäminen.
Elokuun loppu ja koko syyskuu meni varoessa puheitani ja jännittäessä, milloin möläytän asian jollekin… Voi miten vaikeaa oli salata asia omilta vanhemmiltani, tuntui etten voinut katsoa heitä silmiin! Olin varma, että äiti näkisi asian pelkästään kasvojani katselemalla. Vaikeinta oli Mallorcalla, jossa sain jännittävän, monta tuntia kestävän vuoristoajelun päätteeksi raskaudesta johtuvan huimauskohtauksen ja kaaduin portaissa. Kaaduin suorilta jaloiltani jalkojeni päälle murtaen pohjeluuni ja venähdyttäen myös toisen jalkani. Kyllä teki mieli soittaa vanhemmilleni rakkaaseen koti-Suomeen ja itkeä mulla on jaloissa jotku vammat ja kaiken lisäksi odotan vauvaa… En kuitenkaan sitä tehnyt, sillä en halunnut huolestuttaa heitä enempää kuin oli pakko. Pohjeluun murtuma selvisi vasta Suomeen palattuamme, jolloin rohkaistuin röntgenkuviin usean lääkärin vakuutettua, että se on vauvalle turvallista lyijyliivisuojausten ansiosta. Mallorcalla olin niin shokissa, että en tajunnut edes pyytää ultraa vauvan voinnin tarkistamiseksi, joten sekin tehtiin vasta Suomessa. Vauvan voinnista huolestuinkin kunnolla vasta jälkikäteen, kun olimme olleet Suomessa jo jonkin aikaa ja kävinkin sitten muutamassa ylimääräisessä ultrassa tuon huoleni vuoksi. Huojennus oli aina suuri, kun näki pienen touhuavan innokkaasti kohdun turvassa. Serkkuni sanoja lainatakseni: vauva oli selvästi päättänyt pysyä matkassa mukana.
Kauan odotettu yhteinen aurinkolomamme muuttui täysin erilaiseksi, mitä olimme ajatelleet, mutta sellaistahan tämä elämä on: ennalta-arvaamatonta. Tietysti hieman harmitti, sillä olimme ajatelleet lomaa viimeiseksi kahdenkeskiseksi lomaksemme hetkeen (pariinkymmeneen vuoteen? :D)… Tokihan se sitä olikin, mutta aivan erilaisissa tunnelmissa. Onneksi huumori kantoi tuonkin ajan ja kipujen yli ja saimme lomasta todella hauskoja ja erilaisia lomamuistoja, joita muistelemme nauraen vielä pitkään!
Vauvauutisen salaaminen tuntui vaikealta myös tämän blogin kirjoittamisen kannalta. Täälläkin vaistomaisesti varoin sanojani… Ilmeisesti epäonnistuin jonkin verran, sillä aika moni oli uutiseni jo etukäteen aavistanut. Kerron sulle salaisuuden… -postaukseni on omasta mielestäni blogini vuoden 2013 postauksista se ikimuistoisin. Kävin itsekin sen nyt tämän lähes kolmen kuukauden jälkeen kommentteineen lukemassa ja kyyneleethän siitä seurasivat. Tuon postauksen jälkeen huokaisin kuitenkin helpotuksesta: nyt asia oli kerrottu julkisestikin eikä sitä tarvinut salata enää keneltäkään.
Tämän kilometrin pituisen postauksen loppuun haluan lausua kiitokset teille blogini lukijoille. Kiitos tähänastisesta seurastanne ja vierailuistanne blogissani! Ymmärrän ja tiedän, että aina ei jaksa tai huvita jättää merkkiä itsestään eikä täällä mitään kommentointivelvollisuutta olekaan, mutta silti ne teidän jättämät positiiviset sanaset ilahduttaa ja sykähdyttää aina ihan suunnattoman paljon! Ne inspiroivat ylläpitämään tätä blogia ja palaamaan tänne päivä toisensa jälkeen. Olipa kyseessä sitten pitkäaikainen, uskollinen lukija tai uudempi, vastikään blogini äärelle löytänyt lukija, on aina yhtä mahtava tunne kuulla teistä. Joten, kiitos että olet siellä!
No huh, huh todellakin mikä vuosi! :) Ja vielä ikimuistoisempi on tulossa! Ihanaa olla mukana seurailemassa <3
Minä julistin tämän vuoden lisääntyneen kommentoinnin vuodeksi: http://littlebigthings-littleb.blogspot.fi/2014/01/kommentti-on-kiva.html
Haastan sinut mukaan, osallistua saa haluamallaan tavalla! :)
Niin ihanaa, että olet mukana seurailemassa! <3
Hienosti kirjoitit tuosta kommentoimisesta! :)
Kiitos itsellesi että olet siellä! <3
<3 :)
Olen muutamia kertoja tänne kommentoinut, mutta en varmaan ikinä ihan vaan kiittänyt.. Joten, iso KIITOS ihanasta inspiroivasta blogistasi!
Sulla on kyllä vauhdikas ja tapahtumarikas vuosi takana..huh huh tosiaan, jo pelkästä lukemisesta :D Tästä vuodesta tuleekin sitten pienokaisen myötä taas ihan eri lailla tapahtumarikas. Tuli mieleen tuosta ihanasti kirjoitetusta raskaustestin tekemisestä omat tunnelmat lähes parin vuoden(!) takaa.. se oli juurikin tuollaista samanlaista epäuskoista viivojen pällistelyä :D
Ihanaa alkanutta vuotta!
Voi että, kiitos kovasti viestistäsi! Ilahdutit suuresti!
Testin tekeminen oli kyllä niin ikimuistoinen hetki, samaan aikaan sekä itketti että hymyilytti :).
Kiitos samoin sinulle!
Olipas kiva yhteenveto vuodesta 2013! Käyn täällä melkein päivittäin, mutta aina en kommenttia jätä, mutta seuraan tiiviisti kuitenkin :) Kiitos tästä ihanasta blogista ja ihanaa alkanutta vuotta!!
Kiva että tykkäsit Kaisa! Kiitos että seurailet tiiviisti, niin mukava kuulla :).
Kiitos samoin!
Kiitos itsellesi mukavasta, monipuolisesta blogista :)! Ihanaa keväänodotusta, kevättä on jo aivan selvästi ilmassa ;D!
Ole hyvä vain :). Kevättä tosiaan ilmassa, nurmikkokin vihertää jo valmiiksi :D.
Kiitos Sinulle, ihana Satu, etta jaksat kirjoittaa tata ihastuttavaa blogiasi meidan lukijoiden iloksi! <3
Voi miten kultaisesti kirjoitettu, niisk ja kiitos <3.
joka päivä käyn kurkistamassa kuulumisia täältä ja niin harvoin kuitenkin kommentoin!ihan hävettää!;) joskus mietin,että olisin kyllä vähintäänkin kukkakimpun velkaa sulle,niin paljon iloa blogistasi saan!! :)
ihanaa tuo vauvanodotus,meiän ”vasta odotettu” neiti täyttää jo kuus ja pikkuisempikin jo pian neljä…vuodet vierii liian pian!!muistan niin ne päivät,kun oottelin esikoista syntyväksi ja meni vielä pari viikkoa yli lasketun ajan!oli ne pitkiä päiviä!! ;)
kaikkea hyvää uuteen vuoteen! tiitu
Ei tarvitse hävetä! :) Kukkakimppuakin enemmän ilahdutti nuo ihanat sanasi, lämmin kiitos tiitu!
Toivon ettei tämä menisi yli, niin paljon kuullut komplikaatioista sen vuoksi. Vauva saisi syntyä ajallaan tai vaikka pari päivää etuajassa. Sitä paitsi mun lasketuksi ajaksi merkitty päivä on muutaman päivän liian myöhässä, mutta eihän sitä enää vaihdeta kun ei kuitenkaan yli viikolla heitä…
Kiitos samoin sinne!
Kiitos inspiroivasta, hyvätuulisesta ja kauniista blogista! Ihanaa uutta vuotta ja stressitöntä odotusaikaa! T. Saara
Voi iso kiitos Saara, kuvailitpa ihanasti blogiani! :)
Kiitos itsellesi, että jaksat meille tätä blogia niin ahkerasti päivittää ja ihania kuvia kuvata! Ja kiitos, että blogisi on niin monipuolinen kuvineen: kotia, matkoja, KISSOJA <3, ruokaa ym. Sellaista jaksaakin lukea! Lisäksi kirjoitat niin tunnelmallisesti, että tippa linssissä itsekin lukee. ISO KIITOS! <3
Kiitos näistä sanoistasi Aikku ja monista aiemmista sanoistasi myös :). Ihan häkeltyy näiden viestienne äärellä.
Kiitokset kuuluvat pikemminkin sinulle <3. Kiitos siis tästä ihanan inspiroivasta blogistasi, jossa kaikki palaset tuntuvat olevan kohdallaan: kirjoitat hyvin, kuvasi ovat todella miellyttävää katseltavaa ja blogisi sisältö on samaan aikaan sekä rajattu että tarpeeksi laaja :). Minulle tulee aina kiva fiilis, kun huomaan lukulistaltani, että olet tehnyt uuden postauksen :). Jos viime vuosi oli sinulle kaikella tapaa monipuolinen, niin samaa voi varmasti sanoa myös tästä uudesta vuodesta :).
Oi Tiia, kiitokset ihanasta palautteesta! <3 Aivan ihana kuulla, että uuden postauksen ilmestyminen saa aikaan kivan fiiliksen!
Kiitos sähköpostistasi, vastailen siihen myöhemmin! :)
Että niinku ”suht” mieleenpainuva vuosi sinullakin takana… =)
Ihanaa uutta vuotta ja odotusajan loppua. Tästä vuodesta tulee varmasti vielä mahtavampi kuin edellisestä! =)
Sellainenpa juuri :D. Kiitos samoin Nanna! Innolla kevättä odotellen… :)
Blogiasi on kiva lukea, iso kiitos siitä! Itselläni on nyt reilu 2kk ikäinen vauveli ja tää on ollu aivan mahtavaa aikaa, mielenkiinnolla seurailen myös siis näitä vauva-aiheisia juttuja. Ihanaa ja onnelista uutta vuotta sinulle!
Kiitos viestistäsi Anna! Onnea sinne suht tuoreelle äidille :). Ja kiitos samoin!
Kiitti munkin puolestani blogista! Hauskaa ja inspistä antavaa luettavaa ja katottavaa
Eipä kestä! Niin kivaa, että olet löytänyt tänne blogini äärelle :).
Mutta joku tässä ei mee putkeen, mun kommentti jatku vielä ainakin 5 riviä kuinka oma lapsi on maailman ihaninasia yms.. Vika lienee tässä päässä?!
Outoa! Mulle näkyy vain tuo pätkä mikä tässä kommenttiboxissakin. Johtuukohan tästä se aiempikin, kun luulit et olin sensuroinu jotain sun kommenttia? :)
Varmaan sulla joku häikkä jos tapahtui jo toisen kerran..?
Juu, oisinkohan laittanu puhelimella ne kommentit mistä on osa hävinny. En tiiä, mutta tosiaan jo toinen kerta. No, oli miten oli, ni yrittelen edelleen sillon tällöin kommentoida :)
Aivan. Kukaan muu ei ole ainakaan ilmoittanut tämmöisistä ongelmista. Mutta seuraillaan tilannetta! :)
Moi, on sulla ollut tunteikas ja tapahtumarikas viime vuosi, huh huh :) On kyllä niin mukava seurata mukana, ja täällä pysytään aina vaan :)
Kyllä, mutta onneksi hyviin päätöksiin johtava :). Olen aiemminkin sanonut, mutta sanonpa taas: mahtavaa, että seurailet mukana edelleen, en susta enää luopuiskaan! :D
Kiva kooste, etenkin nuo kuvat! Kissakuvat miellyttää erityisesti, niin söpösti pötköttää tuossa yhdessäkin kuvassa. :)
Mahtava kuulla, että pidit kuvista, kiitos! :)
Teksti oli niin tunteikkaasti kirjoitettu, että ihan liikutuin. Sitten selasin takaisin ylös ja katsoin kuvat. Liikutus muuttui huvitukseksi viimeistään tuon ”kissa korissa” kuvan kohdalla :o). Hienoja kuvia kaikki, mutta nuo kissat vaan saa hymyn korviin. Oikein hyvää tätä vuotta sinne!
Voi niinkö <3. Kiitos ihanista sanoistasi! Kissat saa kyllä aina hymyn huulille, niin ihania olentoja <3. Kiitos, samoin sinne!
Ihania kuvia ja hetkiä olet koonnut viimevuodelta! Kaunis ja inspiroiva blogi! Me ”tunnetaankin” ennestään jo tuolta instagramin puolelta. Päätin itsekin ryhtyä bloggaamista kokeilemaan tässä hiljattain ja pääsin sitten myös tänne kommentoimaan :) Oikein kovasti onnea plussatestistä ja hyvää loppuraskautta <3 Innolla odottelen tulevan vuoden postauksia! :)
Kiitos, kiitos kovasti Minttu! Mukava että jätit viestiä.
Haluatko kertoa sun blogin osoitteen..? :)
Sinulla oli kyllä aikamoinen vuosi ystäväni <3
Paljon isoja ja merkittäviä asioita tapahtui. Olen niin iloinen puolestasi että olit rohkea ja jätit vanhan työsi. Ja tämä vauvauutinen oli niin mukava kuulla :) Onnea odotukseen <3
Voi, olen unohtanut tähän vastata! Kiitos sulle ihana ystävä, kun elät aina niin kaikessa mukana, välimatkasta huolimatta <3.
Kiitos itsellesikin :) Blogiasi on aina mukava käydä lukemassa.
Kiva kuulla!